Julkisten tilojen rahapeliautomaatit ovat edelleen iso osa suomalaista peliongelmaa. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Rahapelaaminen on vähintään riskitasolla, jos se vie kohtuuttomasti aikaa ja alkaa haitata ihmissuhteita, taloutta tai terveyttä. Vähitellen pelaaminen voi kehittyä hoitoa vaativaksi riippuvuudeksi.
Vuonna 2019 tehdyn rahapelaamista kartoittaneen väestökyselyn mukaan 11 % vastaajista pelasi vähintään riskitasolla. Kyselyn perusteella noin 112 000:lla oli rahapeliongelma ja näistä noin 52 000:lla rahapeliriippuvuus.
Peliklinikka on THL:n koordinoima ja pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteinen palvelukokonaisuus rahapelihaittojen selvittämiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Täällä tarjotaan myös maksuttomia palveluja pelaajille, heidän läheisilleen ja heitä työssään kohtaaville ammattilaisille. Peliklinikalla tuotettuja tutkimuksia ja kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää myös muissa palveluissa. THL vastaa toimintamallien levittämisestä muualle Suomeen.
Peliklinikalla sijaitsee myös tieto- ja tukipiste Tiltti, joka tarjoaa Helsingissä sijaitsevassa toimipisteessä palveluja sekä pelaajille että heidän läheisilleen. Jenni Kämppi työskentelee koordinaattorina Tiltissä ja toimii matalan kynnyksen asiakastyöstä vastaavan tiimin lähiesimiehenä. Kämppi muistuttaa, että Tiltin palveluihin hakeutuvat ovat jo itse tunnistaneet pelaamisensa olevan riskitasolla. Usein pelaaja ei kuitenkaan tunnusta pelaamistaan ongelmaksi ja pyrkii salailemaan sitä.
− Jos sosiaalityöntekijälle tulee tällainen asiakas, työntekijän voi olla vaikea ottaa puheeksi rahapelaamista, vaikka hän sitä epäilisikin vahvasti.
Kämpin mielestä asiakkaalta voi kysyä suoraan, pelaako tämä mielellään rahapelejä, jos hänen tiliotteellaan näkyy siirtoja Veikkaukselle, ulkomaisille pelintarjoajille tai monia ottoja.
Opas sosiaalityöntekijöille
Yleensä peliongelmaa ei voi tunnistaa päällepäin, sillä pelaajan kulissit ovat aina kunnossa. Kämppi kertoo, että valtaosa Tilttiin hakeutuvista on tavallisia työssä käyviä ihmisiä. Vähitellen saattaa häpeä kuitenkin alkaa kaihertaa itsetuntoa ja käytös muuttua. Ihminen alkaa muuttua itselleen vieraaksi. Hän ihmettelee, kuinka niin harmittomasta tavasta tulee koko elämää haittaava pakonomainen toimintatapa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tueksi Rahapelaaminen puheeksi –tukiaineiston, joka on kehitetty yhteistyössä muun muassa kuntien ja Peliklinikan kanssa. Se tarjoaa tietoa rahapeliongelmasta sekä toimintamallin pelaamisen puheeksi ottamiseksi, ongelman tunnistamiseksi ja lyhytneuvonnan antamiseksi. Oppaan lopussa on valmiit lomakkeet työntekijän tueksi. Opas sisältää myös pelaajille erilaisia työvälineitä omien pelitapojen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen arviointiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tämän vuoden lopussa erityisen sosiaalityöntekijöille suunnatun oppaan ja kattavan tietopaketin rahapeliongelmasta. Kämpin mukaan opasta on tarkoitus pilotoida pienellä sosiaalityöntekijäryhmällä ennen julkaisua.
− Koska sosiaalityötä tehdään niin monenlaisissa yhteyksissä, on kuitenkin aina tilannekohtaisesti mietittävä, millä tavoin aihetta kannattaa lähestyä, että asiakas ei mene ”lukkoon”, Kämppi muistuttaa.
Kämpin mukaan hyvin moni pelaaja tietää sisimmässään, että hänen pelaamisensa on ongelma, jos hän joutuu järjestelemään raha-asioitaan tai pelihetkiä siten, että läheiset eivät huomaisi sitä.
− Kokemukseni mukaan moni peliongelmainen hakeutuu pitkään pohdittuaan palveluihimme, jos joku hänen läheisistään tai joku ammattilainen on huomauttanut hänen pelaamisestaan.
Itseapuohjelma auttaa
Jos asiakas on vastannut myöntävästi ihan ensimmäiseen pelaamista koskevaan kysymykseen, Rahapelaaminen puheeksi ‑opas neuvoo kysymään kolme taustoittavaa kysymystä, joilla kartoitetaan pelaamisen riskitaso. On hyvä muistaa, että kaikista riskitasolla pelaavista ei tule ongelmapelaajia, mutta pelaaminen saattaa kehittyä ongelmaksi esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa.
− Moni pelaaja on pitkään niin sanotulla harmaalla alueella, jolla voi itse saada pelaamisensa hallintaan, ennen kuin se kasvaa isoksi ongelmaksi, Kämppi huomauttaa.
Korkean riskitason tunnusmerkkejä on salailun lisäksi muun muassa se, jos pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen aiheuttavat levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä, tai jos pelaaminen on aiheuttanut taloudellisia ongelmia, joihin on joutunut pyytämään apua.
Jos pelaaja asuu pääkaupunkiseudulla, hänelle on tarjolla Peliklinikan laaja palvelukokonaisuus. Helsingin ulkopuolella palveluissa on suuria eroja paikkakunnasta riippuen.
Uskalla ottaa rahapelaaminen puheeksi – Peluuri auttaa.
Peliklinikalla tarjoaa valtakunnallisia sähköisiä palveluja Peluuri, joka vastaa myös valtakunnallisesta auttavasta puhelimesta. Se – kuten myös Tiltti – kuuluu Sininauhaliiton pelihaittatyön kokonaisuuteen. Yksikön päällikkö Inka Silvennoinen kertoo, että Peluurin palvelut on tarkoitettu niin pelaajien kuin heidän läheistensä sekä ammattilaisten käyttöön. Lisäksi Restart-hanke käsittelee digitaalista pelaamista.
Peluurin Peli poikki ‑ohjelma on tarkoitettu pelaajille. Se on kahdeksan viikon ohjelma, jonka tueksi on viikoittainen puhelinkeskustelu terapeutin kanssa. Peli poikki ‑ohjelmasta tehdyn tutkimuksen perusteella valtaosalla sen läpikäyneistä pelaamisen kontrolli oli parantunut ja pelaamisen aiheuttamat ongelmat olivat vähentyneet.
Peluurista löytyy myös OmaPeluuri-portaali valtakunnallisille, kaikille avoimille sähköisille vertaistukiryhmille. Lisäksi vertaistukea saa Sosped-säätiön ylläpitämistä Pelirajaton-ryhmistä, joita on noin 20 paikkakunnalla, sekä GA-ryhmistä eli nimettömistä pelureista kahdeksalla paikkakunnalla.
Peliautomaatit pois julkisista tiloista
Silvennoisen mukaan paljon Peluurin auttavaan puhelimeen tai chatiin tulee vuosittain viitisenkymmentä sosiaalialan ammattilaisen tekemää yhteydenottoa.
− Hyvin usein kyse on siitä, miten edetä asiakkaan kanssa, millaisia palveluja on saatavana tai mikä voisi olla sopiva hoitopaikka.
Myös Silvennoisen mielestä tärkeintä olisi uskaltaa ottaa rahapelaaminen puheeksi, sillä vain sitä kautta ongelma saadaan näkyväksi.
− Jos tuntee olevansa epävarma tilanteen kanssa, kannattaa olla meihin yhteydessä.
Julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua Veikkauksen rahapeliautomaattien aiheuttamista rahapelihaitoista sekä peliautomaattien vähentämisestä tai uudelleen sijoittamisesta. Silvennoisen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla olevat peliautomaatit ovat runsaasti ongelmia aiheuttavia pelejä, joiden haitat ovat näkyneet Peluurissa koko sen historian ajan.
− Ne ovat hyvin merkittävä osa suomalaista peliongelmaa, vaikka viime vuosina myös nettipelaaminen on lisääntynyt.
Silvennoisen mielestä julkisten tilojen peliautomaatit vaikeuttavat hyvin paljon peliongelmista toipuvan elämää etenkin silloin, kun hän vasta opettelee pelaamisen hallintaa tai pelaamattomuutta. On vaikea liikkua arkisissa ympäristöissä, jos kaikkialla törmää peliautomaatteihin ja rahapelimainontaan.
− Vaikka kaikkia ongelmia ei sillä ratkaistaisikaan, uskon, että niiden sijoittelun rajoittaminen tai vieminen erillisiin pelisaleihin auttaisi osaltaan ehkäisemään pelihaittoja.
Kun koronapandemian rajoitusten myötä automaatit suljettiin kaupoissa ja pelisaleissa, moni asiakkaista sai ensimmäistä kertaa vuosiin pelaamisensa poikki ja pystyi käymään kaupassa pelkäämättä retkahdusta. Aluksi Peluurin yhteydenotot vähenivät, etenkin kauppojen automaattipelejä pelaavien, mutta netissä pelaavien yhteydenottoja tuli edelleen.
Kun heinäkuun puolivälissä automaatit avattiin uudelleen ja Peluurin yhteydenotot alkoivat taas kasvaa, osa kivijalka-automaatteja pelaavista oli retkahtanut uudelleen. Tiltin kasvokkaiset palvelut olivat kiinni maaliskuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin asti.
– Palveluiden avauduttua kesäaikana apua hakevat ensikävijät olivat kaikki lähinnä netissä pelaavia. Kasvokkaisissa palveluissa on huolestuttavaa se, että koronariskiryhmään kuuluvat pelaajat ja läheiset ovat kadonneet, koska eivät uskalla tulla asioimaan, Kämppi kertoo.
Iita Kettunen
Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksi otto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta julkari.fi
