Haaparannan sosiaalijohtaja Suvi Järvinen-Valo ja Tornion sosiaalijohtaja Anne Filali tapasivat Victorian torilla Suomen ja Ruotsin rajalla. Kuva: Nina Susi
Haaparannan ja Tornion sosiaalitoimien välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet.
Yhdyskuntarakenne Suomen ja Ruotsin rajaseudulla Tornionlaaksossa ei noudata valtioiden rajaa.
Perheenjäsenet voivat asua kahdessa kaupungissa. Osa sukulaisista voi asua Suomen, osa Ruotsin puolella. Töissä käydään molemmin puolin rajaa ja lapset voivat olla päiväkodissa ja käydä koulua molemmissa maissa.
Kanssakäyminen maiden välillä on hyvin tiivistä.
Alueen rajayhteistyö organisoitiin vuonna 1987, jolloin yhteistyöorganisaatio Provincia Bothniensis perustettiin. Järjestössä on viisi jäsentä Haaparannalta ja viisi Torniosta, ja se valmistaa alueen yhteisen toimintasuunnitelman.
– Viime kädessä poliitikot päättävät toimenpiteistä, kertoo raja-alueyhteistyön kehittäjä Hanna-Leena Ainonen, joka työskentelee vuoroin Haaparannalla ja vuoroin Torniossa.
Yhteisvaltuusto kokoontuu kerran vuodessa, yhteishallitus kaksi kertaa vuodessa.
Yhteistyötä yli rajan tehdään laajasti, ja sitä säätelee noin 20 eri sopimusta. Haaparannalla olevaan kielikouluun otetaan tietty oppilasmäärä Suomesta ja Ruotsista, pelastuslaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä ja omistavat yhteisen tikasauton. Ambulanssit ajavat myös rajan toiselle puolelle silloin tällöin.
Muun muassa vedenpuhdistamo, kaukolämpöverkko ja tulvasuojelu toimivat yhdessä.
– Aina kun on kyseessä joku investointi tai hankinta, mietimme ensin, voisimmeko tehdä sen yhdessä. Siitä kannattaa aina keskustella rajakaupunkien kesken. Kulut laitetaan tasan.
Haaparannalla käy töissä paljon suomalaisia opettajia ja terveydenhuollon alan väkeä.
– Haaparanta-Torniolla on rajayhteistyössä pisimmät perinteet ja meitä benchmarkataan eri puolilla Eurooppaa. Teemme yhteistyötä EU:n organisaatioiden ja muiden Euroopan rajakaupunkien kanssa, Ainonen sanoo.
Juridinen vastuu haasteena
Sosiaalipalveluiden suhteen alueella ei ole erillistä sopimusta, sillä kummallakin maalla on oma lainsäädäntö, jonka mukaan toimitaan. Ruotsin sosiaalihuoltolakia ollaan juuri nyt uudistamassa. Haasteena rajan ylittävässä sosiaalityössä on juridinen vastuu.
– Laki on laki Suomessa kuten Ruotsissakin ja niistä on löydettävä yhteisymmärrys, niin että apua tarvitsevat ihmiset saavat sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus Suomen ja Ruotsin lait menevät ristiin ja joskus käymme sanaharkkaa, mutta asiat selviävät aina, kertoo Haaparannan sosiaalijohtaja Suvi Järvinen-Valo, joka on työskennellyt ennen nykyistä virkaansa noin 20 vuoden ajan Haaparannan sosiaalivirastossa tehden suurimmaksi osaksi lastensuojelutyötä.
Yhteistyö toimii yli rajan, koska meillä on yhteisiä asiakkaita.
Hän on työskennellyt myös aikuissuojeluviranomaisena ja ollut työnjohtajana perheoikeuden puolella. Järvinen-Valon vanhemmat ovat suomalaisia, mutta hän on asunut aina Ruotsissa.
Yhteistyöllä Haaparannan sosiaalitoimen ja Tornion sosiaalitoimen välillä on pitkät perinteet. Jos lapsesta herää huoli, lapsen asuinmaan sosiaaliviranomainen tekee lastensuojeluilmoituksen.
Virka-apupyyntöjä lähetetään puolin ja toisin.
Kaikki yhteistyö ei ole viranomaisyhteistyötä. Ennalta ehkäisevää yhteistyötä tehdään esimerkiksi nuorisotoimessa ja tukemalla vanhempien jaksamista.
Rajaseudulla ei ole paljon merkitystä sillä, kummalla puolella valtioiden välistä rajaa asuu.
– Yhteistyö toimii yli rajan, koska meillä on yhteisiä asiakkaita Tornion kanssa. Haaparannan sosiaalitoimen yhteistyö toimii aivan samalla lailla myös koko Tornionlaakson raja-alueen ja muunkin Suomen kanssa.
Tärkeintä Valo-Järvisen mukaan on se, että asukkaita ei koskaan jätetä ilman tukea.
Jokaisen perheen asiat hoidetaan perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Jos lapsi asuu Torniossa, huoltoriidat ja muutkin asiat hoitaa Tornion viranomainen ja kutsuu asianosaiset paikalle Tornioon.
– Yleensä valvotut tapaamiset ja sosiaalihuoltoon sekä lastensuojeluun liittyvät tapaamiset hoidetaan siellä, missä ne on laitettu vireille ja siellä niitä jatketaan. Ratkomme nämä asiat aina yhteistyössä, niin että ne menisivät niin helposti kuin mahdollista ja lapsi vanhempineen saavat tarvitsemansa tuen, Järvinen-Valo kertoo.
Tulkkia käytetään tarvittaessa
Sosiaalipäivystysasiat ovat tarkoin säädeltyä viranomaistyötä.
– Saattaa esimerkiksi olla kyse tapauksesta, jossa nuori on riitaantunut vanhempiensa kanssa ja vanhemmat ovat huolissaan lapsestaan. Jos nuori on karannut Suomen puolelle, saamme nuoren takaisin yhteistyössä Tornion sosiaalitoimen ja poliisin kanssa, Järvinen-Valo kertoo.
Asiakkaiden äidinkieli ja tunnekieli on usein suomi, jolloin tukitoimet toimivat paremmin suomen kielellä.
– Ostamme tukitoimia Torniosta ja Kemistä, joissa on lastensuojelupalveluja, vapaaehtoisia palveluja ja sijaiskoteja.
Jos lapsi on vapaaehtoisessa sijoituksessa Suomen puolella ja karkaa perhekodista tai lastensuojelulaitoksesta, nämä ilmoittavat karkaamisesta poliisille.
Joskus Suomen ja Ruotsin lait menevät ristiin.
Tornion sosiaalijohtaja Anne Filali puolestaan kertoo, että he voivat tehdä Suomen poliisille virka-apupyynnön, jos Haaparannan sosiaalivirastosta otetaan heihin yhteyttä karkaamisasiassa.
– Karkaamisen jälkeen keskustellaan, voiko nuori olla enää vapaaehtoisesti Suomen puolella vai otetaanko hänet takaisin Ruotsiin, Järvinen-Valo kertoo.
Haaparannan sosiaalitoimi on täysin kaksikielinen, joten kieli ei ole ongelma. Tornion sosiaalivirastossa käytetään tarpeen mukaan tulkkeja.
– Kieli on viranomaiskieltä, jolloin tarkat vivahteetkin pitää ymmärtää ja siksi, jos on pienikin epävarmuus, kutsutaan tulkki paikalle, kertoo Filali, joka aloitti virassaan tämän vuoden helmikuussa.
Rajan sulkeminen haasteena
Korona-ajan merkitys raja-alueelle on ollut merkittävä, ja se on luonut haasteita sosiaalipalveluihin. Rajan sulkeminen on rajoittanut ja vaikeuttanut perheiden kanssakäymistä.
– Ennen korona-aikaa Haaparannan ja Tornion lastensuojelun työntekijät tapasivat toisiaan, mutta koronan jälkeen tapaamisia ei ole ollut ollenkaan. Toivomme, että saisimme ensi vuoden alkupuolelle tapaamisen taas onnistumaan, Filali kertoo.
Myös Järvinen-Valo toivoo sosiaalitoimen henkilökohtaisten tapaamisten jatkumista.
– Kun vuodenvaihde pyörähtää ympäri, otan yhteyttä Tornion sosiaalitoimeen ja ehdotan, että alkaisimme taas järjestää tapaamisia. Minua kiinnostaisi paljon saada meidän poliittiset tahot myös mukaan, Järvinen-Valo pohtii.
Uusi sopimus poliisiyhteistyölle
Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä Tornionlaaksossa, jossa rajat ylittävä kanssakäyminen on hyvin tiivistä. Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Ylitornion ja Tornion alueilla ja Ruotsissa Kiirunan, Pajalan, Ylitornion ja Haaparannan alueilla.
– Yhteistyösopimuksen mukaan osapuolet voivat pääsääntöisesti osapuolen paikallisen yhteyspisteen pyynnöstä tai ilman pyyntöä ylittää valtionrajan ja ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja tutkimiseksi, kertoo poliisijohtaja Hannele Taavila sisäministeriöstä.
Kyse on tilanteista, joissa tarvitaan kiireellistä apua vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara.
– Tähän sisältyvät muun muassa raiskaus, ryöstö, törkeä pahoinpitely, henkirikokset ja terrorismirikokset sekä tilanteet, joissa virkamieheen kohdistuu vakava uhka.
Tilanteet, missä sijaishuoltoon sijoitettu lapsi karkaa sijoituspaikastaan eivät lähtökohtaisesti kuulu sopimuksen soveltamisalaan.
Poliisien, jotka toimivat sopimuksen perusteella toisen maan alueella, on toimittava isäntämaan lainsäädäntöä noudattaen ja kansalliseen lainsäädäntöönsä perustuvien toimivaltuuksiensa rajoissa.
Sopimuksessa määrätään myös muun muassa rikos- ja siviilioikeudellisesta vastuusta sekä kuluista vastaamisesta.
– Sopimus tulee voimaan ja sen soveltaminen alkaa aikaisintaan vuoden 2022 lopulla, Taavila kertoo.
