Talentian huoli työturvallisuuden puutteista on kuultu STM:ssä, neuvottelut tilanteen parantamiseksi etenevät.
Sijaishuollossa on vakavia työturvallisuuden puutteita, ja se on todettu nyt myös valtion tasolla.
Talentia, sosiaali- ja terveysministeriö ja työnantajapuolta edustava Hali käynnistävät syksyllä neuvottelut, joissa etsitään keinoja parantaa työsuojeluosaamista.
– Kävimme keväällä neuvotteluja STM:n työsuojelun ja työsuojelun valvonnan kanssa asiasta. Mukana oli myös ministeriön lastensuojelun asiantuntija. Kaikilla on nyt yhteinen käsitys ja tahtotila, että asialle pitää tehdä jotakin, sanoo erityisasiantuntija Alpo Heikkinen. Hän edusti Talentiaa ministeriön tapaamisessa.
Sijaishuollon työsuojeluosaamisessa on todellisia ongelmia.
Potkua neuvotteluille antavat Talentian ja Lastensuojelun Keskusliiton tekemä kysely lastensuojelun laitoshoidon työntekijöiden työoloista ja työhyvinvoinnista sekä avin työsuojelun valvonnan havainnot lastensuojelulaitoksista vuosilta 2020–21. Avin raporttiin on kerätty havaintoja sijaishuollon yksiköistä.
– Niistä käy ilmi, että sijaishuollon työsuojeluosaamisessa on todellisia ongelmia. Samaa viestiä on tullut Talentian jäseniltä kentältä.
– On yksikköjä, joissa työsuojelu on hoidettu erittäin hyvin. Niissä työntekijät on koulutettu ja työsuojelun toimintaohjelmat ja riskien sekä vaarojen arvioinnit tehty. Sitten on laitoksia, joissa työsuojeluosaaminen on heikkoa tai puutteellista.
Heikkinen arvioi, että työsuojelu on rempallaan lähes joka toisessa yksikössä.
– Niistä saattaa puuttua työsuojeluvaltuutettu ja asiantunteva työsuojelujohtaminen. Lain mukaisia työsuojeluprosesseja ei tunneta.
Joka toisessa yksikössä ei ollut käsitelty työsuojelun toimintaohjelmaa lainkaan niin, että työntekijät olisivat tienneet siitä tai olisivat osallistuneet sen valmisteluun.
– Niin ei voi olla, sillä se on lakisääteinen asia. Se kertoo, miten huono tilanne osassa yksiköistä on.
Neuvotteluissa mietitään nyt keinoja korjata tilanne. Ensimmäinen tapaaminen on elo-syyskuussa.
– Mukaan pitää kytkeä vielä Kuntaliitto ja Työturvallisuuskeskus. Niin saadaan kokonaisuus kasaan.
Valvonta ei toimi
Työsuojelulain toteutumista kentällä valvoo avi. Monessa yksikössä asiat ovat retuperällä, koska valvonta ei toimi niin kuin pitäisi. Valvontaa on liian vähän, ja siihen on osoitettu liian vähän resursseja.
Sijaishuollon palvelutuotanto on voimakkaasti yksityistynyt. Tällä haavaa 80 prosenttia yksiöistä on yksityisiä. Lisäksi omistuspohja on ketjuuntunut. Ketjut niputtavat useita yksikköjä yhteen, ja niillä on yhteinen työsuojelupäällikkö tai yksi työsuojeluasioihin perehtynyt henkilö.
Se tarkoittaa, että yksiköissä ei ole työsuojelun osaaja paikan päällä. Kuitenkin laki edellyttää, että jokaisessa yksikössä on työsuojelun osaamista.
Työsuojelun koulutus on kirjavaa.
Työsuojelulain toimeenpanoa yksiköissä hankaloittaa se, että lain vaatimien toimintaohjelmien ja riskien hallinnan suunnitelmien tekeminen ilmeisesti koetaan vaikeaksi monissa paikoissa.
Ne edellyttävätkin tekijältään hyvää koulutusta työsuojelusta, Heikkinen sanoo.
– Lisäksi työsuojelun koulutus on kirjavaa. Sitä antavat viranomaiset ja yksityiset kouluttajat. Ongelma on, että koulutuksien järjestäjiltä puuttuu asiantuntemusta lastensuojelun ympärivuorokautisesta hoidosta ja työsuojelun erityistarpeista, jotka liittyvät siihen.
Työsuojeluasioissa tapahtuu parhaillaan paljon, Heikkinen kuvaa. Työturvallisuuslain uudistus on alkamassa. Akava tekee parhaillaan jäsenliittojen kanssa yhdessä omaa vaikuttamisohjelmaa työsuojeluun ja työhyvinvointiin.
– Psykososiaalinen kuormitus koskee yleisesti koko sosiaalialaa. Syksyllä alkavat neuvottelut on rajattu kuitenkin sijaishuoltoon. Siellä on niin suuria puutteita, että siihen halutaan nyt saada ratkaisuja.
Liian yleistä
Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian keväällä julkaisemaan selvitykseen vastanneista 43 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa muutamia kertoja vuodessa. Viikoittain sitä kertoi kokeneensa 12 %. Melkein kolmasosa vastaajista (28 %) koki, ettei työpaikalla ole selkeitä toimintaohjeita väkivaltatilanteisiin, 43 % vastaajista koki perehdytyksen väkivaltatilanteisiin riittämättömänä ja 46 % vastasi, ettei lain edellyttämää työsuojelun toimintaohjelmaa ollut käsitelty työpaikalla. 45 % mielestä väkivaltaa ja sen uhkaa ei käsitellä säännöllisesti. Lapsen vuoksi – Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät ‑kyselyssä selvitettiin, mikä vetää sosionomeja lastensuojelun laitoshoidon työhön ja mikä työntää siitä pois. Kyselyyn vastasi 173 työntekijää sekä 184 sosionomiopiskelijaa.
