Skeittitapulin sosiaalisen skeittauksen ryhmässä skeitataan ilman paineita, ja tarjotaan vaihtoehto päihteiden käytölle, kertovat YAD ry:n Jemina Niemi ja Katrina Hämäläinen. Kuva: Rami Marjamäki
Skeittitapulilla tehdään ehkäisevää päihdetyötä yhteisöllisin keinoin.
Vanhan kirkon puisto Tampereen ydinkeskustassa on ollut skeittareiden suosima kohde pitkään. Kauniilla ja historiallisella puistolla on toisaalta ollut monien kaupunkilaisten silmissä huono maine. Meininki on ollut levotonta ja päihteidenkäyttö arkipäivää.
Vuosi sitten alueella alkoi kuitenkin tapahtua. Nyt puiston kellotapuliin avatusta kahvilasta saa kesäisin lainata skeittilaudat ja suojat maksutta käyttöönsä maanantaista perjantaihin.
Skeittitapuli syntyi Tampereen Vanhan kirkon ja paikallisen rullalautailuyhdistyksen Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n yhteisen ideoinnin tuloksena.
Tänä kesänä kolmanneksi toimijaksi tuli mukaan nuorten ehkäisevän huumetyön yhdistys YAD Youth Against Drugs ry. Toimintaa pyöritetään yhteistyössä kaupungin kanssa. Sosionomi Jemina Niemi toimii YAD ry:llä ehkäisevän huumetyön suunnittelijana.
– Tämä on alueena monenlaisten ihmisten kohtaamispaikka, eräänlainen risteyspaikka, mikä aiheuttaa myös levottomuutta. Tavoitteena on, että tämä puisto olisi kaikille turvallinen paikka olla, Niemi kuvailee.
Skeittitapulin yhteistyöverkostot ovat hämmästyttävän moninaiset. Tampereen Vanha kirkko on ollut toiminnan liikkeelle paneva voima. Pappi Olli Viljakaisen toiveena oli, että seurakunnan toiminta olisi yhteydessä siihen, mitä sen ympärillä tapahtuu.
Koska skeittarit olivat tuttu näky kirkkopuistossa, syntyi idea yhteistyöstä Kaarikoirat ry:n kanssa. Skeittitapulilla ovat olleet viikoittain mukana myös Pakolaisnuorten tuki ry ja kulttuurien kohtaamispaikka Marhaban.
Lisäksi Tampereen kaupungin etsivän nuorisotyön työntekijät ovat käyneet paikalla joka viikko.
Jemina Niemen mukaan Tampereella on yleisesti ottaen vahva järjestöjen yhteistyökulttuuri.
– Tämä on mahtava osoitus siitä, että pystytään yhdessä tekemään tosi ainutlaatuisia juttuja.
Nuoret asiantuntijoina
YAD ry:n kouluttamat kokemusasiantuntijat ovat olleet kesän ajan Skeittitapulilla aina maanantaisin tapaamassa nuoria.
Tämä on monelaisten ihmisten kohtaamispaikka.
Heidän kanssaan on voinut jutella, jos jokin omassa tai läheisen päihteidenkäytössä mietityttää. Samana päivänä on mahdollista tulla myös ”skate-in”-terapiavastaanotolle keskustelemaan ammattilaisen kanssa.
Kynnys avun hakemiseen on haluttu pitää mahdollisimman matalana, joten lyhytterapiakäynnille voi tulla aikaa varaamatta ja maksutta. Tapaamiset järjestyvät kirkon tiloissa. Kesän aikana kokemusasiantuntijoiden ja terapeuttien juttusilla on käynyt joka viikko kymmenestä pariin kymmeneen nuorta.
– On nuoria, jotka ovat tulleet joka viikko. Monet heistä viettävät tässä puistossa muutenkin aikaa, kertoo Niemi, joka toimii nuorten kokemusasiantuntijoiden taustatukena.
Hänen mukaansa Skeittitapulin toiminnassa spesiaalia on juuri kokemusasiantuntijuus.
– Nuoret toimivat asiantuntijoina omista arkiympäristöistään käsin ja siitä mitä he tarvitsevat. Minä olen vain mahdollistamassa, että he pystyvät tekemään sitä työtä, vaikuttamaan omaan arkeensa ja ympäristöönsä.
Jos joku nuori tarvitsee sellaista tukea, mihin kokemusasiantuntijan taidot tai osaaminen eivät riitä, Niemi on voinut ottaa tilanteesta kopin.
– Sellaisessa tilanteessa pystyn ohjaamaan nuoren eteenpäin. Tavallaan teen sekä etsivää työtä että palveluohjausta, Niemi kertoo.
Joka viikko kokemusasiantuntijat ja muut yhdistyksen vapaaehtoiset kokoontuvat yhteen purkamaan tilanteita, jotka ovat jääneet mietityttämään. Niemi tarjoaa työnohjauksellista tukea.
– Ihmisten tarinat saattavat tulla niin lähelle omaa kokemusta, että sitä pitää saada purkaa ja käsitellä jonkun kanssa. Joskus taas jutut, mitä on kuullut, voivat järkyttää.
Yhteisön tuki
Etsivän työn kenttä on Jemina Niemelle tuttu aiemmista töistä aikuisten parissa.
Etsivässä työssä korostuu Niemen mukaan yksilön tukeminen ja palveluohjaus, mutta skeittitapulilla painotus on yhteisöllisyydessä. Yhteisössä mukana oleminen voi olla yksi tuen muoto. Taustalla on myös laajempi ajatus yhteisöistä.
– Tässä tulee esiin myös se näkökulma, minkälainen Tampere on yhteisönä nuorille, Niemi sanoo.
Kuva: Rami Marjamäki
Myös skeittauksessa yhteisö on tärkeässä roolissa. Tätä puolta on haluttu erityisesti korostaa Skeittitapulin sosiaalisen skeittauksen ryhmässä, joka on kohdennettu 16–30-vuotiaille. Tarkoituksena on skeitata hyvässä porukassa ilman paineita ja tarjota vaihtoehto päihteiden käytölle.
– Ideana on, että panostetaan skeittaamisen sosiaaliseen puoleen. Ei oteta temppujen opettelemisesta niin paljon paineita, vaan keskitytään yhteisöön ja sen luomiseen, kertoo Katrina Hämäläinen, joka on skeittiryhmän toinen vetäjä ja YAD ry:n tiedottaja media-alan oppisopimuksella.
Hämäläinen kertoo, että Skeittitapuli on innostanut takaisin lajin pariin niitäkin, jotka ovat aikaisemmin skeitanneet, mutta harrastus on syystä tai toisesta jäänyt.
– On ollut kiva huomata, miten ihmiset ovat saaneet lajista uudelleen jotain itselleen. Tulee hyvä mieli itsellekin, kun näkee, miten toisella on hyvä olla sen laudan kanssa, Hämäläinen sanoo.
Lajin pariin palanneiden lisäksi skeittaamassa on käynyt aloittelijoita, sekä lapsia että aikuisia.
Paikalla on aina työntekijöitä, joilta voi saada apua skeittaukseen – ja oikeastaan ihan mihin tahansa.
Pari kertaa viikossa on myös ilmainen ruokajakelu, joka on ollut todella suosittu.
Puhutaan huumeista
Jemina Niemen mukaan ehkäisevän päihdetyön tärkeimmät välineet ovat oikean tiedon tarjoaminen sekä ilmapiiri, jossa nuori kokee puhumisen turvalliseksi. Nuoren on voitava kertoa päihteisiin liittyvistä kokemuksistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta tai leimaamisesta.
– Tärkeintä on, että me tuemme nuorten omaa ajattelua, jotta he pystyisivät tekemään ratkaisuja, jotka ovat heidän arvojensa mukaisia. Annetaan työkaluja ajattelun tueksi, Niemi sanoo.
Jos ilmapiiri on kunnossa, keskustelu voi alkaa hyvin monenlaisissa tilanteissa.
– Jotkut nuoret kertovat tosi avoimesti omista jutuistaan ja haluavat selvästi pohtia omaa päihteidenkäyttöään ja sen vaikutuksia. Joskus keskustelu lähtee siitä, että nuorella on glorifioituja mielikuvia asioista: ’mää tiiän kyllä, että kokaiinista tulee semmonen ja tämmönen olo’. Sitten voidaan keskustella siitä, mistä mielikuva on tullut, onko se esimerkiksi jostain elokuvasta, Niemi kertoo.
Nuoret tarvitsevat oikeaa ja neutraalia tietoa siitä, mikä päihteiden käytössä on turvallista ja mikä ei, Niemi muistuttaa.
Tärkeintä on, että tuemme nuorten omaa ajattelua.
Päihteiden vaikutuksista ja esimerkiksi vieroitusoireista täytyy puhua totuudenmukaisesti. Yhtä lailla kuin nuorille, tietoa olisi hyvä jakaa myös vanhemmille ja ammattilaisille, jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa.
Ehkäisevässä päihdetyössä on tapahtunut paljon kehitystä, mutta tiedon ja asenteiden kanssa on silti vielä tekemistä. Ammattilaisten puheissa saattaa Niemen mukaan vieläkin kuulua termejä, jotka eivät kestä päivänvaloa. Sanat kuten ”nisti” tai ”narkkari” kertovat paljon aiheeseen liittyvistä asenteista.
Katrina Hämäläisen mielestä on tärkeää kysyä nuorilta itseltään, minkälaisia ajatuksia huumeet herättävät, eikä tarjoilla valmiita mielikuvia.
– Päihteet on laaja ja moninainen asia. Ihmisiä, jotka käyttävät huumeita, on monen näköisiä ja erilaisia, sitä pitäisi tuoda esiin, Hämäläinen sanoo.
Huumeisiin liittyvien stereotypioiden purku onkin YAD ry:n tärkeä periaate.
Yksi asia ei muutu
Mitä nuoret tarvitsevat juuri nyt? Jemina Niemen vastaus tulee nopeasti ja varmasti:
– Nuoret tarvitsevat psykiatrisia palveluja ja niihin pitäisi päästä nopeasti.
21-vuotias Katrina Hämäläinen on samaa mieltä.
– Samaa olen minäkin nähnyt ja kuullut. Jos haluaa terapiaa, jonot ovat pitkät ja apua on hankala saada.
Skeittitapulilla tähän tarpeeseen on vastattu matalan kynnyksen palveluilla. Ylipäätään yhteyden löytäminen toisiin on tärkeää.
– Nuoret tarvitsevat myös turvallisia aikuisia. Se ei muutu, sitä tullaan tarvitsemaan aina. Ja kuka tahansa voi olla se turvallinen aikuinen nuorelle, Jemina Niemi toteaa.
Skeittitapulilla on moninainen yhteisö. Niemi ja Hämäläinen toivovatkin, että jokaiselle löytyisi se omalta tuntuva ihminen, jonka kanssa jutella.
– Kohdatuksi tulemisen kokemus on tosi tärkeää. Että on oikeasti kuunneltu ja ymmärretty, Hämäläinen sanoo.
