Palkittu toimintamalli syntyi kun sosiaaliohjaaja Iida-Maria Bimberg ei löytänyt tarpeeksi tietoa miten Suomeen tulleita pakolaisperheitä voi auttaa. Kuva: Petteri Löppönen
Toimintamallin on kehittänyt sosiaaliohjaaja Iida-Maria Bimberg.
Talentian tämän vuotinen Hyvä käytäntö ‑palkinto myönnettiin oululaisen sosiaaliohjaaja Iida-Maria Bimbergin kehittämälle toimintamallille.
– Perhe yhtenäiseksi ‑työskentelymenetelmä antaa pakolaisperheiden kanssa työskenteleville erilaisia perheterapeuttisia ja perhetyön menetelmiä, joiden avulla voidaan muun muassa parantaa perheen vuorovaikutusta ja vahvistaa vanhemmuutta, kertoo Bimberg, joka työskentelee Oulun kaupungin Turvallinen Oulu ‑hankkeessa.
Pakolaisperheillä on takanaan traumaattisia kokemuksia, myös uuteen kulttuuriin sopeutuminen voi olla vaikeaa. Perheenjäsenet ovat lisäksi saattaneet olla vuosikausia erossa toisistaan, sillä osa perheestä on voinut tulla Suomeen vasta myöhemmin. Tämä kaikki vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin.
– Yritin löytää tietoa siitä, miten pakolaisperheitä voisi auttaa, mutta tietoa ei ollut juuri saatavilla. Päätin itse perehtyä asiaan kokeilemalla erilaisia menetelmiä. Kirjasin ylös sellaiset, jotka toimivat hyvin perheiden kanssa, Bimberg kertoo työn alkuvaiheista.
Osallistuminen on vapaaehtoista
Menetelmässä työskentely pakolaisperheen kanssa alkaa aikaisintaan neljä kuukautta sen jälkeen, kun perhe on saapunut Suomeen.
– Perheelle pitää antaa ensin aikaa hoitaa käytännön asioita ja sopeutua uuteen tilanteeseen, vasta sitten voimme aloittaa työn, Bimberg korostaa.
Tulokset osoittavat, että varhaiseen tukeen kannattaa panostaa.
Osallistuminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Jos perhe päättää lähteä mukaan, tehdään ensin alkutilanteen kartoitus, jossa selvitetään perheen sisäinen tilanne: Onko perheessä esimerkiksi riitoja tai ongelmia vuorovaikutuksessa, ja miten lapset voivat.
Tämän jälkeen työntekijä sopii perheen kanssa työskentelyn etenemisestä sekä käytettävistä menetelmistä ja teemoista.
– Teemme yhdessä suunnitelman, jonka mukaan etenemme. Työ kestää noin neljä kuukautta ja sisältää 7–9 tapaamista ensisijaisesti perheen kotona. Osa tapaamisista järjestetään vanhempien kanssa erikseen, Bimberg sanoo.
Lopuksi käydään läpi perheen jatkotuen tarpeet. Bimberg kirjoittaa perheelle aina kirjeen, jossa hän puhuttelee erikseen jokaista perheenjäsentä ja kertoo perheen vahvuuksista.
– Olen huomannut kirjeiden olevan perheille tärkeitä. Monet ovat liikuttuneet ja itkeneet ilosta. Vanhempia on saattanut kalvaa tunne siitä, etteivät he ole pystyneet suojelemaan lapsiaan, vaan ovat joutuneet pakenemaan sodan alta. Heistä on tuntunut hyvältä kuulla olevansa hyviä vanhempia.
Varhainen tuki kannattaa
Bimberg on koonnut erilaiset perheterapeuttiset ja perhetyön menetelmät oppaaseen. Bimberg suosittelee Perhe yhtenäiseksi ‑työskentelymenetelmä ‑opasta erityisesti työntekijöille, jotka eivät ole aiemmin työskennelleet pakolaisten kanssa.
– Halusin tehdä helpon ja käytännönläheisen oppaan. Opas on herättänyt kiinnostusta, ja sitä on pyydetty englanninkielistä käännöstä. Myös muualla Euroopassa on aika vähän kehitetty menetelmiä pakolaisperheiden kanssa työskentelyyn.
Perhe yhtenäiseksi ‑työskentelymenetelmään on osallistunut Oulussa kymmeniä pakolaisperheitä kolmen vuoden aikana. Perheet ovat tulleet Eritreasta, Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Turkista.
Toimintamalli voidaan ottaa käyttään myös muualla.
Tulokset ovat olleet vaikuttavia: Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa lastensuojelun asiakkuudet ovat puolittuneet ja perhetyön tarve laskenut miltei neljäsosaan aiemmasta.
Työskentelymenetelmä on lähtenyt myös leviämään, ja sitä käyttävät jo Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalvelut
– Tulokset osoittavat hyvin sen, että perheiden varhaiseen tukeen kannattaa panostaa. Merkille pantavaa on, että toimintamalli on syntynyt ilman erillisrahoitusta, sanoo Talentian työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa, joka kuului tämän vuoden Hyvä käytäntö ‑palkinnosta päättävään palkintoraatiin.
Palkintoraati piti tärkeänä, että toimintamalli voidaan helposti ottaa käyttöön myös muualla.
– Asiakkaat ja työntekijät ovat antaneet hyvää palautetta. Vanhemmat kokevat saaneensa tukea vanhemmuuteen, lisäksi heidän ymmärryksensä suomalaisesta kasvatuskulttuurista on lisääntynyt. Tämä on ainutlaatuinen malli, Varsa sanoo.
Perhe yhtenäiseksi ‑työskentelymenetelmä on saanut tunnustusta myös aiemmin, sillä se voitti kunniamaininnan vuoden yhdenvertaisuustekona Kunteko 2020 ‑kilpailussa.
Hyvä käytäntö ‑palkintoraati koostui Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ja sen yhdistysten, Innokylän, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin, Oulun kaupungin ja Globex Oy:n edustajista.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia järjestää Hyvä käytäntö ‑kilpailun vuosittain. Kilpailu järjestettiin vuonna 2022 jo 15. kerran, ja siihen osallistui 27 esitystä.
Kilpailun pääpalkinto on 1000 euroa ja matka sosiaalialan konferenssiin esittelemään käytäntöä.
Myös suuri yleisö pääsi äänestämään suosikkiaan Hyvä käytäntö ‑palkintoehdokkaista Talentian verkkosivuilla.
Voittajaksi äänestyksessä nousi Ruskon nanny – lainattavaa kasvatusapua lapsiperheille.
