− On erakoituneita ihmisiä, jotka eivät ole
tavanneet ketään pitkään aikaan. Heille on suuri saavutus, että he tulevat tänne edes kerran viikossa, kertovat sosiaalityöntekijät Johanna Hourula, Heidi Korhonen ja Mira Kolaja.
Kuva: Rami Marjamäki.
Tampereella on järjestetty vuodesta 2012 lähtien työttömille tarkoitettuja sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, joissa käsitellään arkielämän taitoja, päihteitä, koulutukseen tai työhön tarvittavia tietoja ja taitoja sekä opetellaan ryhmässä toimimista.
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimiin kuuluu kuusi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja toimistotyöntekijä. Sosiaalityöntekijä Heidi Korhonen kertoo, että ryhmät on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja ensisijaisesti yli tuhat päivää työmarkkinatukea saaneille.
Sosiaalityöntekijät etsivät ryhmiin tulijat: Kelalta saatavien työttömyysajan kertymätietojen pohjalta lähestytään asiakkaita, ja ryhmästä kiinnostuvat voivat itse ottaa yhteyttä sosiaaliseen kuntoutukseen.
− Ryhmään tulee jäseniä myös viranomaisohjauksena vaikkapa aikuissosiaalityön, toimeentulotuen tai psykiatrian puolelta. Lisäksi TE-toimistosta voidaan ohjata asiakkaita meille, kertoo Heidi Korhonen.
Ryhmään osallistumisen rima on asetettu niin alas, että siitä voi hypätä yli ja edetä sopivasti pienin askelin. Pääsyn esteenä on akuutti päihteiden tai huumeiden käyttö, mutta ryhmän aikana asiakas voi kuitenkin olla avokatkolla. Jos hänellä on mielenterveysongelmia,mietitään, onko ryhmätoiminta hänelle sopivavaihtoehto.
Sosiaalityöntekijät laativat asiakkaalle palvelusuunnitelman ja yhdessä valitaan sopivin ryhmä. Tämän jälkeen tehdään asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelma. Sosiaalityöntekijät vierailevat ryhmissä ja kertovat sosiaalipalveluista ja jatkomahdollisuuksista. Ryhmäläiset saavat halutessaan tavata sosiaalityöntekijäänsä yksilökeskusteluissa, ja muina aikoina he voivat olla yhteydessä häneen puhelimitse tai sähköpostitse.
− Olemme heidän käytettävissään koko ryhmän ajan, Korhonen sanoo.
Ulos neljän seinän sisältä
Ryhmät kokoontuvat kolmen kuukauden ajan kerran viikossa eri puolilla kaupunkia. Kaupungin oman työn lisäksi ryhmätoimintaa ostetaan kuudelta palveluntuottajalta. Nämä ovat Sopimusvuori, A‑kilta, Sininauha, Siltavalmennus, Kuntoutuspolku ja Yhdessä selviytymisen tuki.
Palveluntuottajilla voi olla kolmesta viiteen ryhmää kerralla. Palveluntuottajien ryhmissä on 12 asiakasta ja aikuissosiaalityön ryhmässä 15. Viime vuonna kokoontui 77 ryhmää.
Tulijoita on paljon ja ryhmät täyttyvät nopeasti.
− Kannustamme heitä lähtemään muulloinkin pois kotoa, eikä se saa jäädä siitä kiinni, että ei ole rahaa bussiin. Ryhmäläiset saavat kokoontumispäivinä aamukahvin ja lounaan. Heille maksetaan toimintarahana tai kulukorvauksena 9 euroa kultakin osallistumispäivältä.
Työtön työnhakija on oikeutettu työttömyysetuuteen ryhmätoiminnan aikana, ja osallistuminen täyttää työssäolovelvoitetta, koska sosiaalinen kuntoutus kuuluu kuntouttavan työtoiminnan lain piiriin.
Sosiaalityöntekijä Mira Kolajon mukaan ryhmissä puhutaan terveysasioista sekä yleisesti hyvinvointiin ja arjen sujumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi tutustutaan työllisyysja sosiaalipalveluihin sekä eri yhdistysten toimintaan.
− Jos asiakkaalla ei ole ryhmään tullessaan asuntoa, autamme ja neuvomme asunnon hakuun liittyvissä asioissa, Kolajo lisää.
Mahdollisuus työtoimintaan
Suurin osa ryhmistä on niin sanottuja perusryhmiä, mutta osalla ryhmistä on erilaisia toiminta- tai teemapainotuksia. Oma ryhmänsä on nuorille alle 30-vuotiaille ja maahanmuuttajille. On liikuntapainotteinen ryhmä ja ryhmä yli 50-vuotiaille.
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimi saa kehittää työtään kiitettävän itsenäisesti.
Lisäksi on eritasoisia tietokoneen käyttöön opastavia ryhmiä. Ryhmän aikana jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan jatkopolku. Jatkopolkuna voi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, jos katsotaan, että se on sopivapalvelu.
− Ryhmät käyvät tutustumassa eri työtoimintapaikkoihin, ja me sosiaalityöntekijät voimme tehdä ohjauksen työtoimintaan. Jos asiakas siirtyy meiltä kuntouttavaan työtoimintaan, hän tekee siellä aluksi kolmen kuukauden sopimuksen, Mira Kolajo sanoo.
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän kesto perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelua on järjestettävä vähintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tuona aikana henkilön tulee osallistua palveluun vähintään yhden ja enintään neljän päivän aikana kalenteriviikossa.
Yhden päivän aikana palvelun tulee kestää vähintään neljä tuntia. Asiakkaalla on oikeus olla yhteensä 24 kuukautta kuntouttavan työtoiminnan lain mukaisessa toiminnassa. Kolajon mukaan minimikestoon on päädytty siksi, että kyseessä on matalimman kynnyksen palvelu, ja asiakkaiden on helpompi sitoutua palveluun, kun se kestää vain kolme kuukautta.
− Tämä ei tietenkään estä osallistumasta uudelleen palveluun. Monet jatkavatkin ensimmäisen ryhmän jälkeen vielä toiseen ja jopa kolmanteen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmään, Kolajo täsmentää.
Työtä kehitetään asiakkaiden avulla
Viime vuonna ryhmissä aloitti 874 asiakasta. Heistä noin 28 prosenttia jatkoi kuntouttavassa työtoiminnassa ja hieman yli 40 prosenttia toisessa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä.
Sosiaalityöntekijä Johanna Hourula kertoo, että ryhmistä on saatu erittäin hyvää palautetta. Tärkeimpänä ei pidetä sitä, mihin asiakas jatkaa, vaan palvelun hyvinvointia kohottavaa vaikutusta. Viime vuonna ryhmän keskeytti vain kahdeksan prosenttia, mikä on Hourulan mielestä pieni määrä ottaen huomioon, että asiakkailla voi olla monenlaisia ongelmia.
− On erakoituneita ihmisiä, jotka eivät ole tavanneet ketään pitkään aikaan. Heille on suuri saavutus, että he tulevat tänne edes kerran viikossa. Moni sanoo saaneensa täällä kavereita ja onpa joitain romanssejakin syntynyt.
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimi kokoontuu viikoittain, jolloin käydään läpi tulossa olevat asiakkaat ja tarkastellaan, millaisia tarpeita heillä on. Tarpeiden mukaan voidaan palveluntuottajille esittää toivomuksia erilaisista ryhmistä. Ryhmien kehittämiseksi tiimi hyödyntää muun muassa kokemusasiantuntijoita ja tekee palautekyselyjä sekä ryhmäläisille että palveluntuottajille.
− On tärkeää, että saamme kehittää työtämme koko ajan, koska asiakkaidenkin tarpeet muuttuvat, Johanna Hourula sanoo.
