Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuoltolain mukaan

Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa työntekijöitä ja työnantajia puuttumaan palveluissa havaitsemiinsa epäkohtiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Elina Palola valotti Terveyssosiaalityöntekijöiden valtakunnallisessa koulutuksessa Tampereella toukokuussa uutta sosiaalihuoltolakia rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta.

Uusi laki on Palolan mukaan vahva yleislaki, jossa painottuvat asiakaslähtöisyys ja kokonaisvaltaisuus.

− Siinä on nimenomainen pykälä rakenteellisesta sosiaalityöstä, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on muutos ja siihen vaikuttaminen.

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteiskunnallista ja sosiaali- ja terveyspoliittista sosiaalityötä, jonka tehtävänä on rakentaa, koota ja muokata erityisesti paikallisten palvelujen ja toimintaverkostojen kokonaisuutta. On tärkeää, että jokainen sosiaalityöntekijä kokoaa tietoa kentältä asiakkaiden elämäntilanteista ja olosuhteista sekä pohtii rakenteellisia ratkaisuja niiden parantamiseksi. Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu lisäksi vaikuttavuuden seuranta.

– Terveyssosiaalityökin on osa rakenteellista sosiaalityötä, sillä työntekijät työskentelevät soten rajapinnassa ja näkevät asiakkaan elämän kokonaisuuden, Palola huomauttaa.

Työn oltava tavoitteellista

Uusi laki määrittelee Palolan mukaan kolme tehtävää rakenteelliselle sosiaalityölle. Ensiksikin sen tehtävänä on tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Toiseksi, sosiaalityön tehtävänä on määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien korjaamiseksi. Nämä toimet voivat olla pieniäkin muutoksia työn järjestämisessä.

− Voidaan esimerkiksi muuttaa aukioloaikoja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi ja jalkautua sinne, missä heitä on helpompi kohdata. Kolmanneksi, sosiaalityön asiantuntemus on tuotava kunnan politiikan ja päätöksenteon avuksi.

Koska sosiaalityö yrittää tehdä pitkäjänteistä muutosorientoitunutta työtä, se on sidoksissa aikaansa ja rakenteeseensa.

Sosiaalityön on Palolan mukaan oltava suunnitelmallista. Tällä voidaan vahvistaa asiakasprosessia ja luoda siitä tavoitteellinen siten, että työllä on alku ja loppu.

− Ei esimerkiksi makseta kymmenen vuotta toimeentulotukea ilman, että tehdään asiakkaan kanssa muuta työtä.

Sosiaalityössä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin ja heidän ongelmiinsa, mutta myös voimavaroihin, joita jokaisella on.

Sosiaalihuoltolaki määrittelee kolme tehtävää rakenteelliselle sosiaalityölle.

1. Tuotetaan tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

2. Määritellään tavoitteelliset toimet ongelmien korjaamiseksi, jotka voivat olla pieniäkin muutoksia työn järjestämisessä.

3. Tuodaan sosiaalityön asiantuntemus politiikan ja päätöksenteon avuksi.

Palvelutarvearvioinnilla saadaan tietoa, millaisia ihmisiä alueella asuu ja millaisia tarpeita heillä on. Jos sosiaalityöntekijä näkee palveluissa puutteita, hänen on tuotava ne esiin. Kunnallisten viranomaisten tehtävänä on poistaa epäkohtia, jotka estävät ihmisten avun saannin.

Ilmoitusvelvollisuus epäkohdista

Vuoden 2016 tammikuussa sovellettaviksi tulevissa sosiaalihuoltolain pykälissä 48 ja 49 säädetään henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta, jotta asiakastyön epäkohdat ja puutteet tulisivat tietoon ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa.

Laissa velvoitetaan sosiaalihuollon henkilöstöä toimimaan siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut ovat laadukkaita. Työntekijöiden on ilmoitettava heti toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat epäkohtia tai puutteita asiakkaan palveluiden toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, ja tämä ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.

Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on ilmoitettava työntekijöilleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Lisäksi palveluntuottajan on käynnistettävä toimet epäkohdan poistamiseksi.

− Jos epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle, Palola täsmentää.

Uudet säädökset koskevat sekä työnantajapuolta että työntekijöitä. Valvovana viranomaisena on aluehallintovirasto, joka viime kädessä puuttuu mahdollisiin epäkohtiin. Uusien säädösten tavoitteena on, että myös työnantajapuoli sitoutuisi hyväksymään ilmoitusvelvollisuuden käytön ja hyödyntämään sitä toimintansa kehittämisessä.

Myös tämän vuoden huhtikuussa voimaan tulleet omavalvontaa koskevat pykälät parantavat palvelujen laatua, turvallisuutta ja asianmukaisuutta. Omavalvonta on koko työyhteisön oman toiminnan laadun varmistamisen ja valvonnan väline.

Iita Kettunen