Työaikakokeiluun osallistuneet työntekijät saivat Särskild oy:ssä valita itse tekivätkö he lyhennettyä työpäivää vai nelipäiväistä viikkoa palkan pysyessä samana. Kuva: Mikko Perttunen
Turkulainen lastensuojelun avohuollon palveluja tarjoava Särskild oy etsii ratkaisua työhyvinvoinnin lisäämiseen työajan lyhentämisestä.
Turkulaisessa pienessä lastensuojelun avohuollon palveluja tarjoavassa Särskild oy:ssä lähdettiin kokeilemaan lyhennettyä työaikaa kesäkuussa 2021. Puoli vuotta kestävän kokeilun tarkoituksena oli erityisesti työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääminen.
– Aloitin yritystoiminnan yksinyrittäjänä toiminimellä vuonna 2018. Kun laajensin yritystoimintaa ja palkkasin työntekijöitä, päätin, että työpaikkojen tulee olla hyviä työpaikkoja. Palkan ja työolojen on oltava hyvät, kertoo Särskild oy:n perustaja ja omistaja Jesse Särs.
Särsillä on itsellä takana yli kymmenen vuoden työkokemus lastensuojelusta ja hän tietää, että työ on kuormittavaa, välillä epäpalkitsevaa ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Hän asetti kokeilun tavoitteeksi työn kuormittavuuden vähenemisen, vapaa-ajan lisäämisen työntekijöille, laadukkaamman työn jäljen sekä työntekijöiden sitouttamisen.
– Vaikka työntekijöiden hyvinvointi oli se ykkösjuttu, ajattelin totta kai, että tällä kokeilulla voisi olla myös positiivinen vaikutus yritykseni imagoon, hän kertoo.
Työntekijöillä tulee olla aikaa pysähtyä asiakkaan asioiden ääreen ja olla aidosti läsnä.
Kokeilua suunniteltiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Seitsemän kokopäiväistä työntekijää ja kahdeksan tuntityöntekijää suhtautuivat kokeiluun vaihtelevasti.
– Osa työntekijöistä epäili ideaa. Osa näki kokeilussa taloudellisia riskejä ja pelkäsi onko meillä jatkossa varaa maksaa palkkoja. Työntekijöitä mietitytti myös, miten työt ehditään hoitaa lyhyemmässä ajassa, Särs kertoo.
Työntekijät saivat Särskildissä itse valita tekivätkö he lyhennettyä työpäivää vai nelipäiväistä viikkoa. Palkka pysyi samana.
– Nelipäiväinen työviikko oli se lähtöajatus. Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan halunneet kolmipäiväistä viikonloppua, joten heidän kanssaan sovimme, että viikkotyöaika oli 32 tuntia, Särs kertoo.
Työajanlyhentäminen hyvää työnjohtamista
Asiakasmääriä vähennettiin kokeilun aikana ja työn tekoa tehostettiin kirjaamisen ja hallinnollisen työn osalta.
– Me teemme tuntilaskutettavaa työtä ja meidän hintamme ovat hieman keskitasoa korkeammat. Silti on selvää, että kannattavuutemme kärsii kokeilusta, Särs kertoo.
Kun mietitään työajan lyhentämistä, on työtehtävien läpikäynti tärkeä prosessi, korostaa Talentian työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa.
– Se on tärkeä vaihe, jotta palautuminen onnistuu ja työhyvinvointi paranee. Hyvinvoinnin edistäminen ei usein ole mahdollista, jos lyhyemmässä ajassa yritetään tehdä samat työt kuin aiemminkin.
Työajan lyhentäminen on myös hyvää työhyvinvoinnin johtamista Varsa muistuttaa.
– Siinä huomioidaan työntekijöiden kuormittuminen etukäteen, eikä vain reagoida siinä vaiheessa, kun ollaan jo uupuneita.
Työhyvinvointiin satsaamisen lisäksi Särs on halunnut herättää kokeilulla keskustelua alan houkuttelevuudesta ja palveluiden laadusta. Särsin mielestä palveluiden hinta näkyy suoraan laadussa.
– Tämä työ ei ole liukuhihnatyötä, vaan asiakkaiden kohtaamista. Työntekijöillä tulee olla aikaa pysähtyä asiakkaan asioiden ääreen ja olla aidosti läsnä.
Työhyvinvointiin kokeilulla on ollut selkeä vaikutus. Työntekijät ovat Särsin mukaan olleet pääasiassa tyytyväisiä.
– Näin näppituntumalla kokeilu on ollut onnistunut. Hankalinta kokeilu on ollut heille, joilla on esihenkilövastuuta. Heille se on voinut aiheuttaa stressiä, miten ehtiä tehdä kaikki tarvittava.
Tarkempaa tietoa kokeilusta on luvassa ensi vuonna valmistuvasta opinnäytetyöstä.
Työnantajan etu myös taloudellisesti
Avohuollon ohjaajana Särskildillä työskentelevä sosionomi (AMK) Tomi Kaskinen näkee kokeilussa pelkästään positiivisia vaikutuksia.
– Minulla on ollut enemmän vapaa-aikaa, ja aikaa levätä. Olen ollut töissä virkeämpi ja asiakkailleni paremmin läsnä. Uskon, että se on näkynyt parempana asiakastyönä, Kaskinen kertoo.
Aikaa ja energiaa on riittänyt myös jatkokouluttautumiseen. Hän näkee kokeilulla olevan vaikutusta myös yritykseen sitoutumisessa.
– Kun yritys satsaa minuun maksamalla kilpailukykyistä palkkaa ja huolehtimalla hyvinvoinnistani haluan minä myös sitoutua yritykseen ja antaa sille kaikkeni.
Kun yritys satsaa minuun maksamalla kilpailukykyistä palkkaa ja huolehtimalla hyvinvoinnistani haluan minä myös sitoutua yritykseen ja antaa sille kaikkeni.
Työajanlyhennys voi olla työnantajan etu myös taloudellisesti, muistuttaa Marjo Varsa.
– Sitä kautta on mahdollista saada osaavaa ja pysyvää työvoimaa. Siinä säästää koska vaihtuvuus on todella kallista.
Myös Talentian neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen pitää kokeilua mielenkiintoisena.
– Työhyvinvoinnin korostaminen on hyvä lähtökohta. Jos kokonaisen työpäivän lyhentämiseen ei ole mahdollisuutta, niin aluksi jo muutaman tunnin lyhennys vähentää kuormitusta, hän ehdottaa.
Kokeilu osoittaa Hyytiäisen mielestä sen, että järkevällä työaikasuunnittelulla päästään myös hyviin tuloksiin.
– Pelkkä työajan pituus ei voi olla työn laadun tai tehokkuuden mittari. Työajan pidentämisellä, kuten kiky-tunnit osoitti, ei ole työn laatuun mitään merkitystä, Hyytiäinen muistuttaa.
Särskildissä ei ole vielä tehty päätöstä jatketaanko lyhennettyä työaikaa, kun kokeilu päättyy.
– Jatko riippuu taloudesta. Jos se on taloudellisesti mahdollista, niin jatkamme. Olen tyytyväinen, jos pystymme nollatulokseen kokeilun aikana.
Särs on huomannut kuitenkin myös, että osa työntekijöistä haluaisi tehdä enemmän työtä ja saada isompaa palkkaa.
– Jos teemme normityöaikaa voisimme ottaa hiukan enemmän asiakkaita, ja pystyisin maksamaan isompaa palkkaa, Särs pohtii.
Lopullisen päätöksen jatkosta tekee Särs itse, mutta siitä keskustellaan yhdessä työntekijöiden kanssa.
– Voi olla mahdollista, että ne, jotka haluavat jatkaa nelipäiväistä viikkoa, voivat niin tehdä, ja saada siitä alan palkkatason mukaista palkkaa.
Kokeiluja eri puolilla maailmaa
Työaikaa on lyhennetty viime vuosina eri puolilla maailmaa. Japanissa Microsoft kokeili 2019 nelipäiväistä työviikkoa, ja huomasi, että tuottavuus nousi huomattavasti.
Unileverillä on parhaillaan käynnissä nelipäiväisen työviikon kokeilu Uudessa Seelannissa.
Espanjassa alkoi vuoden 2021 alussa nelipäiväisen työviikon kokeilun osana koronasta selviytymisstrategiaa. Ranskassa lyhennettyä työviikkoa on tehty jo 2000-luvun alusta lähtien.
Islannissa puolestaan vuosina 2015–2019 noin 2500 julkisen puolen työntekijää kokeili lyhennettyä työviikkoa. Kokeiluun osallistui työntekijöitä päiväkodeista, kouluista ja sosiaalipalveluista. Kokeilu oli menestys: kesäkuussa 2021 julkaistun raportin mukaan työntekijät kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen, stressin vähentyneen ja työn ja vapaa-ajan yhdistäminen helpottuneen samalla kun tuottavuus joko parani tai pysyi ennallaan.
Kokeilun jälkeen ammattiliitot ovat neuvotelleet lyhennetystä työajasta jäsenilleen ja tänä päivänä yli 80 prosenttia Islannin työvoimasta on siirtynyt lyhennettyyn työaikaan. Islannissa työajan lyhennys onnistui pääasiassa työtä tehostamalla: työvuorosuunnittelua parannettiin, turhia työtehtäviä karsittiin ja kokouksia vähennettiin.
Yhdeksi onnistumisen avaimeksi kokeilun tuloksia selvittänyt raportti mainitsee sen, että työntekijät otettiin mukaan suunnittelemaan, miten työt voidaan tehdä tehokkaammin.
Vaikutukset näkyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa
Suomessa lyhennettyä työviikkoa kokeiltiin laajemmin vuosina 1996–1999. Työministeriön ja EU:n rahoittamassa kolmivuotisessa kokeilussa oli mukana sekä yksityisen sektorin, että julkisen sektorin työntekijöitä.
Tulokset kokeilusta olivat saman suuntaiset kuin Islannissa. Kuntakokeilussa tehtyjen kyselyjen mukaan kokeilun vaikutukset näkyivät parhaiten työntekijöiden vapaa-ajassa sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Kesällä 2021 julkaistun raportin mukaan ongelmana työaikakokeiluissa on erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden mittaamisen vaikeus. Raportin on kirjoittanut työmarkkinaneuvos, VTT Pekka Peltonen, joka toimi aikanaan kokeilujen johtajana työministeriössä.
