Pienten puolelle

Kaisa Yliruokanen. Kuva: Veikko Somerpuro

Yhä useampi lapsi Suomessa elää köyhyydessä. Tilastokeskuksen uusimpien, vuoden 2016 tulonjakotilastojen mukaan heitä on reilu 100 000. Nämä lapset eivät keiku Linnanmäellä kesälomilla tai harrasta kallista, mutta aivoja kehittävää viulunsoittoa – ellei siihen ole tullut myönteistä toimeentulotukipäätöstä.

Samaan aikaan vauvoja syntyy hälyttävän vähän, mikä vääntää vinoutunutta huoltosuhdettamme entisestään väärään asentoon. Siitä ei kannata syyttää naisia, vaan sitä poliittista tahtotilaa, jolla on viety melkein viimeisetkin perheenperustamisen kannustimet ja rohkaisut.

Lasten pitäminen köyhyydessä on typerää säästämistä.

Esimerkkeinä olkoon lapsilisien leikkaus, päiväkotiryhmien paisuttaminen, kokopäivähoidon poisto työttömien lapsilta, perhevapaauudistuksen epäonnistuminen, naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuuden salliminen ja nollatuntisopimukset ja nyt tuoreena kehysriihilahjana alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaisten työsopimusten salliminen ilman mitään syytä.

Miten näillä ratkaisuilla vähennetään lapsiköyhyyttä ja lisätään vauvoja?

Jos vauvat loppuvat ja olemassa olevatkin vain köyhtyvät ja joutuvat kärsimään jo pienenä monin tavoin osattomuudestaan, miten meidän käy? Miten Suomen käy? Huonosti, senhän tietää.

Kehitys on pysäytettävä. Tarvitsemme vauvoja ja lapsemme tarvitsevat hyvän lapsuuden, jossa heidän vanhempiensa voimavaroja ei kuluteta loppuun Hurstin valinnan jonossa. Hallituksen on ryhdyttävä toimiin kiireellisesti. Hyvä kulma aloittaa on esimerkiksi perua kaikki ylle listaamani heikennykset ja haudata ne loput, joista ei ole vielä uskallettu kertoa. Lisävinkkejä muille toimenpiteille saa varmasti lapsiasianvaltuutetun toimistosta ja ammattijärjestö Talentiasta.

Kaisa Yliruokanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *