Saksalainen Marlene Furian ja slovakialainen Simoneta Csóková ovat suorittaneet kotimaissaan sosiaalialan tutkinnot. Keväällä he saivat Valviralta luvan käyttää sosionomin ammattinimikettä sekä harjoittaa ammattia Suomessa. Kuva: Linda Varomaa
Ulkomaisen tutkinnon perusteella myönnetty ammattinimikkeen käyttöoikeus ei välttämättä heltiä helpolla.
Puheissa suomalaisille työmarkkinoille kaivataan koulutettua ulkomaista työvoimaa, mutta käytännössä kynnys voi tutkinnon hyväksymistä hakevalle nousta korkealle.
Ulkomailla suoritetun sosiaalialan tutkinnon hyväksyminen Suomessa voi hakijasta tuntua varsin kiviseltä polulta. Sosiaalihuollon ammattihenkilönä työskenteleminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta tai ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Valvira myöntää hakemuksesta ammatinharjoittamisoikeuksia ja nimikesuojauksia myös ulkomaisten tutkintojen perusteella.
Saksalainen Marlene Furian (29) ja slovakialainen Simoneta Csóková (28) hakivat ja vastikään saivatkin Valviralta sosionomin ammattinimikkeen käyttöoikeuden.
He kertovat kokemuksistaan, mitä vaiheita hakemuksen jättämisen ja myönteisen päätöksen väliin mahtui.
Tärkeä vertaistuki
Marlene Furian tuli Suomeen syksyllä 2018 Erasmus-vaihtoon. Simoneta Csóková vuotta myöhemmin niin ikään 2019 Erasmus-vaihdon kautta.
Furianilla oli tuore AMK-tasoinen sosiaalialan tutkinto vastikään suoritettuna kotimaassaan, Csókoválla tuore sosiaalialan tutkinto yliopistosta Slovakiasta. Furian täydensi opintojaan maisterintutkinnolla Åbo Akademissa.
Csóková työskenteli Helsingissä kustantamoharjoittelijana. Toisensa he tapasivat syksyllä 2020 Porvoossa puolen vuoden kotoutumiskurssilla. Kummallakin oli vahva motivaatio oppia suomea. Kieliopinnoistaan he puhuvat innostuneesti.
– Suomen opiskelu meni meiltä hyvin, Simoneta Csóková sanoo.
Siitä lähtien on ystävyys kantanut. Erityisesti viimeisen vuoden ajan on ystävän vertaistuki ollut tärkeää.
Furian jätti hakemuksensa Valviralle tammikuussa 2021, Csóková omansa tammikuussa 2022.
Hakemusta varten he toimittivat muun muassa auktorisoidun kielenkääntäjän kääntämät tutkintotodistukset liitteineen sekä muut työ- ja lisäkoulutustodistukset.
Myös kotimaassa tutkinnon myöntäneeltä oppilaitokselta tarvittiin selvitys tutkinnon kurssien osaamistavoitteista, sisällöistä ja tuntimääristä sekä harjoittelujen toimintaympäristöistä ja tehtävistä. Valvira voi pyytä hakijalta myös todistuksen suomen tai ruotsin kielen taidosta.
Päätöksen asiassa tekee Valvira pyydettyään suomalaiselta oppilaitokselta asiantuntijalausunnon hakijan ammattipätevyydestä.
Erilaisia vaihtoehtoja
Vastausta hakemukseensa Marlene Furian sai odottaa puoli vuotta. Simoneta Csóková sai omansa parissa kuukaudessa.
Furianin Valviralta saama kuulemiskirje pohjautui Diakonia-ammattikorkeakoulun antamaan lausuntoon. Kuulemiskirjeessä ja myöhemmin tulleessa saman sisältöisessä ehdollisessa tunnustamispäätöksessä esitettiin kaksi vaihtoehtoa, joilla hän voisi täydentää saksalaisen sosiaalialan tutkintonsa vastaamaan suomalaista.
– Tunne päätöstä lukiessa oli musertava. Molemmat vaihtoehdot tuntuivat kohtuuttomilta, Furian sanoo.
Yksi vaihtoehto oli yhteensä kahden vuoden mittainen sopeutumisaika, jota koski nippu erilaisia määräyksiä. Sopeutuminen sisälsi kolme kahdeksan kuukauden jaksoa eri työpaikoissa. Työpaikat olisi etsittävä itse ja hyväksytettävä Valviralla.
Kelpoisuuskoe oli asiallinen.
Sopeutumispaikkojen hakeminen ja Valviralta päätösten saaminen olisi vienyt aikaa, joten ammattinimikkeen saaminen olisi voinut viedä useita vuosia. Samassa ajassa olisi opiskellut sosionomin tutkinnon uudestaan Suomessa.
Valviralta Csókoválle tullut päätös pohjasi Metropolia AMK:n lausuntoon ja hänelle tarjottu sopeutumisaika määriteltiin puolen vuoden työjaksoksi.
Nyt jälkikäteen Furian ja Csóková pohtivat olisiko sopeutumispaikkoja löytynyt? Olisiko työpaikkojen sosionomeilla aikaa oman työnsä ohella ollut seurata, valvoa ja ohjata heitä sekä antaa tehtävänkuvaus, lausunnot ja arviot suoriutumisesta sopeutumisajan päätyttyä, kuten Valviran päätöksessä määrittelee?
Sopeutumisajan palkasta Valviran päätöksessä kerrottiin sovittavan työnantajan kanssa. Furianilla ja Csókoválla oli vahva käsitys, että sopeutumisjakso ei ainakaan olisi ollut työehtosopimusten mukaista palkkatyötä.
Erilaiset kelpoisuuskokeet
Kelpoisuuskoe oli toinen kuulemiskirjeissä esitetty vaihtoehto. Kumpikin sai lausunnon antaneelta ammattikorkeakoululta lukupaketin, jolla puutteet kotimaan koulutuksessa täydentyvät.
Furian päätyi suorittamaan kelpoisuuskokeen kolme kirjallista koetta ja tekemään noin 30 lähteen pohjalta lukupäiväkirjat.
Kelpoisuuskoe kohdistui sosiaalialan lainsäädäntöön, palveluihin ja ammattietiikkaan, sosiaalialan työhön aikuisten, ikääntyvien sekä vanhusten parissa sekä lapsen suojeluun, lastensuojelutyöhön ja vammaistyöhön. Osa artikkeleista oli ruotsinkielisiä.
Jokaisesta kirjallisesta kokeesta Furian maksoi Diakille 350 euroa. Kahdeksan kymmenestä artikkelista oli Furianille tuttua asiaa. Olihan taskussa jo kotimaassa suoritettu saman alan tutkinto.
– Toki joukossa oli myös arvokasta tietoa. Lainsäädäntö ja palvelujen järjestäminen olivat ehdottomasti tarpeellisia. Kielitaito ja ammattisanasto kehittyivät myös.
Ammatillisesti hän ei kokenut saaneensa luku-urakasta paljoakaan.
– Mielestäni Saksassa suorittamani tutkinto oli samanlainen, mutta se ei ollut suomalainen, hän tiivistää.
Saksassa AMK-tasoinen sosiaalialan tutkinto antaa pätevyyden sekä sosionomin, että sosiaalityöntekijän tehtäviin. Furian harmittelee, ettei voinut samassa prosessissa saada myös oikeutta työskennellä sosiaalityöntekijänä Suomessa.
Csókoválle riitti yhden kelpoisuuskokeen suorittaminen. Sen sisältö koostui suomalaisen palvelujärjestelmän ja sosiaalilainsäädännön sisällöistä. Käytännössä hän suoritti kokeen palautekeskusteluna ja koki oman kelpoisuuskokeensa myönteisenä osana ammattinimikkeen laillistamisprosessia.
– Minulle kelpoisuuskoe oli asiallinen. Se oli hyödyllinen ja käsitteli aiheita, joita tarvitaan sosiaalialan ammattilaisena. Minun ei tarvinnut käsitellä tarpeettomia asioita, vain aiheita, joissa oli puutteita, kuten Suomen sosiaalialan laki, sosiaalipalvelut ja sekä sote-uudistus. Testi oli täydellinen osoittamaan, onko minulla taitoja ja tietoja työskennellä Suomessa sosiaalialan ammattilaisena.
Etukäteen hän kuitenkin kertoo jännittäneensä Valviran päätöstä, jonka sisältö lopulta yllätti hänet täysin.
– Olin yllättynyt, koska luulin, että Marlenen tutkinto on lähempänä Suomen sosionomin tutkintovaatimuksia. Minun oli erilainen. Opiskelin sosiaalipalvelujen hallintoa. Pelkäsin, etten edes voisi hakea Suomessa sosionomin tutkintoa. Slovakiassa meillä ei ollut opinnoissa erikoistumisaloja, hän toteaa.
Molemmat saivat urakan valmiiksi keväällä 2022, parin viikon sisällä toisistaan.
Iso luku-urakka
Viranomaisen kanssa asioinnilla on hintansa. Furianille hakemuksen käsittelystä tuli Valviralta 650 euron lasku, kun taas Csóková sai maksaa 950 euroa.
Kustannukset tasoittuivat hieman, sillä Csókován kelpoisuuskoe Metropoliassa maksoi 250 euroa. Furianille määrätyt kolme koetta Diakissa maksoivat yhteensä 1 050 euroa.
Furianilla oli onnea, koska kotoutumiskurssin järjestäjä maksoi hänen Valviran laskunsa. Csókoválle ei tätä etua myönnetty, sillä hänen kurssinsa päättymisestä oli ehtinyt kulua puoli vuotta, vaikka hän oli ajoissa varmistanut, että tukea voi saada vielä kurssin päätyttyä. Oppilaitos oli kuitenkin unohtanut kertoa puolen vuoden aikarajasta.
Luku-urakka töiden ohella oli raskas.
Työn ohella opiskelu kelpoisuuskoetta varten oli talven arkea kummallekin. Simoneta Csóková työskenteli päiväkodissa ryhmäavustajana, Marlene Furian alakoulussa kouluavustajana.
Kesällä, kun molemmilla on käsissään todistus tutkinnon hyväksymisestä, he kertaavat tuntojaan. Luku-urakka töiden rinnalla ei ollut kevyt.
– Pitkän talven jälkeen olo oli jo masentunut. Sote-uudistusta tankatessa saattoi illalla kymmeneltä olla koneella auki vielä 30 ikkunaa, Csóková muistelee.
Furian myöntää, että talvi oli raskas ja vaikealtakin tuntui välillä.
– Nyt se on ohi ja voimme hengittää, huokaa Marlene.
Nyt jälkikäteen Simoneta Csóková ajattelee saaneensa oman tutkintonsa hyväksyttyä kohtuullisen helposti.
– Olen pahoillani Marlenen puolesta. Marlenen saama päätös ei tunnu reilulta, hän toteaa.
– Olen onnellinen, että sait omasi helpommin, sanoo puolestaan Marlene Simonetalle.
Molemmat näkevät käytännön työelämässä oppimisen tärkeäksi. He pohtivat, että moni asia on mahdollista oppia vasta käytännössä vanhempien kollegojen tuella.
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Prosessin aikana ehti kumpikin kokea varsin ikäviä tunteita.
– Oli raskasta huomata ja kokea, että kukaan ei meitä halunnut. Vastavalmistuneena tuntui kurjalta olla työtön, Marlene toteaa.
Keväällä 2021 Furian sai jo oman alan työtä, mutta Valviran päätöksen tultua ei työ voinut jatkua.
– Nyt tuntuu, että suomen kieli on vahvistunut ja sosionomin tehtävät odottavat, Simoneta Csóková sanoo.
Kesällä löytyi oman alan työpaikka vastaanottokeskuksesta Loviisassa.
Myös Marlene Furian sai työtä omalta alalta. Hän aloitti elokuussa perhetyöntekijänä yksityisellä toimijalla Porvoossa.
Prosessin päätyttyä he miettivät, mikä vaikutti siihen, että polku hakemuksesta ammattinimikkeen saamiseksi muodostui heille niin erilaisiksi? Oliko se puhdas sattuma, kuka käsittelee hakemuksen ja mistä lausunto tulee?
Furianilla jäi päällimmäiseksi toive, että järjestelmä olisi tasapuolinen ja kaikkia hakijoita kohdeltaisiin samalla tavalla.
Lausunto päätöksen tukena
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myönsi viime vuonna yhteensä 39 sosionomin tai sosiaalityöntekijän ammattioikeutta EU/ETA-alueella suoritetun koulutuksen perusteella.
Yhdeksän niistä oli sosionomin laillistuksia, loput 30 sosiaalityöntekijän laillistuksia. Kielteisiä päätöksiä tehtiin kahdeksan.
Valviran Terveys, oikeudet ja tuoteturvallisuus osaston ammattioikeudet ‑ryhmän ryhmäpäällikkö Jenni Kangas kertoo, että sosionomihakemuksiin liittyen Valviralle lausuntoja antavat ammattikorkeakouluista Diak ja Metropolia. Lausuntopyyntö toimitetaan Valvirasta molemmille oppilaitoksille, jotka sopivat keskenään lausuntojen antamisesta.
Kangas korostaa, että viranhaltijoiden tekemät päätökset perustuvat hakijan toimittamaan kirjalliseen selvitykseen.
– Päätöksenteon tukena on AMK:n antama lausunto, mutta huomioon otetaan myös Valviran ratkaisukäytäntö saman tyyppisissä asioissa.
Ensimmäinen Valviran yhteydenotto hakijaan on mahdollinen täydennyspyyntö, jos hakemuksessa on täydennettävää tai tarvittavia asiakirjoja puuttuu.
– Kun asiakirjat on saatu asianmukaisesti kasaan, hakijan koulutusta ja työskentelyä koskevat asiakirjat lähetetään lausunnolle.
Kun Valvira on saanut lausunnon, hakijalle varataan hallintolain mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi ja ilmaista asiasta mielipiteensä. Hakijalle lähetetään kuulemiskirje.
– Hänelle kerrotaan samalla, minkälaista päätöstä ollaan lausunnon perusteella harkitsemassa.
Hakijan ei tarvitse suorittaa kelpoisuuskoettaan oppilaitoksessa, joka on antanut lausunnon tämän tutkinnosta, vaan sen voi suorittaa missä tahansa oppilaitoksessa, joka järjestää kyseistä koulutusta.
Kangas kertoo, että EU/ETA-alueelta tulleiden hakijoiden hakemusten osalta on lakisääteinen kolmen kuukauden käsittelyaika, joka alkaa kulua siitä, kun hakija on toimittanut kaikki vaaditut asiakirjat hakemuksensa tueksi.
– Hakemuksen täydentämiseen saattaa kulua paljonkin aikaa. Se riippuu hakijasta. Valvira noudattaa käsittelyaikoja.
Sirpa Sutinen
