Raha ei riitä, jos sitä on liian vähän

Kaisa Yliruokanen. Kuva: Veikko Somerpuro

Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elämiseen. He ovat täysin tavallisia ihmisiä, jotka säästävät ruuassa, lasten harrastuksissa, lääkkeissä ja asumisessa, mutta silti tili tyhjenee jo kauan ennen seuraavaa palkkapäivää. He ovat työssäkäyviä köyhiä.

Helsingin Sanomat kirjoitti 13.9. Tytti Peltosesta. Hän työskentelee lähihoitajana psykiatrisessa hoitotyössä ja saa palkkaa kuukaudessa käteen 1 600 euroa. Hän asuu 17- ja 19-vuotiaiden poikiensa kanssa. Selvitäkseen kuluista hän tekee ylimääräisiä työvuoroja, siivoaa varastohallia ja käy mallina taidekurssilla. Yhdellä työllä hän ei pärjää, sillä ilman keikkatöitä rahat loppuvat jo kaksi viikkoa ennen palkkapäivää.

Palkan tulee olla sen verran suuri, että ei tarvitse köyhyydessä elää.

Kotitalous on suhteellisen köyhyysasteen mukaan köyhä, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Yksinasuvilla nettotulojen raja on noin 1 200 euroa kuukaudessa. Kahden lapsen yksinhuoltajaperheessä köyhyysraja on noin 2 200 euroa kuukaudessa.

Työssäkäyvistä köyhistä monet ovat yksinhuoltajia tai epätyypillisessä työsuhteessa, kuten osa-aikatyössä tai nollatuntisopimuksilla. Jotkut ovat yrittäjiä ja monet ovat korkeasti koulutettuja. Joukossa on valitettavasti myös Talentian jäseniä.

Työssäkäyvän köyhän ajasta ison osan haukkaa paitsi työnteko, myös huoli ja stressi siitä, miten selvitä ja jaksaa. Köyhyys nakertaa hyvinvointia ja varastaa voimavaroja. Se on vaarallista paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle.

Ei ole oikein, jos työnteolla ei voi elättää itseään eikä perhettään. Työstä tulee maksaa sellainen palkka, että sillä pärjää kohtuullisesti, vaikka olisi eronnut, asuisi pääkaupunkiseudulla tai työskentelisi naisvaltaisella alalla.

Kaisa Yliruokanen