Perustulokokeilu vaatii pitkän valmistelun

Suomi suunnittelee perustulokokeilua, joka olisi kattavin ja pisin maailmassa tähänastisista perustulokokeiluista.

Perustulokokeilu alkaa näillä näkymin vuoden 2017 alussa. Se kestää kaksi vuotta. Kokeilua valmistelee parhaillaan työryhmä, johon kuuluvat Kelan tutkimusosasto, Sitra, ajatushautomo Tänk, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos sekä Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot. Hankkeeseen osallistuu lisäksi yrittäjien, kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijoita.

Valmistelua johtaa Kelan tutkimusosaston tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas. Työryhmä jättää esiselvityksen maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus valitsee sen perusteella, mikä malli pääsee tarkempaan valmisteluun.
Lopullisen esityksen työryhmä jättää hallitukselle marraskuussa.

Harkinnassa neljä mallia

Työryhmä pohtii parhaillaan neljää perustulon mallia. Mallit on annettu valtioneuvoston kanslian tehtäväksiannossa.
– Ensimmäisessä mallissa täysi perustulo korvaa koko lailla syyperusteisen sosiaaliturvan, Olli Kangas kuvaa.

Se kattaa siis työttömyysturvan, sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan ja toimeentulotuen peruspäivärahan sekä asumistuen.
Perustulon saavat kaikki suomalaiset. Summan pitäisi olla huomattavan korkea, jotta perustulo kattaa syyperusteiset etuudet, Kangas arvioi. Hän pitää täystulon alarajana 741 euroa kuussa.
– Se on takuueläkkeen taso.

Ennen perustulon toteutumista käydään vielä muutamat eduskuntavaalit.

– Tasaveron lisäksi on työryhmä mallittaa myös progressiivista verotusta.
Mallin pulma ovat kalleus ja kannatukset ongelmat. Jos perustulo on korkea, nousee veroprosentti korkeaksi.
– Korkea veroprosentti voi viedä perustulolta legitimiteetin. Ainakin ne, jotka joutuisivat maksamaan lisää, todennäköisesti protestoisivat, Kangas arvelee.
– Toinen malli on osittainen perustulo. Siinä nykyinen perustuva korvautuu perustulolla, mutta syy- ja ansiosidonnaisia etuuksia säilyy. Esimerkiksi asumistuki säilyisi. Sitä maksetaan alueen asumiskustannusten mukaan.

Osittaisen perustulon alaraja vois olla työmarkkinatuki eli 550–600 euroa kuussa. Muista tuloista menee 40–45 prosentin vero.
– Täyden ja osittaisen perustulon summia ei ole vielä lyöty lukkoon, Kangas painottaa. Työryhmä laskee summien ja niiden kustannus- ja tulonjakovaikutuksia tarkemmin mikrosimulaatioilla.

Kolmannessa mallissa negatiivinen tuloveromalli määrittelee tulotason, joka turvataan kaikille. Jos tulot jäävät sen alle, verojärjestelmästä maksetaan erotus. Tason ylittävistä tuloista pitää maksaa veroa, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, mikä tuloraja valitaan.
– Neljäs malli sisältää perustulon ja sen päälle maksettavan osuuden. Lisäosan saa, jos osallistuu työllistämistoimiin tai tekee yhteiskunnallista työtä esimerkiksi järjestöissä.

Kyseessä olisi jonkinlainen osallistumistulo, josta muun muassa englantilainen taloustieteilijä Anthony Atkinson on puhunut. Malli muistuttaa kansanedustaja Paula Risikon lanseeraamaa osallistavan sosiaalipolitiikan mallia.

Perustulon tarkoitus on muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.

Olli Kangas korostaa, että kaikki summat ja mallien lopulliset sisällöt ovat vielä auki.
– Emme ole esimerkiksi laskeneet tarkkaan, miten mallit vaikuttavat eri ihmisryhmien tulotasoon. Se on selvää, että perustulosta hyötyvät köyhimmät ja kärsivät hyvätuloiset.
– Vaikea on lisäksi ennakoida, miten perustulo vaikuttaa yhteiskunnassa laajemmin. Passivoiko tuki vai synnyttääkö se toimeliaisuutta?

Perustulo alueen vai ihmisryhmien mukaan

Työryhmä miettii myös sitä, miten kokeilu toteutetaan. Yksi vaihtoehto on, että siihen voidaan valita ihmiset alueen peruseteella. Aluemallissa mukaan tulee esimerkiksi ison kaupungin asukkaita, muutaman keskisuuren kaupungin asukkaita sekä väkeä niiden läheltä pieniltä paikkakunnilta.

Mallissa on tulosten kannalta ongelmansa, Olli Kangas kertoo. Jos kokeiluun osallistuu pieni määrä ihmisiä kultakin paikkakunnalta, perustulon mahdolliset interaktio- ja institutionaaliset vaikutukset – eli miten perustulo vaikuttaa esimerkiksi asiakkaiden ja työvoimatoimen kohtaamiseen – eivät tule esiin.

Jos kokeilu taas tehdään yhdellä rajatulla alueella, tuloksia ei välttämättä voi yleistää.
– Jos kokeilu toimii Kinnulassa, toimiiko se Kontulassa ja päin vastoin, Kangas kuvaa ongelmaa.
Toinen vaihtoehto on, että perustulon kokeilijat voidaan valita Kelan etuuksia paljon käyttävistä ryhmistä. Silloin mukaan tulisi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, toimeentulotuen asiakkaita ja erilaisia itsensä työllistäviä ja silpputyötä tekeviä.
– Jos otamme kokeiluun vain niitä, jotka arvelevat hyötyvänsä perustulosta, tulokset vääristyvät, Olli Kangas sanoo.
Kokeilun ulkopuolelle jäävät lapset ja eläkeläiset.

Heinäsirkkoja ja muurahaisia

Perustulon tarkoitus on muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina. Palkka ei syö sosiaaliturvan etuuksia, kuten nyt. Tavoite on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja tehdä siitä selkeä ja helppo käyttää. Suomalaisista 70 prosenttia kannattaa perustuloa. Tilanne voi muuttua, kun perustulo saa hintalapun ja ihmiset näkevät suuret veroprosentit, Kangas huomauttaa.
– Meillä nähdään hyväksi, että kaikilla on jonkinlainen perusturva. Samaan aikaan pidetään oikeana, että ne jotka tekevät paljon työtä, saavat enemmän.

Se on muurahaisen logiikkaa, Kangas sanoo. Hän lainaa tarinan muinaiskreikkalaiselta satujen kirjoittajalta Aisopokselta. Tämän eläinsatuja käytetään yhä moraalin opetuksessa.
Sadussa heinäsirkka soitteli viuluaan pitkän kesän. Syksyllä sille tuli kylmä ja nälkä. Muurahaiset rakensivat kesällä pesän, jossa niillä on syksyllä ruokaa ja lämpöä. Sirkka kolkutti keon ovelle ja pyysi päästä sisään. Muurahainen sanoi, että oma vika, mitäs laiskottelit, ja paiskasi oven kiinni.

Eli pitääkö yhteiskunnan taata toimeentulo niille, jotka eivät halua tehdä töitä? Entä niille, joiden lahjakkuus suuntautuu aloille, joilla harva saa riittävän elannon. Heitä ovat esimerkiksi taiteilijat ja kirjailijat.

Jos kokeilu toimii Kinnulassa, toimiiko se Kontulassa.

Tarina kuvaa filosofisia ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä näkökulmia, jotka liittyvät perustulon filosofiseen taustaan, Kangas sanoo.
Myös kokeilun lainmukaisuutta pitää pohtia. Perustuslain mukaan kaikkia on kohdeltava tasavertaisesti. Toteutuuko se, kun kokeiluun osallistuu pieni joukko ihmisiä?

– Meillä yksi ryhmä pohtii sitä, miten kokeilu vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Jääkö esimerkiksi työvoimaviranomaisille keinoja aktivoida työttömiä työllistymistä tukeviin toimiin.
– Tällaiset pienet inhottavat yksityiskohdat ovat vaikeita.

Kansainvälisesti uraauurtava kokeilu

Suomen kaavailema kokeilu on laajin ja pisin perustulokokeilu maailmassa tähän saakka. Se on siksi saanut paljon kansainvälistä huomiota.
– Puhelin on soinut kiusaksi asti, Olli Kangas kuvaa.

Perustuloa on kokeiltu monissa maissa. Mikään niistä ei sopinut suoraan Suomen mallin pohjaksi.
Kangas korostaa, että hänellä itsellään ei ole agendaa perustulon puolesta tai sitä vastaan. Hän myös muistuttaa, että työryhmä vain valmistelee kokeilua eli tuottaa tieteellisesti luotettavaa tietoa. Lopulta malleista ja etuuksien tasoista päättävät poliitikot.

Perustuloon siirtyminen koko maassa on vielä kaukana, hän sanoo.
– Sitä ennen käydään todennäköisesti muutamat eduskuntavaalit. Mikä on talouden tila ja eduskunnan kanta perustuloon tulevaisuudessa, sitä ei voi vielä tietää.

Jaana Laitinen