Radinet-työssä: Hyvä elämä ilman ääriajattelua ja vihaa

Vuolle Setlementin Radinet-hankkeessa (2016–2019) kehitetään järjestöpohjaista, valtakunnallista Exit-toimintamallia radikalisoituneille ihmisille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja toiminnasta, kertoo Jani Kaisto.

Radinetin asiakkaita ovat sekä uskonnollisen ideologian että äärioikeistolaisen ja äärivasemmistolaisen poliittisen ideologian kautta radikalisoituneet ihmiset. He kokevat, että ääriliikkeessä olo on heille haitallista ja haluavat elää erossa väkivallasta.

– Me tuemme siirtymistä, jotta tasapainoinen ja turvallinen elämä olisi mahdollista, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jani Kaisto.

Toiminnassa on tähän mennessä ollut asiakkaita 42. Iältään he ovat 16−58-vuotiaita. Valtaosa asiakkaista on miehiä.

– Työskentelen hankkeessa projektipäällikkönä. Minulla on sosiaalityöntekijän ja psykoterapeutin koulutus. Työtaustani on järjestöjen väkivaltatyössä. Olen työskennellyt myös vastaanottokeskuksen johtajana. Toimipisteeni on Oulussa.

Hankkeen projektikoordinaattori Oussama Yousfi on Helsingissä. Radinet on toiminut puolentoista vuoden ajan ja saa rahoituksensa Stealta.

– Hanke aloitettiin sisäministeriön aloitteesta, kun se etsi järjestökumppania kehittämään tällaista työmallia.

Asiakastyön lisäksi yhteistyö on tärkeä osa työtä. Uskonnolla tai ideologialla perusteltujen väkivaltaisten tekojen ehkäisyssä tarvitaan laajaa viranomaisten ja muiden järjestöjen yhteistyötä.

– Olemme yksi tekijä tässä kokonaisuudessa.

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja ratkaisukeskeisille työtavoille.

Ihminen voi muuttua

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja ratkaisukeskeisille työtavoille. Väkivaltaisesta ääriajattelusta ja toiminnasta voi irtaantua.

– Ihmiskäsityksemme on muutokseen kykenevä ja kehittyvä yksilö, joka pystyy ottamaan vastuun siitä, mitä tehnyt, Jani Kaisto sanoo.

Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyy mystiikkaa, joka herättää ammattilaisissakin vahvoja tunteita. Tämä voi vaikeuttaa kohtaamista ja työskentelyä.

– Haluamme siksi tuoda esille, että ääriliikkeistä irtautujien tuki on varsin arkista auttamistyötä, jossa ensiksi saatetaan perusasioita kuntoon sosiaalityön ja ‑ohjauksen keinoin.

Usein asiakkaat tarvitsevat asunnon ja toimeentulon. He tarvitsevat tukea sosiaalisten suhteiden hoitamiseen ja arjen hallintaan.

– Näitä asioita järjestelemme yhdessä peruspalveluiden työntekijöiden kanssa. Osa meille tulleista asiakkaista on tullut autetuksi näillä palveluilla.

Terapeuttista muutostyötä

Terapeuttisessa muutostyössä hyödynnetään väkivaltatyöstä saatua osaamista ja menetelmiä.

– Asiakkaamme ovat mielestään olleet mukana ääriliikkeissä hyvästä syystä. He kertovat siitä, miten ovat saaneet ystäviä ja tekemistä vapaa-ajalle. Toiminta tuntui mielekkäältä, kertoo Kaisto.

– Meille tulevat ihmiset ovat motivoituneita muutokseen. He kokevat, että toiminta väkivaltaisissa ääriliikkeissä on heille haitallista eikä jäsenyys lopultakaan takaa sellaista hyvää elämää, jota he tahtoisivat.

Terapeuttisessa työskentelyssä etsitään reittejä, jotta siirtyminen olisi mahdollinen ja uskottava vaihtoehto.

– Autamme ihmisiä löytämään sopusoinnun menneen ja tulevan välille, käsittelemään ristiriitaisia tunteita, katumusta ja häpeää.

Toivo on keskeisessä osassa työtä. Monelta asiakkaalta se puuttuu. Heillä on heikko luottamus yhteiskuntaa kohtaan ja kohtaamattomuuden kokemuksia.

– Siksi on tärkeää vahvistaa kuulluksi tulemista ja osallisuutta, jotta paluu vanhaan ei enää tunnu paremmalta vaihtoehdolta.

Helena Jaakkola