Desinfioivia aineita ei pitäisi käyttää kotona liian ahkerasti, sillä lasten vastustuskyky ei kehity kunnolla ja he sairastuvat helpommin päiväkodissa. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Ruokailutila ja lelut ovat hygienian ongelmat, kävi ilmi Jyväskylässä tehdyssä tutkimuksessa.
Päiväkodin hygieniaa voi parantaa, jos henkilökunta ottaa sen yhteiseksi asiaksi. Jyväskylän kaupunki teetti tutkimuksen, jossa kaupungin päiväkotien hygienian tasoa mitattiin. Tarkoitus oli selvittää, oliko taso noussut edellisen tutkimuksen jälkeen. Ensimmäinen mittaus tehtiin 2013, seuranta vuoden 2016 lopulla. Mukana oli tutkimuksessa oli 0–3‑vuotiaiden lasten ryhmiä.
Monissa päiväkodeissa, joissa hygieniaa oli tutkittu kolme vuotta aiemmin, asiat olivat parantuneet, tutkimuksen tehnyt siivous- kemian tutkija Tuula Suontamo sanoo.
Tutkimuksen löydökset olivat bakteereja, hometta ja hiivoja. Niitä löytyi pinttyneestä liasta ja pinnoilta, joihin lapset koskevat.
– Niissä oli omaksuttu hyviä hygieniatapoja. Henkilökunnan asenne ratkaisee: jos päiväkoti oli ottanut yhteiseksi asiaksi hygienian parantamisen ja sairastamisen vähentämisen, siinä oli edistytty. Päiväkodin johtaja on tässä avainasemassa, Suontamo sanoo.
Kaikissa tutkituissa päiväkodeissa asiat eivät olleet yhtä hyvin. Oli päiväkoteja, joissa oli ruokajätteitä lattialla ja pöydillä. Lelut olivat pitkin lattiaa, vaikka oli sovittu, että tutki- musta varten huone järjestellään. Suontamo sanoo, että niissä päiväkodeissa näkyi huoleton asenne hygieniaa kohtaan.
Ruokailutila likaisin
Ruokailutila oli kaikissa päiväkodeissa likaisin tila. Useissa ryhmissä lapset myös leikkivät samassa tilassa ja samoilla pöydillä, joiden ääressä he myös syövät.
Kaikki kasvustot eivät aiheuta sairauksia. Lapsen vastustuskyky ratkaisee, miten helposti hän sairastuu.
Kaikissa päiväkodeissa henkilökunta ei pyyhi ruokapöytää tai syöttötuolia, vaikka niissä näkyy likaa. Laitoshoitaja kutsutaan siivoa- maan. Ruokajäte ehtii kuivua. Siitä tulee bakteerien temmellyskenttä. Kuivanut lika ei enää lähde kevyellä pyyhkimisellä, mitä ylläpitosiivous on, Suontamo muistuttaa.
Hän toivoo, että myös lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat voisivat pyyhkiä pöytiä ja kerätä jätteitä lattialta ruokailun jälkeen.
Siivoojat eivät ehdi heti paikalle. Heillä on kiire, koska siivoamiseen varattua aikaa on vähennetty. Jos joustavuutta ei ole, hygienia repsahtaa.
Niin ruokailutilassa kuten muuallakin tärkeää on, että pesty paikka saa kuivua, sillä taudinaiheuttajat eivät viihdy kuivassa. Vasta vesi irrottaa lian, mutta samalla on pidettävä huoli, että vettä ei jää pinnoille, vaan ne pyyhitään kunnolla kuivaksi.
Ruokailutilan vesipisteen hana oli likaisin paikka, jonka Suontamon tutkimuksessa löytyi. Huonosti siivotut ruokailutilat olivat likaisempia kuin vessat. Päiväunitiloissa mikrobeja löytyi varsinkin sänkyjen laidoista, tikapuista ja ylipäänä osista, joihin lasten kädet koskevat.
Lelut yksi ongelma
Lelujen määrä ja laatu oli yksi hygienian ongelma pienten lasten ryhmissä. Suontamo ei tutkinut lelujen puhtautta, mutta niiden määrä yllätti hänet.
Leluja oli lattioilla ja pedagogisina kasoina huoneissa keräämässä pölyä ja vaikeuttamassa siivousta. Nopea tapa parantaa hygieniaa olisi vähentää lelujen määrää. Varsinkin rikkinäiset lelut pitää heittää pois, sillä mikrobit viihtyvät vaurioituneissa pinnoissa.
Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot, jotka aiheuttavat puolet päiväkodista poissaoloista. Joka viidennen poissaolon syy on ripuli.
Lelut pitää puhdistaa päivittäin. Hyvä linja on, että päiväkotiin ostetaan vain konepesun kestäviä leluja, Tuula Suontamo sanoo. Puolet leluista voi siirtää lepovuoroon. Niin ne ehtivät kuivaa kunnolla.
– Päivähoidossa korostetaan oppimista. Koko ajan tulee uutta, oppimateriaaleja kehitetään. Tavoitteet ovat kovat, ja se stressaa henkilökuntaa. Jos opetus laitetaan etusijalle ja hygienia unohdetaan, lapset sairastavat paljon. Sairas lapsi ei voi hyvin eikä opi.
Hygienia osaksi arjen rutiineja
– Lasten sairastamista päiväkodissa on pystytty vähentämään parantamalla hygienian tasoa. Se vaatii pientä vaivannäköä, muttei järin suuria muutoksia päivän kulkuun, Suontamo kuvaa.
Lasten sairastamista päiväkodissa on pystytty vähentämään parantamalla hygienian tasoa. Se vaatii pientä vaivannäköä, muttei järin suuria muutoksia päivän kulkuun, Suontamo kuvaa.
– Hygienian taso koheni sillä, että kaikki päivän rutiinitoiminnot käytiin huolellisesti läpi, toimintojen ohjeita tarkennettiin ja koko henkilökunta sitoutui noudattamaan uusia ohjeita.
Tehostettu hygienia vähentää erityisesti 1–2 -vuotiaiden sairastamista.
Päiväkodeilla on omat hygieniaohjeensa, mutta niitä ei aina noudateta, Suontamo sanoo. Jos sairausepidemia iskee, hygieniaa tehostetaan. Kun siitä on selvitty, liu’utaan entisiin tapoihin. Toinen pöpö pääsee valloilleen, ja kierre jatkuu.
– Viisaampaa on pitää yllä hyvää hygieniaa koko ajan. On tärkeä myös ymmärtää, mitä hygienia on. Se ei tarkoita likaisten pintojen pyyhkimistä desinfioivilla aineilla. Ne eivät tapa lian sisällä lymyäviä mikrobeja.
– Hygieniassa oleellista on, että pinnoilta poistetaan lika eli mikrobien ruoka. Kun lika poistuu, poistuu myös suurin osa pinnan mikrobeista. Siivouksen tarkoitus ei ole yrittää steriloida pintoja vaan vähentää bakteerien määrä tasolle, jossa ne eivät enää sairastuta ihmisiä.
