Perustulo muuttaisi suuresti sen, miten sosiaalipalveluja järjestetään kunnissa. Näin arvioi muun muassa Kuntaliitto.
Perustulokokeilua valmisteleva työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perustulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallintanut useita perustulon malleja ja päätyi suosittelemaan osittaista perustuloa, jossa perustulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syyperusteisia etuuksia.
Tällaisia etuuksia olisi esimerkiksi asumistuki, jolla voitaisiin tasoittaa asumisen kuluja maan eri puolilla, säilyisi. Osittainen perustulo olisi 550–750 euroa kuukaudessa. Sen saisivat kaikki kokeiluun mukaan valittavat suomalaiset, täysi-ikäiset ihmiset. Eläkeläiset kuitenkin jäävät kokeilun ulkopuolelle, sillä heidän toimeentulonsa tulee eläkkeistä. Opiskelijoiden mukaan ottaminen kokeiluun on vielä auki.
Kokeilussa perustulo olisi verotonta tuloa. Muista ”kelluvista” etuuksista ja palkkatuloista pitäisi maksaa tasavero. Esimerkiksi 550 euron perustulon mukaan tasavero olisi 43 prosenttia ja 750 euron perustulossa 50,5 prosenttia. – Kun otetaan huomioon veroton perustulo, henkilön kokonaisveroaste pysyy kuitenkin melko lailla entisellään, sanoo johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusosastosta.
Honkanen kuuluu kokeilua valmistelevaan työryhmään. Keski- ja hyvätuloisilta perustulon tuoma hyöty häviää verotuksen kautta.
Kokeilu koko maassa
Perustulokokeilu järjestetään työryhmän suosituksen mukaan koko maassa. Jokaisessa kokeilukunnassa on verrokkiryhmä, joka muistuttaa mahdollisimman tarkkaan kokeilussa mukana olevaa ryhmää.
– Niin voimme poistaa tuloksista suhdannevaikutukset ja muut paikallisista syistä johtuvat vaikutukset. Saamme tietää, mitä kokeiluryhmälle olisi tapahtunut ilman perustuloa, sanoo johtava ekonomisti Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:stä. Sen lisäksi kokeiluun voidaan sisällyttää joitakin alueellisia ryhmiä.
– Niiden kautta voidaan saada tarkempaa tietoa siitä, miten perustulo vaikuttaa työmarkkinoihin ja ihmisten työllistymiseen. Kokeiluun valitaan osallistujat satunnaisotannalla, esimerkiksi syntymäpäivän perusteella.
Kokeilusta ei voi kieltäytyä. Jos mukaan tulee vain ihmisiä, jotka haluavat perustuloa, se voisi vääristää tuloksia, Hämäläinen sanoo.
Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.
– Kokeilemme lisäksi eri perustulon tasoja ja tuloveroprosetteja, Hämäläinen kertoo.
Perustulokokeilu kuuluu Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin. Kokeilun tarkoitus on kannustaa työtekoon ja parantaa työllistymistä, poistaa kannustinloukkuja, vähentää köyhyyttä ja tasoittaa tuloeroja. Tavoite on myös vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa sosiaalietuusjärjestelmää. Työryhmä jatkaa valmistelutyötä hallituksen päätöksen perusteella. Tarkka selvitys valitusta mallista valmistuu marraskuussa 2016, ja joulukuussa hallitus tekee lopullisen päätöksen siitä, järjestetäänkö kokeilu. Jos siihen päädytään, kokeilu toteutuu vuosina 2017 ja 2018.
– Työryhmä on valmistellut perustulon kokeilua, ei itse perustuloa. Kokeilun sisällöstä ja kokeilun järjestämisestä päättää poliittinen koneisto, Olli Kangas painottaa.
Sosiaalihuollon palvelujen järjestäminen pitää miettiä uudelleen. Perustulo voi jopa vaikeuttaa kaikkein huono-osaisimpien tilannetta, arvioi erityisasiantuntija Ellen Vogt Kuntaliitosta.
– Perustulo muuttaisi suuresti sen, miten sosiaalipalveluja järjestetään kunnissa.
Kuntaliitto on toiminut perustulokokeilua valmistelleen työryhmän yhteistyökumppanina. Se on laatinut selvityksen perustulon ja perustulokokeilun vaikutuksista kuntien talouteen ja palveluihin. Kuntaliiton selvitys sisältyy pääosin perustuloa valmistelevan työryhmän raporttiin.
Kaksivuotinen kokeilu on tarkoitus järjestää vuosina 2017–2018. Perustulo vaatii isoa remonttia kuntien sosiaalityön palvelujärjestelmälle, jos se joskus otetaan käyttöön, Ellen Vogt sanoo. – Se muuttaa koko logiikan, jolla palvelujärjestelmämme nyt toimii. Perustulo vaikuttaa kunnan sosiaalipalveluihin erityisesti kahta kautta: miten asukkaat saadaan ohjattua palveluihin ja miten heidät saadaan motivoitua käyttämään palveluja, Kuntaliiton Kunnat ja perustulo ‑raportti sanoo.
Nykyinen palvelujärjestelmä perustuu pitkälti siihen, mitä etuisuuksia asiakas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kautta häntä voidaan ohjata käyttämään muita tukimuotoja ja palveluja. Usein ensimmäinen kontakti asiakkaaseen syntyy, kun hän hakee sosiaalitoimen kautta taloudellista etuutta. Niin on etenkin ikuissosiaalityössä.
Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.
Perustulostyöryhmän raportin mukaan sosiaaliviranomaisten pitää käytännössä samalla kartoittaa, tarvitseeko hakija myös muita tuen ja palvelun muotoja. Myös muilla viranomaisilla on velvollisuus ohjata tukea tarvitseva henkilö sosiaalihuollon asiakkaaksi.
Jos asiakas saa perustulon suoraan tilille, hänen ei tarvitse olla yhteydessä kunnan sosiaalihuoltoon tai muihinkaan viranomaisiin. Kunta ei silloin tavoita kaikkia palveluja tarvitsevia tai heitä ei saada käyttämään palveluja ajoissa. Ongelmat voivat päästä pitkälle ja asiat kriisiytyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.
– Meidän pitää miettiä uudelleen, miten tavoitamme tukea tarvitsevat, kenellä on oikeus eri palveluihin tai etuuksiin ja missä tilanteissa.
Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä
Ellen Vogt sanoo, että perustulo todennäköisesti parantaa monien pienituloisten taloudellista asemaa. Silti se voi joissakin tilanteissa jopa heikentää kaikkein huono-osaisimpien asiakkaiden asemaa.
Niin voi käydä, jos he eivät saa apua riittävän ajoissa. Jos asiakas ei hallitse esimerkiksi rahankäyttöä, tilille tuleva perustulo ei ehkä päädykään vuokranmaksuun. Asiakas voi joutua asunnottomaksi ja kunnan kriisityön asiakkaaksi. – Perustuloa saavalta vaaditaan kykyä hallita omaa talouttaan, Vogt sanoo.
Perustulon suuruus ratkaisee paljolti, miten paljon perustuloon siirtyminen vaikuttaisi asiakkaiden löytämiseen ja palveluihin ohjaamiseen, perustuloraportti arvioi. Jos perustulo on lähellä nykyistä toimeentulotuen perusosan tasoa, osa asiakkaista ohjautuu edelleen kuntien sosiaalihuollon asiakkaiksi.
Mitä suurempi perustulo on, sitä todennäköisempää on, että asiakas ei hae Kelasta perustoimeentulotukea. Kunnan tietoon ei silloin tule, tarvitseeko hän sosiaalihuollon palveluita. Samalla kasvaa riski, että hän ei ohjaudu oikealla hetkellä sosiaalihuollon asiakkaaksi.
Perustoimeentulon maksaminen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. Kunnille jää siirron jälkeenkin täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeentulotuki sekä kriisityö ja kiireellisen tuen antaminen joissakin tilanteissa. Kelan ja kuntien sosiaalihuollon välille on kehitetty Kela-siirron valmistelussa keinoja, joiden avulla tieto mahdollisesti sosiaalipalveluja tarvitsevista henkilöistä siirtyisi kunnille.
Kuntaliiton mukaan asiakkaiden ohjautumiseen pitää rakentaa uusia kanavia jo, kun perustulon kokeilua valmistellaan. – Kokeilun aikana pitää seurata, miten neuvonta ja ohjautuminen käytännössä onnistuvat, Kuntaliitton vaatii.
Motivoinnin keinoja katoaa
Jos perustulo on vastikkeetonta, eikä asiakas tarvitse perustoimeentulotukea, sosiaalihuollon keinot motivoida ja sitouttaa aikuissosiaalityön asiakkaita eri palveluihin vähenevät ja muuttuvat, perustulotyöryhmän raportti tuo esiin. Nyt motivoinnissa voidaan käyttää taloudellisia etuja. Jos asiakas ei sitoudu sovittuun palveluun, seurauksena voi olla toimeentulotuen aleneminen. Vastaavasti sen alentaminen voidaan poistaa nopeammin, kun asiakas tekee kaiken sovitun.
– Sitoutuminen voi vaarantua, koska taloudellista välinettä motivoinnissa ei enää ole, Kuntaliitto arvioi.
Kuntaliitto korostaa, että perustulokokeilun aikana pitää seurata varsinkin sitä, miten sosiaalihuolto onnistuu lapsiperheiden ohjauksessa, neuvonnassa ja motivoinnissa. Tarvitaan tietoa siitä, vaikuttaako perustulo lasten asemaan ja kunnan kykyyn tarjota ehkäiseviä palveluja erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsiperheille.
Kuntaliiton mukaan kokeilun aikana pitää myös miettiä, miten sosiaalitukien ja ‑palvelujen käytöstä saadaan koottua luotettavaa tietoa kunnan ja koko yhteiskunnan käyttöön. Samoin ratkaistava on myös kunnan järjestämien etuuksien ja palvelujen suhde perustuloon.
