Psykososiaalinen kuppi nurin, kun työssä on liikaa kaikkea

Liikaa töitä. Liikaa vastuuta. Liikaa kiirettä. Asiakassuhteet ovat vaativia ja tunteellisesti voimakkaita. En saa tukea kollegoiltani. Enkä saa tukea esimieheltäni.

Tällaiset ajatukset kertovat psykososiaalisesta kuormituksesta. Tuttuja kaikille toisinaan, mutta jatkuvina ja liian suurena määränä työn psykososiaaliset kuormitustekijät voivat vaarantaa terveyden. Jos jaksaminen on vähissä, tilanteeseen on syytä hakea apua. Miten?

Aivan ensiksi asia on otettava puheeksi lähiesimiehen kanssa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin saatuaan tiedon työntekijän kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla työssään. Jos irtisanomisen pelossa tai muusta syystä ei halua kääntyä esimiehen puoleen, kannattaa ottaa yhteys työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon.

Jos asia yhä tuntuu kaikuvan kuuroille korville, on mahdollista soittaa ammattijärjestö Talentiaan tai jopa aluehallintoviraston työsuojelutarkastajille: työpaikalla voi olla syytä tehdä työsuojelutarkastus.

– Työsuojeluviranomaisella on puhelinpäivystys, johon voi soittaa. Yhteydenotot ovat aina luottamuksellisia, Etelä-Suomen alueviraston työsuojelutarkastaja Auli Arkko-Liekari kertoo.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun hän saanut tiedon kuormituksesta, joka vaarantaa työntekijän terveyden.

– Tarkastus voi toki lahtea asiakasaloitteestakin, mutta pääosin valvomme työpaikkoja pitkäjänteisen suunnitelman mukaisesti viranomaisaloitteisesti. Vuosina 2014 ja 2015 Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen sosiaali- ja terveysalan tiimi on kohdentanut valvontaa lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön.

Mitä tarkastuksessa tapahtuu?

Työsuojelutarkastuksen rooli on tarkasti määritelty työsuojelun valvontalaissa.

– Tehtävämme on valvoa, että työnantaja on tunnistanut ja arvioinut työpaikan psykososiaaliset kuormitus tekijät, tehnyt tarvittavia toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi ja seuraa toimenpiteitten riittävyyttä, Arkko-Liekari summaa.

Tarkastuskäynnillä tarkastajat valvovat, että työpaikalla on toimivat käytännöt psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi. Yhtenä tarkastajien apuvälineenä on työyhteisölle etukäteen tehtävä Valmeri-työolosuhdekysely. Valmeri on monikohtainen vastaushetken työolosuhteita kartoittava kyselylomake, jossa on oma lokeronsa psykososiaalisen kuormituksen kokemuksille.

– Valmeri on osoittautunut luotettavaksi valvonnan välineeksi. Sen tulokset ovat yleensä erittäin yhtenevät tarkastuskäynnillä tehdyn kokonaisarvioinnin ja työterveyshuollon näkemysten kanssa.

Vastuu mahdollisten puutteiden korjaamisesta on työnantajalla, Arkko-Liekari muistuttaa.

– Oma tuntumani on vahvasti se, että viimeistään tarkastuksen jälkeen työnantajat tekevät lähes aina kovastikin töitä sen eteen, että henkinen ja fyysinen hyvinvointi työpaikalla paranee.

Jos työnantaja ei ole noudattanut hänelle lainmukaisia velvollisuuksiaan, tarkastaja antaa työnantajalle toimintaohjeen tai vakavampien puutteiden kohdalla kehotuksen selvittää keinoja vähentää haitallista työnkuormitusta.

– Huolellisesti tehty psykososiaalisten kuormitus tekijöiden arviointi auttaa työnantajaa tunnistamaan ne työn kuormitus tekijät, joihin toimenpiteitä tulee kohdistaa. Usein kyse on henkilöstöresurssien varmistamisesta, työprosessien selkiyttämisestä, työn suunnittelusta ja mitoituksesta sekä esimiestyön kehittämisestä.

Tapaus Kouvola

Vuonna 2013 Kouvolan sosiaalitoimen työntekijät olivat yhteydessä Talentiaan huolestuttuaan psykososiaalisen kuormituksen kasvusta työssään. Kuormittavuus oli kasvanut varsinkin Kouvolassa toteutettujen lomautusten jälkeen ja siksi, että haettuja lisäresursseja ei tunnuttu saavan riittävän nopeasti avuksi.

– Vuonna 2013 miellä täällä lastensuojelun avohoidossa, jossa kuormitus oli kovinta, yhdellä sosiaalityöntekijällä saattoi olla jopa 60–80 asiakkuutta, Kouvolan sosiaalitoimen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Päivi Äärynen kertoo.

Etelä-Suomen vastuualueen työsuojelutarkastajilla oli, kuten sanottua, jo päätetty valtakunnallisesta työsuojelutarkastusten tekemisestä lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön.

Kouvolan tilanteesta tiedon saatuaan aluehallintovirasto aikaisti sinne päätettyä tarkastusajankohtaa. Tarkastuksessa työn psykososiaaliset kuormitus tekijät osoittautuivat haitalliseksi. Työn tekemiseen kunnolla ja turvallisesti ei ollut riittävästi aikaa ja kelpoisten työntekijöiden määrä oli vahainen, mikä lisäsi pätevien työpainetta.

Työsuojelutarkastaja velvoitti Kouvolan kaupungin ryhtymään toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi. Tällä hetkellä Kouvolan tilanne on jo huomattavasti parempi, Päivi Äärynen iloitsee.

– Olemme saaneet lastensuojelun avohuoltoon kahden viime vuoden aikana kaksi uutta sosiaalityöntekijän vakanssia ja yhden sisäisellä siirrolla. Sen ansiosta asiakkuuksien määrä on saatu laskemaan noin 45:een työntekijää kohden. Myös kelpoisten määrä on onnistuttu nostamaan vahaisesta hyvälle tasolle.

Lisaksi kouvolalaiset aloittivat viime vuonna omassa koko lastensuojelun kattavassa piirissään työn kehittämishankkeen.

– Hankkeen puitteissa olemme ryhtyneet yhtenäistämään työkäytäntöjämme ja organisoimaan toimistotyön rutiinejamme uusiksi. Uskon vahvasti, että näillä uudistuksilla saamme kohdennettua lisää aikaa olennaiseen – asiakas työhön.

Tapio Ollikainen