Päiväkodissa vanhempien työpaikalla 

Ennen vanhaan moni vanhempi saattoi jättää lapsensa työpäivän ajaksi työpaikan päiväkodille. Tänä päivänä yksi harvoista työpaikan yhteydessä toimivista päiväkodeista sijaitsee peliyhtiö Supercellin konttorin alakerrassa Helsingin Jätkäsaaressa. 

Ensimmäisenä By The Sea -päiväkotiin tullessa huomio kiinnittyy hiljaisuuteen. Ja kauneuteen.  

Peliyhtiö Supercellin puurakenteisten toimitilojen alakerrassa sijaitseva päiväkoti on suunniteltu lapsia varten ja lapset ovat osallistuneet tilojen suunnitteluun jo rakennusvaiheessa. Tilat ovat avarat, valoisat ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia.  

Luonnonmateriaaleista suunnitellut leikkinurkkaukset houkuttelevat tutustumaan. Kirjat, lautapelit ja askartelutarvikkeet ovat siististi omissa riveissään hyllyissä ja kaapeissa. Värikynät ovat lajiteltu purkkeihin värien mukaan.  

Yhdessä leikkinurkkauksista varhaiskasvatuksen sosionomi Nea Suominen ohjaa lapsiryhmää aikamatkalle.  Lapset laulavat yhdessä Matkustan ympäri maailmaa -laulua mukautetuin sanoin ja menevät vuorotellen kierrätysmateriaaleista rakentamansa aikakoneen sisälle.  

– Koodi aktivoitu. Code activated. Nyt ollaan perillä 1700-luvulla, Suominen kertoo.  

Lasten toiveista seuraavaksi kohteeksi on valikoitunut viikinkiaika. 

Sen jälkeen Suominen näyttää tietokoneelta videon viikingeistä. Samalla hän näyttää kartalta missä Ruotsi sijaitsee.  

– Video is in english. Kysykää jos on jotain kysyttävää, Suominen sanoo ja vaihtelee suomen ja englannin kielen välillä.  

Katselun jälkeen lapset keskustelevat videoista nousseista kysymyksistä ja muovaavat savesta viikinkiteemaan sopivia hahmoja.  

– Minä haluan tehdä viikinkilaivan. Mutta on minulla myös kypäräajatus, pohtii yksi lapsista.  

– Se voisi olla helpompi kuin vene, Suominen neuvoo.  

– What do you want to do? Suominen kysyy yhdeltä tytöistä.  

– I don´t know, tämä vastaa.  

Pikkuhiljaa savesta alkaa kuitenkin muodostua laivan näköinen hahmo häneltäkin.  

Perheitä yli kymmenestä maasta

Samaan aikaan kun lapset tekevät savitöitä, työskentelevät heidän vanhempansa päiväkodin yläkerrassa. Melkein kaikkien lasten vanhemmista joko toinen tai molemmat ovat Supercellin palveluksessa.  

Perheiden kotimaat voi laskea päiväkodin sisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevista lipuista. Tällä hetkellä lippuja on yli 10. Lapsia päiväkodissa on yksivuotiaista esikoululaisiin yhteensä 33. Heistä noin puolet on suomalaisia.  

Jokaiselle lapselle tehdään yksilöllinen kielisuunnitelma.

Päiväkoti on kaksikielinen ja kasvattajat puhuvat sekä suomea että englantia. Osalla lapsista on kotikielenä vielä joku kolmas kieli.  

– Meillä on periaatteena, että jokainen kasvattaja puhuu joko suomea tai englantia. Mutta, jos ryhmässä on lapsia, jotka eivät osaa yhtään suomea, me autamme, että lapset pysyvät mukana, kertoo päiväkodin johtaja Mira Slawinski. 

Moni lapsista jatkaa päiväkodin jälkeen kansainvälisiin kouluihin tai kaksikielisille luokille. Jos perheen tavoitteena on jäädä Suomeen ja lapset ovat menossa suomenkieliseen kouluun, on kielitaidon vahvistaminen tärkeä osa varhaiskasvatusta. Jokaiselle lapselle tehdään aina yksilöllinen kielisuunnitelma.  

Nea Suominen on huomannut, että kieli tarttuu pieniin lapsiin helposti.  

– Suomenkielisten lasten englanti vahvistuu tosi nopeasti. Ja päinvastoin. On ollut myös hurja nähdä, miten täysin ummikkona meille tulleet lapset, jotka eivät ole puhuneet kumpaakaan kieltä, osaavat nyt molempia.  

Lapset ja vanhemmat mukana suunnittelussa

Päiväkodissa noudatetaan suomalaisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, mutta niihin on sovellettu mukaan piirteitä Reggio Emilia- ja montessoripedagogiikasta.  

– Se voi tarkoittaa, vaikka sitä, että sovellamme montessoripedagogiikasta tuttua tapaa ottaa lapset mukaan tekemään niin sanottuja oikeita töitä. Meillä lapset esimerkiksi pääsevät osallistumaan päiväkodin ja Supercellin ravintolan keittiön toimintaan. Olemme leiponeet ja laittaneet ruokaa ammattikokkien kanssa, Slawinski havainnollistaa.  

Lapsilla on myös iso rooli toiminnan suunnittelussa. He pääsevät ääneen esimerkiksi säännöllisissä lasten kokouksissa. 

– Lasten osallisuus on meille tärkeää. Lapset ideoivat teemoja, mitkä kiinnostavat heitä. Ja me aikuiset rakennamme siihen sitten sopivaa toimintaa, lasten yksilölliset tavoitteet huomioiden, Slawinski kertoo.  

Esimerkiksi idea viikinkiteemaan tuli lapsilta itseltään.  

– Me aikuiset suunnittelemme myös. Moni aiheista nousee lasten arjesta. Se voi olla esimerkiksi jonkun lapsen kotimaassa tapahtunut luonnonilmiö tai heidän kulttuuriinsa kuuluva juhlaperinne.  

Toteutettavat projektit ja teemat liittyvät usein ajankohtaisiin aiheisiin. 

– Koska tänä vuonna oli vaalit, pidimme omat lasten vaalit, Nea Suominen kertoo. 

Slawinski uskoo, että lapset innostuvat ja oppivat enemmän, jos toimintaa suunnitellaan heidän omien ideoidensa pohjalta. Valmiita opetuspaketteja ei välttämättä tarvita. 

– Me tutkimme asioita yhdessä ja pyrimme siihen, että lapsille ei anneta valmiita vastauksia.  

Viime vuonna päiväkodissa toteutettiin yrittäjyyskasvatusteema ja meren alainen maailma -teema. Tänä vuonna lasten kanssa on vaalien lisäksi keskitytty aikamatkailuun ja eläimiin ympäri maailman. 

– Teeman kanssa työskennellään niin kauan kuin se innostaa lapsia. Kun se alkaa hiipua, pidämme lasten kanssa uuden kokouksen, Suominen kertoo.  

Päiväkodin toimintaa kehitetään jatkuvasti

Työntekijöitä päiväkodissa on seitsemän. Heistä kolme on suomalaisia ja neljä alun perin muualta. Työtehtävät on jaettu varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien ja lastenhoitajien kesken. 

– Voin ylpeänä sanoa, että meillä kaikki työntekijät ovat päteviä ja kaikilla on vakituinen työsuhde. Se mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja lapsille pysyvät ihmissuhteet, Slawinski kertoo. 

Päiväkoti on auki puoli kahdeksasta viiteen ja työntekijät työskentelevät kolmessa vuorossa. 

– Kaikki tekevät kaikkia vuoroja. Sillä tavalla lapset tulevat tutuiksi kaikille työntekijöille. Ja lapset tuntevat meidät kaikki, Nea Suominen kertoo.  

Suominen työskennellyt päiväkodissa sen perustamisesta alkaen.  

– Pääsimme luomaan kaiken alusta asti itse. Se oli tosi inspiroivaa. Ja kehitämme jatkuvasti toimintaa edelleen. 

Myös pienet ryhmät ja lapsilähtöinen työskentely motivoivat Suomista.  

– Pienissä ryhmissä lapsen ääni pääsee kuuluviin vahvasti. Siitä nautin paljon.  

Suominen kiittelee myös työpaikkansa resursseja.  

– Kaikille työntekijöille on varattu suunnitteluaikaa. Täällä on myös todella hienot tilat. Voimme hyödyntää toimiston uima-allastiloja, saunaa ja jooga-huonetta.  

Yhteisöllisyys tuo etuja

Päiväkodin sijainti vanhempien työpaikan yhteydessä tuo mukaan vahvan yhteisöllisyyden.  

– Täällä tuntuu, että kaikki ovat yhtä, isoa perhettä, Suominen kertoo. 

Yhteydenpito vanhempiin on luontevaa. Ikkunasta voi kurkata, mitä lapset puuhaavat pihalla tai vaikka unohtuneen allekirjoituksen tärkeästä paperista saa kätevästi. Lapset voivat tavata vanhempiaan myös ruokailujen yhteydessä.  

– Me syömme omissa tiloissamme. Lapset hakevat ruoat yhdessä kasvattajien kanssa toimiston ravintolasta. Lapsille on tärkeää käydä moikkaamassa omaa vanhempaansa, jos he sattuvat olemaan syömässä yhtä aikaa, Slawinski kertoo.  

Päiväkoti järjestää yhteisiä tapahtumia lasten vanhempien ja muiden toimiston työntekijöiden kanssa. Yhdessä on vietetty niin vappu- kuin joulujuhliakin. Yhteisöllisyys tuo Slawiskin mukaan etuja myös työntekijöille. 

– Meillä kaikille on muodostunut läheiset suhteet lasten vanhempiin. Se tarkoittaa, että vähän vaikeampiakin asioita on silloin tarvittaessa helpompi ottaa esille. 

Slawinski huomauttaa, että jos lapsen molemmat vanhemmat ovat muualta kotoisin, on päiväkoti heille ja lapsille usein ensimmäinen linkki suomenkieliseen yhteiskuntaan. Vanhemmat osallistuvat myös keskusteluun yhteisistä arvoista ja toimintatavoista. 

– Osallistamme vanhempia vanhempainilloissa. Teemme sen lisäksi lyhyitä, sähköisiä kyselyjä. Omavalvontasuunnitelma taitaa olla ainut dokumentti, mihin vanhemmat eivät ole osallistuneet. 

Yksi iso etu on lyhyet työmatkat. Slawinski uskoo, se vaikuttaa vahvasti lasten ja perheiden hyvinvointiin.  

– Meidän perheillämme on enemmän yhteistä perheaikaa, kun aikaa ei kulu pitkiin päiväkotimatkoihin.  

Slawinski on pohtinut, että miksi työpaikkojen yhteydessä ei ole enemmän päiväkoteja.  

– En ole keksinyt vielä, mikä siinä olisi huono puoli. 

Toisin kuin saattaisi luulla, vanhempien työt eivät päiväkodilla näy. Ainut merkki, että nyt ollaan hiukan erilaisessa päiväkodissa, on rakennuksen pihalla näkyvä isokokoinen, yhdestä peliyhtiön pelistä tuttu hahmo.  

Tuntuu, että täällä kaikki ovat yhtä, isoa perhettä.

Päiväkodin sisäänkäynti on erillään toimistosta ja pääsisäänkäynnin aulaa hallitsevaa maailmankarttaa lapset näkevät harvoin. Maailmankartalla näkyy reaaliaikaisina valopilkkuina missä päin maailmaa peliyhtiön suosituimpia pelejä, milloinkin pelataan.  

– Pelit eivät liity millään tavoin meidän päiväkotimme toimintaan. Ja lasten vanhemmat ovat ehkä keskimääräistäkin tiukempia ruutuajoista, Slawinski kertoo.  

Päiväkoti on perustettu vuonna 2021. Sen toiminnasta vastaa Mira Slawinskin New Nordics School Suomi Oy. 

Hanna-Mari Järvinen