Palkoista kannattaa puhua avoimesti

Satu Seppelin-Kivelä, Heidi Heinonen ja Mervi Visti saivat sitkeällä toiminnalla palkka­epäkohdan korjatuksi. Kuva: Anne Yrjänä

Työtehtävät ja toimenkuvat muuttuvat, mutta nimikkeet ja palkat eivät aina pysy perässä. Valppaus ja yhteistyö auttavat korjaamaan palkkaepäkohtia.

Keväällä 2018 Talentian sopimusasiantuntija Susanna Pelander sai puhelun Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä Soitessa työskentelevältä jäseneltä Heidi Heinoselta. Hänen nimikkeensä oli ohjaaja ja palkka useita satoja euroja alempi kuin vastaavissa sosiaaliohjaajan tehtävissä muualla kuntayhtymässä. Koulutusvaatimuksena tehtävään oli laillistetun sosionomin tutkinto.

Pelander ymmärsi heti ongelman, sillä nimike ei ole palkan peruste, vaan työn vaativuus. Hän ohjeisti ottamaan yhteyttä Soiten jukolaiseen pääluottamusmieheen, sosiaalityöntekijä Satu Seppelin-Kivelään.

Asia koski kolmea ohjaajaa.

Työtä kehitetään ja vastuut kasvavat

Vastavalmistuneena sosionomina Heidi Heinonen oli aloittanut työt ohjaajana Tukikoti Siilipesässä Kokkolassa vuonna 2004. Työ oli asumisyksikön kolmivuorotyötä. Soiten perustamisen jälkeen asumisyksikön toiminta ajettiin alas ja työnkuva alkoi muuttua. Nyt Soiten perheiden palveluissa, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimialueella tehdään mielenterveysasiakkaiden sosiaalityötä tiiviissä yhteistyössä psykiatrian osasto- ja avohoidon kanssa. Soiten omana palveluna tuotetaan sosiaalista kuntoutusta 18–29 ‑vuotiaille.

– Omatyöntekijät toimivat asiakkaiden tukena. Tiivis ja tavoitteinen kuntoutus sisältää yksilökäyntejä ja ryhmämuotoista toimintaa.

Työntekijät ovat hankkineet monenlaista terapia- ja menetelmäkoulutusta nepsyvalmennuksesta mdft-terapiaan, kertoo Riikka Simpanen, yksi kolmesta sosiaaliohjaajasta, joita palkkaongelma koski.

Riikka Simpanen ja Heidi Heinonen tekevät puolet työajastaan mdft-terapiaa. Mdft-terapia on työmuoto päihde- ja käytöshäiriöisten nuorten ja perheiden auttamiseksi ja sijoittuu lastensuojelun- ja nuorisopsykiatrian välimaastoon.

– Toiminnan kehittäminen oli mielekästä työntekijän kannalta. Työntekijän vastuut kuitenkin samalla lisääntyivät ja esimerkiksi palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman teko tuli ohjaajan tehtäväksi, kertoo Heidi.

Heidi Heinonen on tyytyväinen työnantajaan, joka tukee työn kehittämistä ja työntekijöiden kouluttautumista

– Joskus puhuttiin palkantarkistuksesta, ja luvattiin että meidän vuoro tulee kun palkkoja harmonisoidaan, Heidi Heinonen kertoo.

Palkkaero verrattuna muihin Soiten sosiaaliohjaajiin tuli esille työntekijöiden keskusteluissa keväällä 2018.

Hyvä valmistautuminen kannattaa palkkaneuvotteluissa.

– Tuli puhe palkoista ja vertailimme myös tehtäväkuvia. Havahduimme Heidin kanssa siihen, että teemme samankaltaista tehtäväkuvaa kuin muut Soiten palveluissa työskentelevät sosiaaliohjaajat, mutta 400 euroa pienemmällä palkalla, Riikka Simpanen kertoo.

Riikka Simpanen otti asian ohimennen esille henkilöstöpäällikön kanssa. Päällikön mielestä Riikka ja Heidi olivat ohjaajia, eikä hän nähnyt palkantarkistustarvetta.

– Tuntui, ettei asiaamme kuunnella ja siksi päätimme hakea tukea liitolta, kertoo Simpanen.

Lähiesihenkilön tuki on tärkeä

Pääluottamusmies Satu Seppelin-Kivelä kertoo, että vuonna 2017 aloittaneessa Soitessa tehtiin palkkaharmonisaatio ammattinimikkeittäin, kun yhdeksän kuntaa muodosti kuntayhtymän.

– Nimikkeittäin toteutetussa palkkaharmonisoinnissa tehtäväkuvan muutokset eivät tulleet esille, ja siksi nämä “vanhalta” nimikkeeltään ohjaajat palkkoineen eivät tulleet odotuksistaan huolimatta huomioiduksi, Seppelin-Kivelä toteaa.

– Kun vuoden 2018 järjestelyvaraerästä haluttiin ohjata palkankorotuksia sosiaaliohjaajille, huomattiin ohjaaja-nimikkeellä olevien työntekijöiden palkan jälkeenjääneisyys.

Tehtäväkuvia ja työn vaativuuden arviointia ja työmääriä tutkimalla löytyivät vankat perustelut palkantarkistukselle. Jukon luottamusmies, sosiaaliohjaajana lastensuojelussa työskentelevä Mervi Visti oli tärkeä asiantuntija perusteluiden rakentamisessa.

– Yhteisillä keskusteluilla lähiesihenkilön kanssa oli suuri merkitys, ja sillä että lähiesihenkilö tuki työntekijöitä palkka-asiassa. Selvitettiin, että ohjaajien työn vaativuuden arviointi ja tehtäväkuva vastaavat sosiaaliohjaajan tehtäväkuvaa ja työn vaativuutta, luottamusmies Mervi Visti selittää.

– Työtä tehtiin porukalla. Hyvä yhteistyö on tärkeää edunvalvonnassa, Satu Seppelin-Kivelä korostaa. Hän kiittää myös Talentian sopimusasiantuntija Susanna Pelanderin sparrausta ja rohkaisua, jotka auttoivat pitkän prosessin läpi.

Palkan perusteista oli helppo keskustella, kun sekä luottamusmies että pääluottamusmies olivat Talentian jäseniä ja tunsivat työn.

Palkkaneuvottelussa pääluottamusmies ja luottamusmies ajavat jäsenen asiaa

Keväällä 2019 oltiin valmiita ja pääluottamusmies Seppelin-Kivelä pyysi työnantajalta neuvottelua nimikkeen ja palkan tarkistamisesta.

Neuvotteluun kokoontuivat henkilöstöjohtaja ja ‑päällikkö, pääluottamusmies ja luottamusmies, kaksi esihenkilöä ja työntekijät.

– Kun päästiin neuvottelupöytään, olin jo varma, että asia etenee, muistelee Heidi Heinonen.

Riikka Simpanen kertoo, että neuvotteluissa aloitettiin tehtäväkuvasta. Esihenkilö tuki työntekijöitä siinä, että kyse on sosiaaliohjaajan, ei ohjaajan työstä. Nimikkeen kohdalla henkilöstöjohtaja totesi heti, että tässä on virhe, nimike on väärä.

– Pidin siitä, että henkilöstöjohtaja toimi suoraselkäisesti, Riikka Simpanen toteaa.

Neuvotteluprosessi kesti puoli vuotta. Lopputuloksena kyseisessä tehtävässä toimivien ohjaajien nimike muutettiin sosiaaliohjaajaksi ja palkkaa tarkistettiin ylöspäin 411,08 €/kk/henkilö.

– Olimme esittäneet palkankorjauksen maksamista takautuvasti kesäkuusta 2018 alkaen. Loppukompromissina hyväksyimme, että takautuva maksu alkoi syyskuulta 2018, kertoo Satu Seppelin-Kivelä, jonka mielestä koko prosessi kaikkineen oli hyvä.

Kaiken kaikkiaan takautuvia palkkoja maksettiin yhdeksän kuukauden ajalta 3 699,72 €/henkilö.

Liittoon kuulumisen hyöty on mitattavissa jokaisen tulevan kuukausipalkan euroissa, summaa sopimusasiantuntija Susanna Pelander, jonka mielestä Soiten tapaus on erinomainen esimerkki paikallisen edunvalvonnan tuloksista.

– Edunvalvonnan onnistumistarinoista tulee hyvä mieli kaikille toimijoille. Hienoa, että tämä onnistumistarina saatiin jakaa muillekin.

Kristiina Koskiluoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *