Kari Matela on ammattijärjestö Talentian sopimusasiantuntija, joka lukee Karl ja Groucho Marxia ja matkustaa mieluiten pohjoisessa. Kuva: Veikko Somerpuro
Markkinahenkisen tulkinnan mukaan sosiaalinen media on tavoitettavuudessaan ja helppokäyttöisyydessään mainio väline nostamaan esiin sosiaalisia ja poliittisia ongelmia. Järkeilystä olisi pääteltävissä, että somessa eniten esiintyvät ja tiuhimmin kommentoidut teemat vaikuttavat vahvimmin päätöksentekoon. Kenties johtavat muutoksiinkin.
Että mistähän vallankumouksen aloittaisi? Vilkaisu viime vuoden eniten somepuhetta tuottaneisiin kotimaisiin teemoihin pitää kyllä vallankumouspelottelut jäissä. Kuten arvata saattaa, keväällä 2018 pidetyt presidentinvaalit kyllä huomattiin somessakin, muttei sisältösyistä. Somekansaa kiinnosti, mitä ehdokkaat olivat yksityiselämässään aiemmin tehneet tai jättäneet tekemättä. Kukaan kommentoineista ei tiennyt tai muistanut, että maailmanhistoria tuntee vain yhden valtionpään, jonka yksityiselämä oli moitteetonta. Hänen nimensä oli Adolf Hitler.
Kansalaissodan muistovuosi tuotti eniten kommentteja ja klikkauksia siitä, miten vaiettu tuo kansallinen tragedia oli ja kuka sotasensuurin oli aloittanut. Syypäiksi löydettiin sekä kapitalistit että kommunistit. Nimimerkki Historianopettajan huomautus siitä, että kansalaissodasta on pelkästään julkista tutkimustietoa enemmän kuin talvisodasta, kuitattiin valtamedian maksamaksi trollaukseksi.
Ammattijärjestöaktiivia olisi tietysti lämmittänyt vilkas somekeskustelu työmarkkinakysymyksistä, mutta ne eivät innostaneet läheskään yhtä paljon kuin vaikkapa viestittely siitä, saako Lidlin ulko-oven eteen pysähtyä juttelemaan tuttujen kanssa ja tukkia kulkuväylät.
Ilmastokysymysten käsittely keskittyi siihen, että tieteellinen tutkimus ei ole kyennyt sataprosenttisella varmuudella selittämään ja ennustamaan ilmaston lämpenemistä. Siitä pääteltiin, että koko asialle voi viitata kintaalla.
Ammattijärjestöaktiivia olisi tietysti lämmittänyt vilkas somekeskustelu työmarkkinakysymyksistä.
Jonkun päivystävän dosentin huomautus, ettei tiede ihan pomminvarmuudella voi kuvata tai ennustaa oikein mitään muutakaan, otettiin luotettavaksi esimerkiksi siitä, miten kansaa sumutetaan kaikissa muissakin asioissa.
Edellä mainitut esimerkkitapaukset silti todistavat, että kyllä helppoheikkiviihteeksi soimatussa somessa sentään yhteiskunnallisiakin teemoja käsitellään. Verkkoaineiston volyymiin suhteutettuna mikään yhteisesti ratkaistavissa oleva kysymys ei kuitenkaan nouse yhtä kiinnostavaksi kuin vaikkapa tehodieettien paremmuusjärjestys tai julkkispariskuntien ikäero.
Somella on silti myös työllistävä vaikutus. Yhdysvaltalaisen Bodhi-koiran omistajat jättivät päivätyönsä jo vuonna 2013 keskittyäkseen Menswear dog ‑nimellä tunnetun koiran blogeihin ja bisneksiin, joissa ei koirankekseillä pelata.
Mitä yhteiskunnallisten muutosvoimien valjastamiseen tulee, historiantutkijat alkavat olla sitä mieltä, että intomielisimpienkin radikaalien energia ei riitä nettikeskustelua pitemmälle.
Toisaalta asiat ovat ehkä hyvin niin kauan kuin tulenpalavimpien agitaattoreiden tekoset jäävät nettiin eivätkä ulotu kaduille.
