Talentian ammattieettinen lautakunta käsitteli kysymystä, miten menetellä kun nuori vastustaa diagnoosiin johtavia tutkimuksia ja lääkäri kieltää sosiaalityöntekijää kertomasta nuorelle oikeudesta kieltäytyä tutkimuksista.
Ammattieettisen lautakunnan käsityksen mukaan sosiaalityöntekijällä on velvollisuus kertoa nuorelle hänen oikeudestaan kieltäytyä diagnoosiin johtavista tutkimuksista. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta Etene on linjannut terveydenhuollon potilaslakiin liittyen, että hoito ja palvelu edellyttävät asiakkaan suostumusta.
Kieltäytymisen seuraukset on selitettävä ja annettava potilaalle aikaa pohtia vastausta ja näkemystään. Esimerkkitapauksessa olevan nuoren kohdalla päätöksenteon tulee perustua moniammatillisuuteen, eikä yhden ammattikunnan näkemykseen siitä, että on oikeus rajata henkilön tiedonsaantia.
Jos nuori kieltäytyy diagnoosiin johtavasta tutkimuksesta, on ammattilaisilla, olipa sitten kyseessä koululääkäri, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä tai hoitava lääkäri, velvollisuus kertoa nuorelle niistä syistä, miksi psykiatrinen arvio tarvitaan ja mitä mahdollisesti seuraa, ellei arviota tehdä. Diagnoosin hyödyistä ja haitoista on kerrottava siten, että nuorella on mahdollisuus avoimeen reflektioon asiassaan.
Kieltäytymisen seuraukset on selitettävä ja annettava potilaalle aikaa pohtia vastausta ja näkemystään.
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 ei ole ikärajaa potilaan oikeudelle kieltäytyä diagnoosiin johtavasta tutkimuksesta. Itsemääräämisoikeus voidaan sivuuttaa mielenterveyslain perusteella silloin, kun mielenterveyden häiriö vakavasti vaarantaa terveyttä tai turvallisuutta.
Lastensuojelulain 2007/417 perusteella hallinto-oikeus voi antaa 28 §:n mukaisen tutkimusluvan. Tällöin 12 vuotta täyttänyttä on kuultava. Lupa myönnetään lastensuojelutarpeen selvittämiseksi johtavan viranhaltijan hakemuksesta. Lähtökohtaisesti yli 12-vuotiaan vastustaessa on luvan saamiseen oltava erittäin painavat syyt, esimerkiksi mielenterveydellinen haitta kuten psykoosi.
Eettinen lautakunta toteaa, että esitetyssä kysymyksessä on kolme ulottuvuutta, jotka muodostavat ratkaisun ja eettisen linjauksen perusteen:
1. Nuoren oikeus riittävään informaatioon ja nuoren oikeus saada tietoa kieltäytymisen mahdollisuudesta.
2. Ammattilaisten valtaan ja päätöksentekoon liittyvät käytännöt, joissa on velvollisuus tehdä moniammatillinen arvio asiakkaan tilannetta koskevan tiedon syventämiseksi.
3. Yhteistyöhön liittyvä päätöksenteko siitä, keiden tehtävä on pohtia ja päättää ammatillisesta käytännöstä kyseessä olevassa tapauksessa.
Tapauksessa on myös se lähestymistapa, että nuorella on oikeus saada diagnoosi. Tällöin voidaan joko sulkea pois diagnoosi, mikäli kriteerit eivät täyty tai nuorella on mahdollisuus saada diagnoosin mukaista hoitoa. On esimerkkejä myös siitä, että esimerkiksi kehitysvammadiagnooseja on jouduttu purkamaan.
Alpo Heikkinen
sihteeri, erityisasiantuntija
Ammattieettinen lautakunta, Talentia
alpo.heikkinen@talentia.fi
