Sosiaaliturvauudistusta pohtinut komitea esittää hallituksille 30+1-ehdotusta. Talentia painottaa, että uudistuksen pitää turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja palvelut kaikissa elämäntilanteissa.
Sosiaaliturva mullistuu lähivuosina. Jättimäistä uudistusta suunnittelee parlamentaarinen komitea, jonka työkausi on nyt puolivälissä. Komitea esitteli maaliskuussa välimietintönsä.
Uudistuksen tavoite on yksinkertaistaa monimutkaista ja epäjohdonmukaista sosiaaliturvaa.
– Sosiaaliturva on syntynyt paloina vuosikymmenten aikana. On tehty pieniä uudistuksia, jotka ovat vastanneet sen ajan ongelmiin. Kokonaisuudesta on tullut vaikea ymmärtää, kuvaa komitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Uudistuksella tavoitellaan nykyistä selkeämpää ja toimivampaa järjestelmää. Tarkoitus on myös sujuvoittaa etuudelta toiselle siirtymistä ja estää tukikatkot etuuksien välissä.
Työnsä aluksi sosiaaliturvakomitea tunnisti sosiaaliturvajärjestelmän ongelmakohtia ja linjasi uudistamisen tarpeita. Se esittää välimietinnössä 30+1-ehdotusta, joilla sosiaaliturvaa voidaan uudistaa.
Suurin niistä on yhden etuuden malli. Se kattaisi työikäisten perustoimeentuloa eri elämäntilanteissa.
Yhdistettävät etuudet ovat työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, Kelan maksama kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat.
– Ensimmäinen askel on yhtenäistää niiden määräytymisperusteet, Moisio linjaa.
Yhtenäistäminen koskee ainakin hakuaikoja, maksupäiviä ja -aikoja, omavastuuaikoja, lapsikorotuksia, ikään liittyviä ehtoja, tasoa ja korotusosia, kulukorvauksia, perheenjäsenten vaikutusta, enimmäiskestoa sekä yhteensovittamista ansiotyön ja ansiotulojen kanssa.
Myöntämisehdot kuitenkin säilyisivät erilaisina.
Nykyiset saantiehdot säilyvät
Toisessa vaiheessa etuudet yhdistetään yhdeksi perusturvaetuudeksi. Nykyisten etuuksien saantiehdot kuitenkin säilyisivät, Moisio kuvaa. Esimerkiksi työttömyysturvan saajalla säilyisi velvollisuus hakea työtä.
– Ajatus on, että kun elämäntilanne muuttuu, etuuden syy vaihtuu mutta etuus itse ei katkea ja väliin putoamiset loppuvat.
Komitea katsookin, että uudistuksessa pitää tarkastella myös ansioturvaa.
– Esitämme, että tuleva hallitus ottaa yhden perusturvaetuuden hallitusohjelmaan ja toteuttaa sen ensimmäisen vaiheen omana lakihankkeenaan.
Mallia ei ole viilattu komiteassa valmiiksi, hän sanoo.
– Se on tarkoituksella jätetty vähän auki. Jatko vaatii poliittisia päätöksiä ja paljon valmistelutyötä.
Päättäjien pitää esimerkiksi linjata, miten paljon perusturva saa maksaa: nostetaanko etuuksien tasoa, pidetäänkö se ennallaan vai lasketaanko sitä.
Komitea tekee myös 30 muuta ehdotusta hallitusten jatkokäsittelyyn. Ehdotukset ovat erilaisia selvitys- ja lainvalmisteluhankkeita.
Toimeentulotuen roolia ei ole Suomessa selkeästi selvitetty.
Ne koskevat muun muassa lasten ja perheiden sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyviä etuuksia, asumisen tukia, toimeentulotukea sekä sosiaaliturvan toimeenpanoa ja digitalisaatiota.
Komitea miettisi uusiksi myös opiskelijoiden toimeentulon. Moisio pitää tärkeänä erityisesti lapsiperhe-etuuksien ja työkyvyttömyysetuuksien uudistamista.
Iso periaatteellinen kysymys on, voidaanko kuntoutustukeen ja sairauspäivärahaan liittää velvollisuus osallistua palveluihin.
Komitean mielestä kuntoutustuen saajalle pitää tulla velvollisuus osallistua kuntoutuksen arviointiin. Nykyisin se on vapaaehtoista. Tästä ehdotukseen jätettiin kaksi eriävää mielipidettä välimietinnössä.
Moisio sanoo, että komiteassa oli eri näkemyksiä velvoittavuudesta. Komiteassa on edustaja kaikista eduskuntapuolueista sekä pysyviä asiantuntijoita ministeriöistä sekä etujärjestöistä.
– Suomessa aihe on politisoitunut. Siinä me eroamme muista Pohjoismaista. Niissä ajatellaan, että palvelut ovat hyvä asia ja niihin osallistutaan. Meillä edun saaja jätetään yksin hyvässä ja pahassa.
Vuorossa poliittinen käsittely
Ehdotusten valmistelu siirtyy nyt poliittiseen käsittelyyn eli tuleville hallituksille. Ne päättävät, mitkä komitean ehdotukset ne ottavat työn alle ja missä aikataulussa.
Toisella kaudellaan komitea keskittyy isompiin kokonaisuuksiin, tutkimusprofessori Pasi Moisio kuvaa.
Yksi niistä on, vastaako sosiaaliturvassa tunnistetut riskit tätä päivää eli tunnistaako se elämäntilanteet ja syyt, joissa ihminen tarvitsee yhteiskunnan tukea, hän sanoo.
– Käymme läpi etenkin työttömyyden, työkyvyttömyyden ja syrjäytymisen riskejä. Monissa maissa syrjäytymistä pidetään samanlaisena sosiaalisena riskinä kuin työkyvyttömyyttä. Pitäisikö meidänkin mennä samaan suuntaan?
Pelkkä raha ei ratkaise ihmisten haasteita.
Toinen iso kokonaisuus liittyy toimeentulotukeen. Se kuuluu työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen suhteeseen, jota Moision mukaan kutsutaan usein Bermudan kolmioksi. Hän sanoo, että toimeentulotuen roolia ei ole Suomessa selkeästi selvitetty.
– Kelasiirron jälkeen toimeentulotuki muistuttaa sosiaaliturvaetuutta. Siitä on tullut asumistukea muistuttava, tarvearvioitu kulukorvaus. Se ei ole enää puhtaasti viimesijainen etuus, jonka sosiaalityöntekijä myöntää harkintansa mukaan.
Komitea alkaa pohtia, kehitetäänkö toimeentulotuesta tulotakuujärjestelmä vai palautetaanko tapauskohtainen tarveharkinta. Kolmas mahdollisuus on nykyinen hybridijärjestelmä, joka seisoo sosiaalihuollon ja sosiaaliturvan välissä, Moisio kuvaa.
Tavoitteena sosiaalisesti oikeudenmukainen järjestelmä
Talentia on osallistunut sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun Akavan taustaryhmässä. Akava on pysyvä asiantuntija komiteassa. Talentia on nostanut esiin sosiaalialan näkökulmia.
Talentia painottaa, että sosiaaliturvajärjestelmän pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukainen ja sen pitää vastata perustuslain velvoitteita.
– Se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon kaikissa elämäntilanteissa, sanoo erityisasiantuntija Marja Marttila. Hän toimii Talentian edustajana Akavan taustaryhmässä.
Järjestelmää pitää myös yksinkertaistaa.
– Nykyjärjestelmässä etuuksia ja palveluja on kehitetty erillään. Meille on rakentunut monimutkainen järjestelmä, jossa eri toimijat toimivat omissa siiloissaan eivätkä asiakasprosessit aina etene parhaalla mahdollisella tavalla.
Monimutkaisuutta lisää Marttilan mukaan se, että etuuksia on paljon ja niillä on erilaiset määräytymisperusteet, eri hakuajat, eri maksuajat ja erilaisia tulkintoja samoille käsitteille. Tämän monimutkaisuus pitää ratkaista uudistuksessa.
Asiakkaan näkökulmasta nykyisin sosiaaliturvaa on vaikea ennakoida, kun elämäntilanteet muuttuvat, Marttila kuvaa. Esimerkiksi ansioturva ja sosiaaliturva pitäisi voida ennakoitavasti sovittaa yhteen. Silloin ihminen tietää, miten esimerkiksi osa-aikaisen työn vastaan ottaminen vaikuttaa eri etuuksien määrään ja maksuajankohtiin.
Järjestelmän pitää myös tukea asiakkaan osallisuutta ja olemassa olevaa toimintakykyä.
– Pelkkä raha ei ratkaise ihmisten haasteita. Tarvitaan palveluita ja sosiaalialan korkeasti koulutettujen osaamista.
Nykyisin ihmiset saattavat olla pitkään pelkkien etuuksien varassa ilman palveluita tai he saavat vääränlaisia palveluja, jotka eivät vastaa heidän tuen tarpeisiinsa. Aina ei edes ole tarjolla palveluita, joita he tarvitsisivat, Marttila kuvaa.
– Sosiaaliturva on yhtä kuin etuudet ja palvelut. Siitä olemme muistuttaneet komiteaa vahvasti.
Jaana Laitinen
