Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Kun toimii Talentia-lehden päätoimittajana, saa työkseen seurata, mistä Suomi puhuu. Se on äärimmäisen kiinnostavaa, mutta samaan aikaan on pidettävä huoli omista verenpaineistaan. Uutisotsikoista päätellen ongelmat säilyvät ja voivat hyvin vuodesta toiseen.
Vaikka uskon hyvään, olen alkanut epäillä, että tiettyjä ongelmia ei edes yritetä ratkoa. Kuten esimerkiksi pulaa sosiaalityöntekijöistä ja lastentarhanopettajista.
Vai mitä mieltä olette tästä viikon 10 koosteesta?
”Itsetuhoisuus ja psyykkiset ongelmat ovat arkipäivää vastaanottokeskuksissa – alle 3 000 euron palkka ei houkuta sosiaalityöntekijöitä. Maahanmuuttovirasto on lähettänyt kyselyn työntekijöiden pätevyyksistä ja tehtävistä.” (HS 8.3.), ”Sosiaalialan tehtävät ovat kuormittavia, ja työntekijöistä on pulaa. Sijaisia on vaikea saada. Perheitä ei aina auteta ajoissa, koska asiakkaita on liikaa eikä kaikkien ongelmiin ehditä paneutua riittävästi.” (HS 7.3.) ja tämä on suosikkiuutiseni ”Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta.” (Yle 5.3.).
Herrasmiessopimukset käyvät naisten kukkarolle.
Sosiaali- ja varhaiskasvatusalan työntekijäpulan kanssa on painittu jo kymmeniä vuosia. Syylliseksi on leimattu itsekkäitä työntekijöitä, jotka eivät tee kutsumusammattiaan ilmaiseksi tai lainsäädäntöä, joka harmillisesti säätää, että esimerkiksi huostaanoton tekemiseen tarvitaan sosiaalityön maisterikoulutus, vaikka siinä samallahan sen tekisi esimerkiksi maatalouslomittaja.
Ammattijärjestö Talentia on halunnut auttaa työnantajaa ja tarjonnut työntekijäpulaan takuuvarmoja ratkaisuja: parempaa palkkaa, riittäviä resursseja ja ammattitaitoista johtamista. Nämä keinot ovat edelleen erittäin käyttökelpoisia. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan, jos aitoa mielenkiintoa ongelman ratkaisuun löytyy!
Synkistä ja itseään toistavista uutisista huolimatta haluamme tarjota teille uusia ajatuksia orastavaan kevääseen. Kannattaa ainakin lukea vapautuneista vangeista, jotka tekevät teatteria suurella sydämellä ja tutustua uuteen Hyvä käytäntö ‑voittajaan, jonka ajatuksena on saada kulttuuria kaikkien ulottuville.
Kaisa Yliruokanen