Romanivangit kokivat myös itse, etteivät valtaväestön ohjelmat ja kurssit olleet heitä varten.
Kahdeksatta vankeustuomiotaan kärsivä Miranda aikoo kääntää elämänsä suunnan. Voiva-ohjelma tukee muitakin romaninaisvankeja.
Miranda, 40, on ollut Hämeenlinnan vankilassa vuoden verran, ja samanpituinen jakso on vielä edessä.
Hänelle tämä on kahdeksas kerta telkien takana. Ja jos Mirandasta riippuu, myös viimeinen. Tässä pyrkimyksessä häntä auttaa Romano Mission Voiva-ohjelma, jonka tarkoituksena on voimaannuttaa romaninaisvankeja, tarjota vaihtoehtoja arkeen ja ehkäistä syrjäytymistä ja uusintarikollisuutta.
– Voiva-ohjelma on ollut todella hyvä, ja toivoisin sille ehdottomasti jatkoa. Käsittelemme ohjelmassa erilaisia teemoja, kuten identiteettiä, tunne-elämää, taloutta, parisuhdetta ja romanien historiaa. Olen oppinut paljon romanien menneisyydestä, mikä auttaa minua rakentamaan omaa identiteettiäni. Nämä ovat ihan elämän perusasioita, joita on hyvä pohtia omalla kohdallaan, Miranda sanoo.
Vankila tarjoaa vangeille erilaisia kuntoutusmuotoja, joilla uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä torjutaan. Vankilan henkilökunnan mukaan romaninaisvankien näistä saama hyöty on osoittautunut varsin heikoksi.
Romanivangit kokivat myös itse, etteivät valtaväestön ohjelmat ja kurssit olleet heitä varten. Yhtenä syynä tähän voi olla, että tieto tarjotaan usein heille vieraassa muodossa.
– Kaikki romanit eivät esimerkiksi täysin ymmärrä valtaväestön käyttämää kieltä.
– Minusta romanit otetaan nykyään vankilassa ihan hyvin huomioon. Ainakin Hämeenlinnassa vartijat ovat olleet pitkään tekemisissä romanikulttuurin kanssa, joten heille meidän tapamme ovat enimmäkseen tuttuja. Itse en ole törmännyt tässä suhteessa vaikeuksiin, mutta toisaalta tällä osastolla ei ole vanhempia romaninaisia tällä hetkellä.
– Ennen vanhaan saattoi vielä käydä niin, että esimerkiksi vessassa käynti oli hankalaa, koska nuorempi romaninainen ei voi mennä vessaan, jos vanhempi romani on paikalla. Emme voi liioin mennä saunaan vanhempien romanien kanssa. Tämä johtuu häveliäisyyssäännöistämme. Romanikulttuurissa noudatetaan myös tiukkoja puhtaussääntöjä.
– En minä täälläkään laita lasia tai ruokailuvälineitä lattialle tai käytä sellaisia, jotka ovat tipahtaneet lattialle. Kuljen housuasussa, mutta jos täällä olisi vanhempia romaneita, käyttäisin pientä romanihametta.
Myös ohjaaja on romani
Voiva-ohjelmassa vahvistetaan romaninaisvankien minäkuvaa kulttuuritausta huomioon ottaen. Lisäksi Voivassa kohennetaan romani naisten valmiuksia hyödyntää vankilan muita kuntouttavia toimintoja.
Voiva-ryhmiä vetää romanitaustainen työntekijä. Työntekijän romanitausta on keskeinen, sillä perinteinen romanielämä poikkeaa osittain valtaväestön elämästä sekä erilaisten arvojen että kulttuuristen tapojen vuoksi.
Romanitaustainen työntekijä ymmärtää romaninaisten maailmaa, ja osaa tuoda käsiteltävät teemat lähelle romaninaisten elämän realiteetteja esimerkkien kautta.
– Minulle tärkeimpiä käsiteltäviä teemoja ovat olleet rikos ja rangaistus sekä tunne-elämän asiat ja tietenkin vapautumisen suunnittelu, Miranda luettelee.
Miranda tiedostaa eron valtaväestön ja romanien välillä myös ihmissuhteissa.
– Romaneilla on tiiviimpi sukuyhteys kuin valtaväestöllä. Soitan täältä joka päivä läheisilleni, ja he käyvät tapaamassa minua mahdollisuuksien mukaan. Sen verran huomaan kyllä aikojen muuttuneen, että kaikilla romaneillakaan ei enää käy vieraita. Lisäksi ongelmallinen päihdekäyttö on valitettavasti yleistynyt myös meidän keskuudessamme, kun se oli aikaisemmin harvinaista. Noin 15 vuotta sitten romanien keskuudesta olisi joutunut hakemalla hakemaan aineiden käyttäjiä, mutta ei enää.
Miranda tietää, mistä puhuu. Hän itse joutui mukaan päihdepiireihin 15-vuotiaana. Porukassa oli mukana niin valtaväestöön kuuluvia kuin romanejakin. Mirandan viimeisin tuomio langetettiin törkeästä huumausainerikoksesta.
– Jotenkin se kaveriporukka vain veti mukaansa. Perhettäni en voi siitä syyttää, sillä minulla on hyvä ja rakastava perhe. Aikaisemmin käytin amfetamiinia, sittemmin lähinnä alkoholia. Nyt olen päihdekuntoutusosastolla. Totta kai perheeni on ollut minusta huolissaan, mutta en usko, että he koskaan minua hylkäisivät.
”Tavallisia” unelmia
Miranda suuntaa ajatuksiaan jo vapautumiseen.
– Toivon pääseväni koevapauteen ensi syksynä. Koevapaus tarjoaa turvatumman vapautumisen, koska tuona aikana vankila kontrolloi päihdekäyttöä ja ajankäyttöä. Monelle päihdetaustaiselle ihan arjen rutiinitkin ovat opeteltavia asioita, sillä päihderiippuvainen ei kykene ylläpitämään normaalia elämänrytmiä.
Koevapausaikana ei saa käyttää päihteitä, mitä valvotaan Rikosseuraamuslaitoksen tukipartioiden avulla. Lisäksi vanki pitää sovitusti ja säännöllisesti yhteyttä vankilaan koevapausaikanaan. Vangin on myös oltava kotona tiettyyn kellonaikaan mennessä.
– Pääsen aluksi asumaan sukulaisten luokse, ja aion hakeutua työelämää varten valmentavaan koulutukseen. Unelmoin ihan tavallisista asioista, kuten omasta kodista, perheestä ja koulutuksesta sekä myöhemmin työstä.
Romano Mission Naisten vuoro –projekti aloitti romaninaisvankien kuntouttavan ryhmätoiminnan Vanajan vankilassa kesällä 2011, missä toteutettiin myös romaninaisvankien työskentelymalli Voivan ensimmäinen pilotti.
Toinen pilotti toteutettiin Vanajan vankilassa syksyllä 2012, ja Hämeenlinnan vankilassa aloitettiin Voivan ensimmäinen pilotti suljetulla osastolla tammikuussa 2013. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Vanajan vankilassa toimiva palveluohjaaja on ollut henkilökunnan konsultointiapuna myös muissa romaninaisvankeihin liittyvissä asioissa Voiva-ohjelman lisäksi.
