Talentia-lehden päätoimittaja ja viestintäjohtaja Kaisa Yliruokanen
Sosiaalialan korkeakoulutetuista on pitkään ollut pulaa. Nyt entisestä lähes varman työpaikan ammatista on tullut epävarma, ja osa valmistuu työttömäksi.
Työ- jaelinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli 325 660 työtöntä työnhakijaa tammikuun lopussa.
Verrattuna vuoden 2024 tammikuuhun korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvoi noin 11 000 henkilöllä. Työttömistä noin 1 500 on suorittanut sosionomin tai muun sosiaalialan AMK-tutkinnon. Viime vuonna luku noin 1 000.
Sosiaalityöntekijöiden osalta vastaavaa tietoa ei ole saatavilla, sillä heidät on niputettu tilastossa muiden YTM- ja VTM-tutkinnon suorittaneisiin.
Noin 50 %:n kasvu sosionomien työttömyystilastossa on suuri. Erityisesti siihen nähden, että sosiaalialan korkeakoulutetuista on pitkään ollut pulaa. Entisestä lähes varman työpaikan ammatista on tullut epävarma, ja osa valmistuu työttömäksi.
Työttömyyden taustalla on hyvinvointialueiden tekemät säästöt. Rahaa on nipistetty ostopalveluista, mikä näkyy sosiaalialan yrityksissä vähentyneenä kysyntänä ja sitä myötä työntekijöiden irtisanomisina ja lomautuksina.
Yritykset ovat myyneet esimerkiksi lastensuojeluun ja perhetyöhön liittyviä palveluita, ikäihmisten hoivaa sekä päihde- ja kuntoutuspalveluita. Ne ovat olleet tärkeä täydentävä tukimuoto hyvinvointialueiden omien sosiaalipalveluiden rinnalla sosiaalihuollon kokonaisuudessa.
Nyt palveluita pyritään tuottamaan hyvinvointialueilla itse – ja pääsääntöisesti resursseja lisäämättä. Siitä huolimatta monien asiakkaiden kohdalla pitkät tukisuhteet ovat päättyneet, ja he ovat jääneet tyhjän päälle.
Työttömyyden taustalla on hyvinvointialueiden säästöt.
Myös hyvinvointialueet ovat käyneet muutosneuvotteluita, ja esimerkiksi avonaisiin virkoihin ei usein saada täyttölupaa, minkä vuoksi jäljellä oleville työntekijöille muodostuu kohtuuton työtaakka, asiakassuunnitelmia ei voida toteuttaa, asiakasmäärät paukkuvat ja lakisääteisissä käsittelyajoissa ei pysytä.
Asiakasrajapinnalta leikkaaminen käy kuitenkin kalliiksi, kun apua tarvitsevat ihmiset jäävät ilman tarvittavia palveluita ja ongelmat ehtivät kärjistyä. Työtaakan kasvaessa kasvaa myös ammattilaisten kuormitus ja uupumus, mikä näkyy työssä jaksamisen ongelmina ja kalliiksi tulevana vaihtuvuutena.
Tilanne on tiedossa myös ihan virallisesti, sillä tuore selvitys STM:n hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteutumisesta 2024 osoitti, että alijäämien kattaminen edellytetyssä aikataulussa vaatii sopeutustoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisen.
Hinnan tästä maksaa niin asiakas kuin myös työntekijä.
