Sote-valvontalain tarkoitus on varmistaa palvelujen käyttäjien asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Muista tarttua heti havaitsemiisi epäkohtiin.
Sosiaalihuollon työntekijän on ilmoitettava viipymättä esimerkiksi oman palveluyksikkönsä vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.
Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Näin määrittelee uusi sote-valvontalaki, joka astui voimaan vuoden alussa.
Huomionarvoista on, että uudessa laissa on tarkennettu vastatoimien kieltoa. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä toimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Kielteisiä vastatoimia voisivat olla esimerkiksi palvelussuhteen päättäminen, virkasuhteen ehtojen heikentäminen tai muu epäedullinen kohtelu ja kielteiset seuraukset.
– Työnantajan on muistettava, että epäkohdista ilmoittaminen on työntekijöille säädetty velvollisuus. Palvelujen mahdollisimman hyvä laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on paitsi asiakkaiden myös koko työyhteisön etu, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Kun ilmoitus epäkohdasta tulee esimerkiksi palveluyksikön vastuuhenkilön tietoon, on hänen kerrottava siitä edelleen palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle, jonka jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi.
– Ilmoitusmenettely koskee niin turvallisuusepäkohtia kuin muitakin mahdollisia epäkohtia tai lainvastaisuutta toiminnassa. Laki antaa myös mahdollisuuden ilmoittaa epäkohdasta laillisuusvalvojalle, jos epäkohtaa ei korjata, sanoo Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän työskentelee ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston asiakkaat ja henkilöstö -yksikön johtajana.
Jos havaittua epäkohtaa ei korjata, voi palveluntuottaja tai palvelunjärjestäjä saada sakkoja ja toiminta äärimmäisessä tapauksessa jopa keskeytyä.
– Valvontaviranomainen voi antaa hallinnollista ohjausta tai kehotuksen palvelunjärjestäjälle, palveluntuottajalle, palveluyksikön vastuuhenkilölle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle. Jos epäkohtia ei korjata, voi valvontaviranomainen esimerkiksi antaa sakkoja tai päättää palveluntuottajan tai palvelunjärjestäjän toiminnan keskeyttämisestä, Manssila sanoo.
Tavoitteena ehkäistä epäkohtia
Uuden sote-valvontalain tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Laissa yhdistyvät ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säädökset. Moni sosiaalihuollon ammattilainen tuntee asian jo aikaisemman lainsäädännön – sosiaalihuoltolain, sosiaalihuollon asiakaslain sekä sosiaalihuollon ammattihenkilölain – kautta.
Sote-valvontalailla vahvistetaan sekä palveluntuottajien että palvelunjärjestäjien omavalvonnan ensisijaisuutta.
– Palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien vastuu toiminnan asianmukaisesta ja laadukkaasta järjestämisestä ja tuottamisesta korostuu nyt entisestään, sanoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylitarkastaja Tuula Kotimäki.
– Omavalvonnan tavoitteena on ehkäistä palvelutoiminnassa ilmeneviä epäkohtia sekä ketterästi muokata toimintamalleja ja korjata havaitut puutteet. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on edistää ja varmistaa omavalvontaa sekä puuttua asioihin, kun omavalvonta ei riitä, Kotimäki jatkaa.
Omavalvonta ei korvaa viranomaisvalvontaa.
Omavalvonta ja viranomaisvalvonta muodostavatkin kokonaisuuden. On tärkeää huomata, että omavalvonta ei korvaa viranomaisvalvontaa eikä viranomaisten laillisuusvalvonta voi toimia ilman palvelunjärjestäjien ja -tuottajien omavalvontaa. Laillisuusvalvontaviranomaisina toimivat Valvira ja aluehallintovirastot. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan lainsäädännön toteutumista ohjaava taho.
Samoilla linjoilla Kotimäen kanssa on myös sosiaali- ja terveysministeriön Siikavirta. Hän näkee omavalvonnan olevan toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja henkilöstön riittävyyden varmistamista asiakasturvallisuuden takaamiseksi.
– Omavalvonnassa korostuu päivittäisen toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön osaamisen ja riittävyyden seuranta, Siikavirta sanoo.
Käytännössä omavalvonnalla määritellään se, miten organisaatio vastaa palvelujen saatavuudesta, jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuudesta.
Ilmoitus- ja lupakäytännöt muuttuvat
Sote-valvontalakia jo lähdetty jalkauttamaan ja viemään käytäntöön sote-organisaatioissa ja hyvinvointialueilla. Eri alueiden ja organisaatioiden resurssit, etenemistavat ja aikataulu kuitenkin vaihtelevat.
– Organisoituminen on aloitettu kaikilla hyvinvointialueilla vuoden 2023 aikana hyvinvointialuelain ja järjestämislain mukaisesti, mutta toiminnan rakenne, eteneminen ja resurssit vaihtelevat. Pääosin valvonta on järjestetty erillään palvelujen tuottamisesta konserni- ja strategiapalveluissa tai omassa laadunvalvontayksikössä, Kotimäki havainnollistaa.
Valvonnasta pitäisi tulla erottamaton osa sote-organisaatioiden ja hyvinvointialueiden toimintaa.
– Oleellisinta on valvonnan läpileikkaavuus, suunnitelmallisuus sekä vastuullisuus. Tärkeää on määritellä mitä seurataan, miten ja milloin sekä kuinka saatua tietoa hyödynnetään, Kotimäki tähdentää.
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella järjestämisvelvollisuuteen kuuluvasta sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta vastaa valvontayksikkö, joka aloitti toimintansa vuoden 2023 alussa. Lisäksi alueella toimii myös omavalvonnan kehittämiseen tarkoitettu asiantuntijaverkosto.
– Verkoston ensisijaisena tehtävänä on laadun ja omavalvonnan kehittäminen sekä vieminen eteenpäin palvelutuotannossa, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelupäällikkö Katja Uitus-Mäntylä.
Uitus-Mäntylän mukaan uusi laki ei tuo valvontavelvoitteeseen merkittäviä muutoksia, mutta muuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ilmoitus- ja lupakäytäntöjä.
– Hyvinvointialueiden valvontavelvoitteesta on säädetty jo aiemmin laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, eikä uusi laki tuo tähän merkittäviä muutoksia. Uusi laki kuitenkin muuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ilmoitus- ja lupakäytäntöjä ja tämä näkyy myös Pirkanmaalla valvontayksikön tehtävissä. Esimerkiksi yksityisten sosiaalipalveluiden ilmoituksia ei käsitellä enää hyvinvointialueella, Uitus-Mäntylä havainnollistaa.
Kun sosiaalialan työpaikoilla sisäistetään uuden lain keskeiset sisällöt ja tavoitteet, avoin, vastuullinen ja laadukas sosiaalihuolto vahvistuu.
– Omavalvonnan uudistuminen ja kehittyminen entistä systemaattisemmaksi ja korostuneemmaksi osaksi päivittäistä työtä kaikilla tasoilla on aivan keskeistä asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta, mutta myös henkilöstön riittävyyden, urakehityksen ja hyvinvoinnin kannalta, kiteyttää STM:n johtaja Siikavirta.
Lue lisää: talentia.fi/omavalvonta
Ilkka Salmela
