Palkkaharmonisoinnin lähtökohdaksi tulisi ottaa tietystä tehtävästä korkeimmalla palkalla tulleen tehtäväkohtainen palkka ja nostaa muiden samaa työtä tekevien palkka samalle tasolle.
Palkkaharmonisointi on ajankohtainen aihe, sillä vuoden alussa aloitti neljä uutta sote-kuntayhtymää, sote-yrityskauppoja tehdään ja tuleva maakuntauudistus kolkuttelee ovella. Moni miettii mitä palkoille tapahtuu, kun henkilöstö siirtyy näissä muutoksissa yhden työantajan palveluksesta toiselle.
Kun työnantajan palvelukseen siirtyy työntekijöitä eri tahoilta, tulee työnantajan huolehtia siitä, että samaa työtä tekevien välillä ei olisi perusteettomia palkkaeroja.
Työnantajan tulee siis ryhtyä tekemään palkkaharmonisointia eli korjata perusteettomat palkkaerot.
Harmonisointi nopeutuu, jos tehtävänkuvaukset ovat ajantasalla ja TVAt tehty.
Taustalla menettelyssä on laki. Virka- ja työsopimussuhteissa olevaa henkilöstöä koskevien lakien mukaan viranhaltijoita ja työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti palvelussuhteen ehtojen mukaan. Yksi palvelussuhteen olennaisista ehdoista on palkka. Siksi saman työnantajan palveluksessa olevien välillä ei lain mukaan saa olla perusteettomia, ilman hyväksyttävää syytä olevia palkkaerojakaan.
Harmonisoinnin periaate
Lähtökohdaksi tulisi ottaa tietystä tehtävästä korkeimmalla palkalla tulleen tehtäväkohtainen palkka ja nostaa muiden samaa työtä tekevien palkka samalle tasolle.
Palkkaharmonisointia helpottaa ja nopeuttaa se, että ennen siirtymävaihetta siirtyvien työntekijöiden tehtävänkuvaukset, työn vaativuuden arviointi ja siten myös palkka olisivat päivitetty ja ovat oikealla tasolla.
Edelleen on kuntia, joissa työn vaativuuden arviointia ei ole tehty vuosiin siitä huolimatta, että tehtävät ovat muuttuneet. Ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus suojelee työntekijää myös muutoksessa, koska uudessa organisaatiossa on tarkoitus löytää vastaavanlainen tehtävä kuin mitä työntekijä on aiemmin tehnyt. Myös kunta-alan työehtosopimus KVTES sanoo, että työntekijöiden tehtävänkuvaukset on pidettävä ajantasaisina. Työntekijällä on oikeus tietää, mitkä ovat hänen keskeiset työ- tehtävänsä toisin sanoen mitä häneltä työssä odotetaan ja edellytetään.
Kuinka pian harmonisointi olisi tehtävä?
Koska palkkojen harmonisoinnissa voi olla kyseessä paitsi työmäärän vuoksi (muun muassa uuden tehtävien vaativuusjärjestelmän luominen) myös rahallisesti varsin suurista panostuksista, on oikeuskäytännössä katsottu, että tällaiset tilanteet ovat laissa tarkoitettu hyväksyttävä syy palkkaeroille – mutta vain kohtuullisen ajan.
Mikä sitten on kohtuullinen aika viedä palkkojen harmonisointi päätökseen? Eräässä yksittäistapauksessa palkkojen korjaaminen oli kestänyt kaksi vuotta. Korkein oikeus katsoi, että harmonisointi on tehty kohtuullisessa ajassa.
Valtakunnallista sopimusta palkkaharmonisoinnista laatii työryhmä, jossa on työnantajien ja palkansaajien edustus.
Kohtuullisen ajan määrittelyyn vaikuttavat uuden työnantajan koko, taloudellinen tilanne ja muut mahdolliset seikat. Jokaisen työnantajan tulee kuitenkin ilman aiheetonta viivytystä aloittaa toimenpiteet palkkojen harmonisoinnille, tekemällä muun muassa harmonisointisuunnitelma. Siinä työnantaja päättää esimerkiksi harmonisoinnin aikataulusta eli siitä, mihin mennessä palkkaeroavuudet korjataan. Harmonisointisuunnitelma voi sisältää myös kiireellisyysjärjestyksen eri henkilöstöryhmien kesken.
Viivästymisiä ja odottelua
Tämänhetkistä tilannetta hankaloittaa se, että jotkut juuri aloittaneista sote-kuntayhtymistä viivyttelevät harmonisointitoimiin ryhtymistä, koska vuoden 2019 alusta alkaen koko henkilöstö jälleen siirtyy uuden työnantajan eli maakuntien palvelukseen. Samoin sitä ennen voi kuntayhtymästä siirtyä henkilöstöä liikkeenluovutuksella yksityisen yrityksen palvelukseen.
Talentian näkemyksen mukaan nämä mahdolliset tulevat tapahtumat eivät kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste sille, että työnantajat eivät aloita palkkaharmonisointityötä. Viivytyksiä on aiheuttanut myös se, että työnantajat odottavat maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä toimivan valtakunnallisen palkkaharmonisointityön valmistumista.
Valtakunnallista sopimusta palkkaharmonisoinnista laatii työryhmä, jossa on sekä työnantajien että palkansaajien edustus. Tarkoituksena on päästä sopimukseen harmonisointitavasta sen sijaan, että siitä säädettäisiin lailla. Työryhmässä on erilaisia mielipiteitä harmonisoinnin tasosta. Työntekijäpuolen intressissä on palkkojen harmonisointivelvollisuus korkeimpaan maksettuun palkkaan.
Työnantajapuoli haluaisi harmonisoinnin tapahtuvan esimerkiksi keskimmäiseen maksettuun palkkaan ja niiden työntekijöiden, joiden tehtäväkohtainen palkka olisi tätä korkeampi, ylimenevä osa muutettaisiin henkilökohtaiseksi pätevyyslisäksi.
Talentia vaikuttaa ja toimii sekä itse että julkisen sektorin pääsopijajärjestön Jukon jäsenjärjestönä siihen, että palkkaharmonisointityö etenisi uusissa sote-kuntayhtymissä ja yksityisissä yrityksissä.
Myös työnantajia edustava Kuntatyönantaja on katsonut, että palkkaharmonisointitoimiin on tarpeen ryhtyä uuden työnantajan palvelukseen siirtymisen tapahduttua.
