Tuulimäen lastenkodissa kasvaneet Eetu Jaakkola ja Tomi Temonen ovat saaneet Tuulimäestä hyvät eväät elämään. Ohjaajat Petteri Perttula ja Timerhan Järvinen korostavat, että hyvinvoivassa työyhteisössä myös nuoret voivat hyvin. Kuva: Rami Marjamäki
Tuulimäen nuorten ja lasten kodissa lapsen etu toteutuu, kun ohjaajat eivät vaihdu hyvinvoivan työyhteisön ja joustavan johtamisen ansiosta.
Suuren omakotitalon keittiössä on kodikas tunnelma. Ohjaaja Petteri Perttula puristelee siskonmakkaroita lähes valmiiseen keittoon. Karvattomat kissat Nori ja Neela kiertelevät toiveikkaasti kokin jaloissa.
Kangasalla sijaitseva Tuulimäki on yksityinen, itsenäinen lastensuojeluyksikkö, joka tarjoaa alle 18-vuotiaille lyhyempää tai pidempää sijaishuoltoa, tukiviikonloppuja sekä jälkihuollon palvelua. Vuonna 1999 perustetussa Tuulimäessä asuu tällä hetkellä seitsemän lasta ja nuorta, jotka ovat 12–17-vuotiaita, mutta tarvittaessa tänne voidaan sijoittaa nuorempiakin lapsia.
Eetu Jaakkola ja Tomi Temonen ovat Tuulimäen entisiä asukkaita ja muuttaneet taannoin omilleen, Jaakkola noin vuosi ja Temonen noin puoli vuotta sitten. Molemmat käyvät kuitenkin pistäytymässä Tuulimäessä aika usein.
– Odotin kovasti omaan asuntoon muuttamista ja aluksi tuntuikin kivalta päästä omaan rauhaan, mutta vähitellen aloin kaivata juttuseuraa, Tomi Temonen sanoo.
Nykyisin Temonen opiskelee ammattiopistossa elintarvikealaa ja valmistuu ammattiin toukokuussa.
Pitkä omaohjaajasuhde luo hyvän pohjan kiintymyssuhteen syntymiselle.
Temonen tuli Tuulimäkeen 11-vuotiaana. Petteri Perttula oli Temosen omaohjaaja alusta lähtien, kunnes poika täytti 18 vuotta.
Aikaisemmissa sijoituspaikoissa Temonen kertoo paiskoneensa suutuspäissään ja turhautuneena ovia, mutta kun hän tuli Tuulimäkeen, loppui ovien paiskominen parin kerran jälkeen kuin seinään.
– Ei ollut enää tarvetta siihen, kun jutteluseuraa löytyi ja tarvittaessa omille murheille kuuntelija.
Omaohjaaja pysyi pojan rinnalla kaikki vaikeat kasvuvuodet, ja siksi Temonen alkoi uskaltaa rakentaa luottamusta tähän.
– Täällä on ollut hyvä olla, kun olen voinut aina luottaa saavani tukea, Temonen kiittelee.
Hyvät elämän eväät
Myös Eetu Jaakkolalla oli pitkä omaohjaajasuhde Timerhan ”Timi” Järvisen kanssa.
– Kun ohjaaja ei vaihdu koko ajan, ei asioiden työstämistä tarvitse aina aloittaa alusta, vaan voi mennä eteenpäin, Jaakkola toteaa.
Jaakkola kiittelee Tuulimäkeä hyvistä elämän eväistä. Jos hänelle täällä asuessaan tuli äkillinen tarve purkaa jotain asiaansa, jättivät ohjaajat jopa hommansa kesken kuunnellakseen häntä.
– Ja jos olin itse mokannut, ei alettu piikitellä ja syytellä, vaan asiasta sanottiin rakentavasti, että tuossa sä teit vähän väärin ja voisit kehittää sitä. Yleensä asiat pystyttiin selvittämään puhumalla.
Vaikka Eetu Jaakkola on asunut omassa kodissaan jo reilun vuoden, tulee hän moikkaamaan entistä omaohjaajaansa Timerhan Järvistä säännöllisesti. Kuva: Rami Marjamäki
Jaakkola tuli Tuulimäkeen 12-vuotiaana, ja nyt hän on asunut omassa vuokra-asunnossa yli vuoden.
Tuulimäessä Jaakkola oppi muun muassa pitämään huoneensa siistinä, harjoitteli muita kodinhoitotaitoja sekä pihatöitä ja tutustui erilaisten hakemuslomakkeiden täyttämiseen.
– Ainahan tulee uusia asioita vastaan, joissa joutuu itsekin miettimään, mutta perusasioissa ei ole tullut mitään sellaista kohdalle, jossa ei olisi täällä tuettu.
Jaakkola ajaa työkseen kuorma-autoa ja lähtee pian armeijaan. Hän poikkeaa Tuulimäessä aika usein.
– Ja täältä soitellaan minulle säännöllisesti ja kysellään kuulumisia.
Lähtö on iso murros
Timerhan Järvinen oli Eetu Jaakkolan omaohjaajana kuusi vuotta.
Järvinen muistuttaa, että pitkä omaohjaajasuhde luo hyvän pohjan kiintymyssuhteen syntymiselle.
– Kun lapsi tulee tänne, on tärkeää, että lähellä on aikuinen, jonka kanssa voi alkaa muodostaa läheistä suhdetta. Kun nuori uskaltaa näyttää koko tunneskaalansa, päästään asioiden työstämisessä pidemmälle ja aletaan pikkuhiljaa rakentaa luottamusta.
Petteri Perttula korostaa, että kun lapsi tai nuori tulee Tuulimäkeen, hänelle tehdään tavoitteellinen asiakassuunnitelma.
– Yleensä se on käytännönläheinen, kuten sängyn petaamista tai säännöllistä hampaiden pesua. Kaikki riippuu kuitenkin lapsen tarpeista ja tavoitteista.
Nuoren muutettua omilleen hänelle tarjotaan jälkihuoltoa 25-vuotiaaksi asti.
– Lastenkodista lähteminen on iso murros. On hyvä, että ei ole kiire pärjätä, ja aikuisia löytyy läheltä tueksi, kun elämässä tulee välillä onnistumisia ja välillä vastoinkäymisiä, Perttula pohtii.
Tuulimäessä työskentelee Järvisen mukaan hyvinvoiva työyhteisö, jonka ansiosta lapset ja nuoret voivat hyvin. Ohjaajien työsuhteet ovat varsin pysyviä. Seitsemästä ohjaajasta kaksi on ollut Tuulimäessä lähes sen perustamisesta lähtien. Järvinen itse on ollut vuodesta 2014 ja Perttula vuodesta 2013. Myös muut ohjaajat ovat olleet työsuhteessa useamman vuoden.
– Lisäksi palkkasimme juuri kahdeksannen ohjaajan vakinaiseksi.
Hyvä työilmapiiri auttaa
Koska Tuulimäki on yksityinen yksikkö, on siellä helppo sopia asioista.
– Voimme esimerkiksi kehittää työtämme kyselemättä lupaa ylemmältä taholta. Se lähentää meitä toisiimme, kun voimme oikeasti vaikuttaa päätöksentekoon, Järvinen kertoo.
Jos työntekijällä on tarvetta keventää työtään vaikkapa henkilökohtaisten syiden vuoksi, hän voi esimerkiksi oman työvuoronsa sisällä vaihtaa tehtäviä kollegan kanssa.
– Työn kuormittavuutta keventää myös hyvä työilmapiiri, ja se koostuu kaikesta siitä, mitä me itse annamme itsestämme ulos. Kriittisiä kohtia käsitellään työnohjauksessa.
Lastenkodista lähteminen on iso murros.
Järvinen muistuttaa, että myös johtamisella on tärkeä merkitys työhyvinvoinnin rakentamiselle. On tärkeää, että johtaja on läsnä ja mukana työyhteisössä, mikä toteutuu Tuulimäessä hyvin.
Tuulimäen ohjaajilla on vähintään sosiaali‑, terveydenhoito- tai nuorisoalan peruskoulutus. Timerhan Järvinen itse on koulutukseltaan sosionomi (amk). Hän opiskelee työn ohessa ylempää amk-tutkintoa sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja projektijohtamisen tutkinto-ohjelmassa. Lisäksi hän osallistuu Tuulimäen johtamiseen yhtiön hallinnossa ja vastaa myös taloussuunnittelusta.
Kaikki ovat Järvisen mukaan kuitenkin samalla viivalla ja kaikkien mielipiteitä kuunnellaan. Päätöksentekoa helpottaa se, kun voidaan hyödyntää jokaisen vahvuuksia.
– Meidän pitää porukalla uskoa siihen, että pystymme itse ratkaisemaan kaikki ongelmat. Mutta tietenkin meidän on hyväksyttävä myös se, että kaikkia asioita– kuten lakimuutoksiin liittyviä – emme pysty täällä ratkaisemaan.
Aikuisten yhteishenki
Myös Petteri Perttula kiittelee helppoutta sopia asioista työyhteisön sisällä.
– Tänne on saatu luotua aikuisten yhteishenki. Se antaa tilaa myös sille, että täällä saa olla erilaisia persoonia.
Perttulan mielestä on tärkeää, että kussakin vuorossa työparina työskentelevät ohjaajat pystyvät reflektoimaan omaa toimintaansa ja arvioimaan yhteistä toimintaa sekä vastaamaan siitä, että kaikki asiat tulevat sovitusti tehtyä. Tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia siihen, mitä vuoron alkaessa tehtävien jaosta on sovittu. Tärkeää on myös siinä hetkessä pystyä antamaan kollegalle palautetta.
– Joskus se voi olla korjaavaa, jos jokin asia jäi tekemättä tai oli tehty huonosti, mutta yhtä tärkeää on antaa hyvää palautetta. Se pitää positiivista henkeä yllä ja auttaa työssä jaksamisessa.
Tomi Temonen oli 11-vuotias, kun hän muutti Tuulimäkeen. Petteri Perttula on pysynyt hänen rinnallaan kaikki vaikeatkin kasvuvuodet. Kuva: Rami Marjamäki
Työvuoron jälkeen voidaan myös laatia niin sanottu poikkeamalista asioista, jotka eivät menneet sovitulla tavalla. Listaan voi kirjata pieneltäkin tuntuvia käytännön asioita, kuten vaikka huomautus keittiön valon jättämisestä palamaan.
– On tärkeää, että asiat eivät jää roikkumaan, vaan niihin voidaan tarttua heti, Perttula painottaa.
Hyvä työilmapiiri keventää työn kuormittavuutta.
Hän on koulutukseltaan sosionomi (amk) ja suorittanut YAMK-tutkinnon sosiaalialan kehittämisestä ja johtamisesta. Hän on opiskellut myös musiikkiterapiaa.
Perttula kiittelee työnantajan koulutusmyönteisyyttä ja joustavuutta siten, että työntekijät pystyvät sovittamaan yhteen opinnot ja työn, sillä opiskelu tukee myös omassa työssä kehittymistä ja jaksamista.
Yhteisiä koulutuksia
TImerhan Järvinen kertoo, että Tuulimäen työntekijöille järjestetään usein yhteisiä koulutuksia. Tällä hetkellä on vuorossa Lapset puheeksi ‑menetelmäkoulutus. Aiemmin on osallistuttu muun muassa neuropsykiatrinen valmennus ‑koulutukseen, psykiatrista lastensuojelutyötä käsittelevään koulutukseen sekä lyhyempiin menetelmäkoulutuksiin.
– Valitsemme sellaisia koulutuksia, jotka ovat kussakin ajassa parhaiten hyödyksi työssämme ja lasten parhaaksi. Haluamme varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on täällä hyvä olla, hän painottaa.
