Osaamiskeskukset ovat lunastaneet paikkansa sosiaalialan kehittämistyössä. Nyt sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toiminnat integroituvat.
Osaamiskeskukset luotiin kaksikymmentä vuotta sitten suureen tarpeeseen. Sosiaalihuollosta puuttuivat terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa vastaavat rakenteet kuten sairaanhoitopiirit ja yliopistolliset sairaalat, jotka tuottivat uusia menetelmiä potilaiden auttamiseen, käytännön opetusta valmistuville asiantuntijoille ja tietoa päättäjille toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseen ja kehittämisen tueksi.
Osaamiskeskuslaki antoi osaamiskeskusten tehtäväksi kehittää sosiaalialalla tarvittavaa osaamista ja palveluita, turvata perus‑, jatko- ja täydennyskoulutuksen monipuolinen yhteys käytännön työhön ja huolehtia sosiaalialan tutkimus‑, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta.
Keskuksista tehtiin yhteistyöhön perustuvia verkostoja kokoamaan kunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan järjestöt kehittämisen äärelle. Jokainen Suomen kunta on mukana jossakin sosiaalialan osaamiskeskuksessa. Osaamiskeskuksia on 11 ja niissä työskentelee noin 120 henkilöä.
Vuonna 2019 vajaa puolet (48 %) oli vakituisessa työsuhteessa ja suurempi osa määräaikaisessa työsuhteessa. Hallinnoltaan osaamiskeskukset ovat monenlaisia: on yhdistyksiä, sopimukseen perustuvia yhteenliittymiä, kuntayhtymiä, liikelaitostyyppisiä ja osakeyhtiöitä.
Kahdella osaamiskeskuksella on erityistehtävä: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE huolehtii saamenkielisen väestön palveluiden kehittämisestä, SONet BOTNIA pohjoismaisten verkostojen luomisesta koko sosiaalialan osaamiskeskusverkostolle ja tiedon tuottamisesta sosiaalialan kehittämisestä muissa pohjoismaissa.
Suora valtionapu osaamiskeskustoimintaan on ollut noin kolme miljoonaa vuodessa. Muu rahoitus osaamiskeskusten toimintaan tulee monesta eri kanavasta kuten valtion hankerahoituksesta, kuntarahoituksesta ja palvelutoiminnasta kuten sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan järjestämisestä.
Iso rooli kehittämishankkeissa
Osaamiskeskuksilla on iso rooli valtakunnallisissa sosiaalihuollon kehittämishankkeissa. Osaamiskeskusten kautta kanavoidaan parhaillaan hallituksen osoittama 5,8 miljoonaa lastensuojelun kehittämiseen. Meneillään on viisi alueellista kehittämishanketta, joissa yhteisenä tekijänä lastensuojelun monialainen kehittäminen.
Etelä-Suomen tulevaisuuden lastensuojelun hanketta koordinoi Socca ja siinä ovat mukana Uusimaa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. LUMO-hanketta toteutetaan Itä- ja Keski-Suomessa, koordinaattorina ISO.
Tuki oikeasta paikasta eli TOP-hanke keskittyy sijaishuollon toiminnan kehittämiseen Länsi-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan alueella, koordinaattorina Vasso. MONNI-hanke kehittää monialaista lastensuojelua Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, koordinaattorina Pikassos Oy. POSKE koordinoi Pohjois-Suomen lastensuojelun monialaista kehittämistä.
SONet BOTNIA on osatoteuttajana juuri käynnistyneessä THL:n hallinnoimassa YEE (Yhdessä aikuisuuteen, Elämässä eteenpäin) jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten palvelujen ja yksin maahan muuttaneiden nuorten tukipalvelujen ESR-rahoitteisessa kehittämishankkeessa. Hankkeessa yhteistyöhön osallistuu koko sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. Kansa-koulu, aikuissosiaalityön kehittämishanke PRO-SOS, ikääntyneiden sosiaalityön Gerometro ja taloudellisen toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden hanke TASOS ovat myös osaamiskeskusten hankkeita.
Sote-uudistus vaikuttaa myös sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan
Torbjörn Stoor
Kiinteä yhteys kuntiin
Merkittävää on myös osaamiskeskusten tuottama koulutus. Vuosittaiset valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät ja aikuissosiaalityön päivät ovat osaamiskeskusten vuorollaan toteuttamia. Osaamiskeskukset järjestävät myös paljon infoja ja työpajoja, joilla viedään uutta laki‑, menetelmä- ja tutkimustietoa kentälle ja saadaan osaamista kuntien ja muiden toimijoiden asiakaslähtöisiin käytäntöihin.
Osaamiskeskusten ideassa toteutuu yhtä aikaa rooli valtakunnallisena toimijana ja työ alueellisena sosiaalihuollon kehittäjänä.
– Yhteys kuntiin ja siellä työtään tekeviin sosiaalihuollon ammattilaisiin on kiinteä. Hankkeiden lisäksi osaamiskeskuksilla on verkostoja ja konkreettista kehittämistyötä esimerkiksi aikuissosiaalityön tai vanhussosiaalityön parissa, toteaa sosiaalialan osaamiskeskusten neuvottelukunnan puheenjohtaja sosiaalineuvos Juha Luomala sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Yhteys kuntiin ja siellä työtään tekeviin sosiaalihuollon ammattilaisiin on kiinteä.
Torbjörn Stoor nostaa esiin osaamiskeskusten työn monien yhtä aikaa tapahtuvien kehittämiskokonaisuuksien ja ‑prosessien synkronoinnissa.
– Hyvän yhteistyön ansiosta olemme onnistuneet pienillä resursseilla saamaan paljon aikaan. Tiedonkulku on hyvää, substanssiosaaminen on terävöitynyt, yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa on mukavuusaluettamme, Stoor luettelee.
Rahoitus kuntoon
Osaamiskeskusten kehittämiseen painottuneeseen toimintaan tuli tervetullut käänne, kun valtio viime vuonna suuntasi tutkimusrahoitusta myös sosiaalityön yliopistotasoiseen käytäntötutkimukseen. Terveydenhuollon tutkimuksessa valtionkorvauksiin perustuva rahoitusjärjestelmä on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien.
Ensimmäinen neljän miljoonan euron tutkimusraha sosiaalityön tutkimukseen jaettiin kahdeksalle tutkimukselle ja seuraava haku on paraikaa käynnissä.
– VTR-rahoituksen kautta syntyi uusi rakenne, jossa osaamiskeskusten roolina on integroida yliopistojen tutkimustyötä muun muassa kuntatyöhön. Tarkoituksena on tehdä yhteisiä mallinnuksia työhön ja testata, pilotoida ja juurruttaa niitä, kertoo SONetBOTNIAn kehitysjohtaja Arto Rautajoki.
Rautajoki kertoo, että paraikaa sosiaalityön valtion tutkimusrahoitukseen valmistellaan valtakunnallisesti Ruotsin mallin tapaan tutkimusohjelmaa, jonka kautta saadaan vahvistettua pitkäjänteistä sosiaalityön käytäntötutkimuksen tutkimusnäkyä.
– Tämä tukee myös sosiaalialan tutkimuspohjaisen kehittämistoiminnan etenemistä, jolle on kasvava tarve, Stoor ja Rautajoki painottavat.
Sote-uudistus tuo muutoksia
Sote-uudistus vaikuttaa myös sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiorakenne on tarkoitus yhdistää 21 hyvinvointialueella ja 5 yhteistyöalueella. Haastetta tuottaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon TKI-toiminnan erilaisuus.
Olemme onnistuneet pienillä resursseilla saamaan paljon aikaan.
Terveydenhuollon TKI-toiminta on tapahtunut pääosin sairaanhoitopiireissä ja yliopistollisissa sairaaloissa/erva-alueilla. Sosiaalihuollossa ei ole ollut erva-tyyppistä rakennetta ennen kuin nyt pilotointivaiheessa olevat verkostopohjaiset, monialaiset osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) synnytettiin erityistason vaativia palveluja tarvitseville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Suunnitelma on, että Suomessa toimii viisi OT-keskusta.
On haaste löytää paikka 11 sosiaalialan osaamiskeskukselle, joista osa toimii yhdellä, osa useammalla hyvinvointialueella.
Juha Luomala jakaa huolen sosiaalihuollon TKI-toiminnan tulevaisuudesta hyvinvointi- ja YTA-alueiden varassa. Hän pohtii, miten siirtyminen tapahtuu niin, ettei tekeminen lopu, osaaminen häviä ja että kokeneet ihmiset voivat jatkaa työtään.
– Tarkoitus on, että hyvinvointialueet päättävät keskenään, mikä toiminta tehdään yhteistoiminta-alueilla, mikä hyvinvointialueella. Miten volyymiltään pienempi sosiaalihuolto pärjää ja miten huolehditaan sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistyön valtakunnallisesta ohjauksesta, Luomala pohtii.
Sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa ollaan toiveikkaita.
Lausunnolla olleessa SOTE100-lakipaketissa hallitus esittää lakiin sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta teknistä muutosta, joissa sanat ”kunta ja kuntayhtymä” korvataan sanalla ”hyvinvointialue”. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat pitävät ratkaisua hyvänä, mutta ehdottivat lausunnossaan monikkomuotoa: hyvinvointialueet. Näin hyvinvointialueet, yliopistot, ammattikorkeakoulut, maakuntien liitot, aluehallintovirastot ja järjestöt voisivat 1.1.2023 alkaen muodostaa sosiaalialan osaamiskeskuksia.
Neuvottelut sosiaalialan osaamiskeskusten asemoitumisesta ovat käynnistymässä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Osaamiskeskusten johtajat haluavat jatkaa yhteisellä pohjalla.
– Pitää lähteä rohkeasti rakentamaan tikapuita, joilla nykyisestä osaamiskeskusmallista siirrytään uusiin hyvinvointialue- ja YTA-rakenteisiin niin, että mukana ovat osaamiskeskusten, yliopistollisen sosiaalityön ja sosiaalityön käytäntötutkimuksen sekä monitieteinen näkökulma ja ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus, toteaa Rautajoki.
Heikki Waris ja Matilda Wrede ‑instituutit
Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan osana toimii Heikki Waris ‑instituutti, joka edistää käytännön opetusta ja sosiaalityön käytäntötutkimusta. Käytäntötutkimuksella tuotetaan yhteiskunnallisia käytäntöjä palvelevaa tietoa kokeilevalla ja reflektiivisellä otteella ja ongelmalähtöisesti. Mukana voi olla kuntien edustajia, palvelunkäyttäjiä ja tutkijoita.
Rahoittajana ovat pääkaupunkiseudun kunnat ja Helsingin yliopiston sosiaalityön pääaine. Yhteistyökumppanina ovat lisäksi Matilda Wrede ‑instituutti, osaamiskeskukset ja ammattikorkeakoulut sekä Kalliolan setlementti.
Vastaavanlainen toimija on FSKC:n Matilda Wrede ‑instituutti, joka toimii Suomen kaksikielisten kuntien alueella.
Käytännön opetusta Heikki Waris ‑instituutissa toteuttaa Praxis-hanke, joka kehittää pääkaupunkiseudun sosiaalialan asiakastyön käytäntöjä käytännön opetuksen ja käytäntötutkimuksen avulla.
Tavoitteena on luoda kuntien sosiaalityötä ja sosiaalialaa vahvistava, osaamista ja tietoperustaa lisäävä rakenne.
Praxis organisoi käytännönopetusta ja kouluttaa kuntien sosiaalityöntekijöistä käytännön opettajia.
Osaamiskeskukset
hallintomuoto, henkilökunnan määrä 2019
FSKC Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området
Osakeyhtiö, 4
ISO Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kannatusyhdistys, 5
KOSKE Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kannatusyhdistys, 11
Pikassos Oy
Osakeyhtiö, 9
POSKE Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Sopimuksellinen organisaatio, 13,5
SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.
HUS kuntayhtymä, 19
Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Osakeyhtiö, 25
SoNetBOTNIA
Sopimuspohjainen verkosto-organisaatio, 8
Sosiaalitaito Oy
Osakeyhtiö, 8
VASSO Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Osakeyhtiö, 6
Verso
Liikelaitos, 13
Lähde: Anu Muuri, Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:40
Kristiina Koskiluoma
