Sosiaalialan ammattilainen todistajana: salassapitovelvollisuus voidaan murtaa

Sosiaalialan ammattilaisen on todistajaksi joutuessaan otettava huomioon, että työhön kuuluva salassapitovelvollisuus voidaan oikeudessa murtaa. Hänet voidaan velvoittaa todistamaan myös salassa pidettävistä asioista.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston lakimies Marianne Lindqvist kertoo juridisen perusteen murtamiselle löytyvän laista sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Laissa todetaan sosiaalihuollon järjestäjän tai toteuttajan saavan, ”jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle”.

Lindqvist mainitsee tällaisesta tapauksesta pari esimerkkiä. Lastensuojeluasiassa päihde- tai mielenterveyspalvelujen työntekijä voi joutua todistamaan vaikkapa vanhemman päihde- tai mielenterveyskontaktin tarpeesta.

– Ikääntyvän henkilön omaiselle on haettu lähestymiskieltoa muun muassa taloudellisen hyväksikäytön takia. Sosiaalialan työntekijä pyydetään todistamaan, jotta perusteet asiassa tulevat näytetyiksi toteen.

Sosiaalityöntekijällä on tietyissä tilanteissa mahdollisuus myös kieltäytyä todistamasta. Näin voisi tapahtua esimerkiksi lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.
– Lapselle ollaan hakemassa yksinhuoltajuutta ja sitä hakeva huoltaja vastustaa työntekijän todistajuutta, kuvailee Lindqvist.
– Sosiaalityöntekijä voi kieltäytyä, mutta hänen tehtäväkseen jää ammattitaitonsa pohjalta arvioida, onko todistamatta jättäminen lapsen edun mukaista.

Useimmiten lapsen edun katsotaan vaativan todistamista.

Suulliseen käsittelyyn todistajaksi

Sosiaalialan ammattilainen voidaan ensiasteessa pyytää tai haastaa todistajaksi hallinto-oikeuteen tai käräjäoikeuteen.

Hallinto-oikeudessa käsitellään hallintovalituksia. Oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaispäätös lainmukainen.
– Kun asianosaiset ovat esimerkiksi eri mieltä huostaanoton tarpeellisuudesta, hallinto-oikeus toimii myös ensiasteen ratkaisuelimenä lastensuojeluviranomaisen
huostaanottohakemuksessa, Lindqvist selittää.

Asianosainen voi vaatia suullista käsittelyä tai hallinto-oikeus voi omasta aloitteestaan järjestää sellaisen. Suullisessa käsittelyssä asianosaisia kuullaan – lastensuojeluasiassa myös 12 vuotta täyttänyttä lasta – ja osapuolet voivat nimetä todistajia kuultaviksi. Todistajiksi pyydetään sellaisia henkilöitä, joka tuntevat heidän tilanteensa parhaiten.
– On tavallista, että viranomaisen edustajana kuntakin menettelee samoin. Osapuolet saattavat pyytää todistajaksi jopa samaa henkilöä.

Todistajaksi nimetyn sosiaalialan työntekijän on antamansa todistajan vakuutuksen mukaisesti kerrottava kunniansa ja omantuntonsa kautta kaikki totuus ”asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä”.

– Ensiksi kysymykset esittää hänet todistajaksi nimenneen osapuolen avustaja. Sen jälkeen kysyvät vastapuolen avustaja ja oikeuden jäsenet, Lindqvist sanoo.

Oikeuden puheenjohtaja valvoo, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä eikä häntä kohdella sopimattomasti.

Suullinen käsittely vain täydentää hallinto-oikeuteen toimitettua kirjallista materiaalia. Siinä ei saa toistaa muussa materiaalissa esiintyviä asioita. Jos perhetyöntekijä on kirjoittanut jonkin lausunnon perheen tilanteesta, niin häntä ei voi pyytää todistajaksi, jollei hänen todistajuudellaan ole jotain lisäarvoa.

Ei johdattelevia kysymyksiä

Käräjäoikeudessa käsitellään riita- ja rikosasiat. Sinne tuodaan niin lapsen huolto- ja tapaamisoikeusriidat kuin aikuissosiaalityön toimeentulotukea koskevat petosepäilytkin. Huolto- ja tapaamisoikeusriidassa työntekijä pyydetään usein toisen vanhemman todistajaksi.
– Asiakas ei välttämättä ymmärrä, että todistajan on kerrottava myös asiakkaalle epäedullisia asioita. Se voi heikentää luottamusta työntekijään, Lindqvist kertoo.

Lastensuojeluasiassa, joka käsitellään hallinto-oikeudessa, asiakassuhteen jatkumisen turvaamiseksi voidaan joissakin tapauksissa menetellä niin, että kyseisen lapsen oman työntekijän sijasta todistamaan menee esimerkiksi lastensuojelulaitoksen johtaja.

Millä tavalla todistajaksi haastettu työntekijä voi valmistautua? Lindqvist kehottaa työntekijää omatoimisesti tutustumaan kyseisen asiakkaan asiakirjoihin laajasti. Jos asiakkaan avustaja on esittänyt etukäteen kysymyksiä todistajalle, niihin on paneuduttava.
– Niiden varaan ei kuitenkaan voi jäädä, koska kysymyksiä esittävät myös oikeuden jäsenet ja vastapuolen avustaja.

Todistaja voi tehdä muistiinpanoja etukäteen. Niitä tai muita tapausta koskevia asiakirjoja ei saa oikeudessa kuitenkaan suoraan lukea. Ne voivat olla käsillä vain muistin tukena.
– Muistiinpanot ovat tavallisesti paperilla. Tabletteja ja läppäreitä käyttävät oikeudessa ainakin avustajat.

Pääkuulustelussa ei saa esittää kysymyksiä, jotka sisällön, muodon tai esittämistavan puolesta johtavat määrätynlaiseen vastaukseen. Vastakuulustelussa ja täydentäviä kysymyksiä esitettäessä johdattelevat kysymykset ovat sallittuja, kun selvitetään todistajan kertomuksen luotettavuutta.

– Oikeuden puheenjohtajan pitää osata huolehtia rajaamisesta. Hän valvoo, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä eikä häntä liioin kohdella sopimattomasti.

Markku Tasala

Todistajana oikeudessa

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus. Todistajaksi nimetty henkilö kutsutaan tavallisesti kirjallisesti todistamaan määrättynä ajankohtana oikeudenkäynnissä sakon uhalla. Hänen on tultava paikalle, ellei se ole mahdotonta hyväksyttävän esteen kuten sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi.

Todistajan tulee ilmoittaa esteestä etukäteen tuomioistuimen puheenjohtajalle tai hänet todistajaksi nimenneelle henkilölle. Sairaudesta on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.

Vastoin tahtoaan ei tarvitse todistaa, mikäli sattuu olemaan sukua oikeusjutun asianosaiselle. Siitä huolimatta kutsutun todistajan on tultava oikeuteen ja ilmaistava siellä tahtonsa.

Todistajaa kuulustellaan oikeudessa suullisesti. Jos oikeuskäsittely tapahtuu muualla kuin todistajan kotipaikkakunnalla, voivat oikeuden jäsenet ja puheenjohtaja tapauskohtaisesti harkita, onko todistajaa mahdollista kuulla video- tai puhelinyhteyden kautta.

Todistajat kutsutaan yksi kerrallaan oikeussaliin. He viipyvät siellä vain todistamisensa ajan. Todistaja saattaa joutua odottamaan vuoroaan pahimmillaan jopa useita tunteja.

Todistajuudesta on mahdollista vaatia korvausta. Jos todistajan nimennyt henkilö on virallinen syyttäjä tai asianosainen, jolle on myönnetty oikeusapu, korvaukset maksetaan valtion varoista. Korvattaviksi tulevat käytännössä matkakulut sekä taloudellinen menetys ja päiväraha.

Jos todistajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asianosainen tai kunta, kulut tulevat maksettaviksi kutsujalle. Oikeus päättää korvausten suuruudesta kuultuaan asianosaisia.