Anne-Maarit Pullinen toivoo, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua samoihin harrastuksiin kantasuomalaisten nuorten kanssa. Kuva: Valtteri Heinonen
Pakolaistaustaiset nuoret kaipaavat aikuista, joka ehtii jutella heidän kanssaan.
Erityisesti konfliktialueilta tulleet nuoret ovat usein kokeneet raskaita menetyksiä ja väkivaltaa. He saattavat kärsiä unettomuudesta ja erilaisista psykosomaattisista oireista, ja heidän on usein vaikea keskittyä koulunkäyntiin.
Nuoret eivät liioin selviydy yksin palvelujärjestelmän viidakossa. Koska asioiden hoito, hakemusten täyttäminen ja vaikkapa asunnon hakeminen vievät niin paljon aikaa, heillä on usein paljon poissaoloja koulusta.
Espoon maahanmuuttajapalveluiden kaksi sosiaaliohjaajaa ovat jalkautuneet nuorten tueksi aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetukseen Omnian oppilaitokseen. Nuoret ovat pääosin yksin alaikäisinä maahan tulleita ja iältään nyt 17−25-vuotiaita.
Sosiaaliohjaaja Anne-Maarit Pullinen kertoo, että monet nuoret ovat kotimaassaan käyneet koulua hyvin vähän tai ei ollenkaan, joten jo oppimistaitojen opetteleminen on iso tehtävä. Siksi oppitunnit ja koulupäivät noudattavat samaa struktuuria ja asiat toistuvat samanlaisina, jotta myös kielitaidottoman nuoren on helpompi pysyä mukana.
− Pyrimme siihen, että päivässä olisi mahdollisimman vähän ennakoimattomia muutoksia ja kaoottisia tilanteita. Olemme tosi tiukkoja säännöistä, poissaoloista ja koulussa käyttäytymisestä. Siksi on tärkeää, että opettajat ja henkilökuntakin noudattavat yhteisiä sääntöjä.
Luokkaan tueksi
Sosiaaliohjaajien työhuoneen ovi on auki pitkin koulupäivää, joten sinne on helppo pistäytyä. Koulupäivän jälkeen nuori voi jäädä juttelemaan asioistaan ohjaajan kanssa.
− Nuoret selkeästi kaipaavat aikuista, joka ehtii istua heidän kanssaan ja keskittyä heidän asioihinsa.
Jos nuori asuu yksin ja on jatkuvasti väsynyt, hänellä saattaa olla elämänrytmi sekaisin. Ohjaajat kertovat nuorelle, että unettomuuteen saattaa vaikuttaa vaikkapa se, että alkaa laittaa ruokaa yöllä. Jos nuorella on vaikeuksia herätä aamulla kouluun, hän voi sopia ohjaajan kanssa, että tämä soittaa herätyspuhelun.
Pullisen mukaan nuoret tarvitsevat myös paljon palveluohjausta. He opettelevat ohjaajien kanssa lukemaan ja täyttämään erilaisia hakemuksia. Ohjaajat auttavat tarvittaessa varaamaan aikoja terveyspalveluihin tai etsimään harrastuksia.
Jos nuori haluaa, ohjaaja voi tulla myös luokkaan nuoren tueksi ja opettajan työpariksi.
Sosiaaliohjaajien työhuoneen ovi on auki pitkin koulupäivää.
− Jos nuori on huonovointinen tai luokassa on ollut jokin konflikti, tilanne saattaa helpottua sillä, että me tulemme sinne mukaan.
Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetuksessa on kahdeksan ryhmää, jossa kussakin noin viisitoista opiskelijaa eri maista. Ohjaajat vetivät lukukauden aluksi kaikille ryhmille ryhmäytymistunnit nimi- ja tutustumisleikkeineen. Tunnin lopuksi keskusteltiin siitä, millaisessa ryhmässä on hyvä opiskella. Nuorten piti myös keskenään miettiä opiskeluryhmälleen yhteisiä sääntöjä, joista äänestettiin ryhmälle kolme tärkeintä.
Verkostopalavereihin isot huolet
Viikoittain kokoontuu sosiaaliohjaajien ohjaama Olotila-ryhmä, jossa keskustellaan kotoutumista koskevista aiheista ja tehdään tutustumiskäyntejä eri paikkoihin. Ryhmässä käy myös vierailijoita kertomassa esimerkiksi kaupungin tarjoamista harrastusmahdollisuuksista. Koeviikon lähestyessä voidaan lukea läksyjä yhdessä. Tapaamisten aluksi istutaan aina yhdessä alas teekupin äärelle vaihtamaan kuulumisia.
− Kahtena päivänä viikossa on erityisopettajan pitämää tukiopetusta, jonne myös ohjaamme nuoria.
Nuorten kanssa täytetään yhdessä asunnonhakulomakkeita ja Kelan hakemuksia. Monet 17-vuotiaat alkavat siirtyä perheryhmäkodeista tai tukiasumisyksiköistä itsenäisiin asuntoihin. Lisäksi perheiden mukana tai juuri täysi-ikäistyttyään Suomeen yksin tulleet nuoret tarvitsevat tukea itsenäiseen asioiden hoitamiseen. Asunnonhakuinfoissa käydään läpi vuokralaisten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi sosiaaliohjaajat järjestävät yhteistyötahojen kanssa muita teemainfoja.
Pullinen kertoo, että sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan ensin, voiko nuori oikeasti muuttaa tukiasumisyksiköstä kokonaan asumaan yksin, vai olisiko parempi muuttaa soluasuntoon, jolloin hän saisi tiiviimpää tukea.
− Meidän yhteistyössämme sosiaalityöntekijöiden kanssa on tärkeää, että tuemme nuorta johdonmukaisesti samaan suuntaan.
Nuorten kanssa täytetään yhdessä asunnonhakulomakkeita ja Kelan hakemuksia.
Jos nuoren opintoaika päättyy ja nähdään, että hänellä on erityisen tuen tarvetta, ohjaajat voivat kirjoittaa opettajien kanssa yhdessä pedagogisen lausunnon nuoren tarvitsemasta konkreettisesta tuesta.
− Jos nuori ei osaa riittävästi lukea, maksaa itse laskujaan tai hahmottaa kalenteria, olemme lausunnoillamme saaneet hänelle mahdollisuuden hakea jatkossa esimerkiksi erityisammattiopistoon.
Jos ohjaajilla herää jostain nuoresta huoli, järjestetään hänen asioissaan verkostopalavereja. Kerran kuussa kokoontuvat myös Espoon maahanmuuttajapalveluiden nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden tiimit.
Sosiaaliohjaajien lisäksi koululla on käytettävissä kerran viikossa koulukuraattori ja terveydenhoitaja ja kahden viikon välein koulupsykologi. Maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollossa on oma psykiatrinen sairaanhoitaja, ja tarvittaessa nuori ohjataan julkiselle puolelle. Apua voi saada myös kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.
− Iso osa meidän työtämme on ymmärtää oman työmme rajoja, että osaamme ohjata nuoren eteenpäin hänelle sopivan ammattiavun luokse, Anna-Maarit Pullinen sanoo.
