Jenny Suominen on ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisenjohtaja, joka suhtautuu intohimoisesti päättäjien huomion kiinnittämiseen sosiaalialaan. Kuva: Jyrki Komulainen
Sosiaalihuollon palveluihin ja siten talentialaisiin kohdistuvat paineet kasvavat vaalikauden edetessä.
Menosäästöjä tavoitteleva Orpon hallitus aloitti työnsä leikkaamalla sosiaaliturvaa. Kyse on suurimmista 90-luvun jälkeisistä leikkauksista perusturvaan.
Kesän aikana on jo uutisoitu häätöjen ja ulosottojen jyrkästä kasvusta. Hallitus haluaa purkaa normeja, paitsi kaikkein köyhimmiltä.
Lisääntyvän asunnottomuuden taustalla on marraskuussa 2023 toimeentulotukilain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunnan ottama kanta, jossa katsottiin voitavan perustuslain estämättä asettaa asumiselle kattohinta.
Toimeentuloasiakkaan mahdollisuudet kohtuullistaa asumismenojaan ovat usein olemattomat. Uudistetun lain mukaan tilanteessa, jossa ihminen yrityksistä huolimatta ei onnistu löytämään halvempaa asuntoa, joutuu hän itse kattamaan tämän yli menevän osuuden.
Kelan virkailija ei voi edes täysin kohtuuttoman tilanteen edessä tehdä yksilöllistä harkintaa, ellei ole erityistä perustetta kuten terveydentila, vammaisuus tai ikä. Uusi pakkomuuttopykälä koskettaa suurta joukkoa esimerkiksi yksin eläviä, pienituloisia, kaikista heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia.
Tämän päälle hyvinvointialueet kieltäytyvät ryhtymästä hallituksen sosiaaliturvaleikkausten ”maksumieheksi”. Hyvinvointialueet antavat omia ohjeistuksia joissa, täydentävää – tai ehkäisevää toimeentulotukea ei myönnetä enää mihinkään Kelan perustoimeentulotuessa huomioitavaan menoon.
Tällainen kategorinen ohjeistus ei olisi lainmukainen, mutta kirjoittamattomana sääntönä se asettaa hyvinvointialueilla täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea käsittelevät työntekijät ammattieettisesti raskaaseen ja väärään väliin.
Viranhaltija, joka haluaisi tehdä hyvää sosiaalityötä ja olla eettinen työssään, on dilemman edessä. Hän voisi estää ihmisen joutumisen asunnottomaksi, mutta perustuslakivaliokunnan ottama linjaus sekä hyvinvointialueen täydentävän- ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen ”kirjoittamaton” ohjeistus estävät häntä toimimasta näin.
Hallitus ei syyskuun budjettiriihessä ottanut huomioon luomaansa tilannetta, jossa sosiaaliturvan heikennykset lisäävät kysyntää sosiaalihuollon palveluissa.
Viranhaltija, joka haluaa tehdä hyvää sosiaalityö, on dilemman edessä.
Se ei myöskään perunut huhtikuun kehysriihessä tehtyä päätöstä 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalihuollon palveluihin. Hyvinvointialueiden riittämättömästä rahoituksesta johtuva taloustilanne on kiristänyt palveluiden saatavuutta jo ennen 100 miljoonan euron säästöjen toteutumista vuoden 2026 alusta.
Palveluiden painetta lisätään myös muussa lainsäädännössä. Hallitus on esimerkiksi mahdollistamassa alkoholilain muutoksella alkoholijuomien kotiinkuljetuksen. Alkoholin saatavuuden lisääminen lisää myös alkoholin aiheuttamia ongelmia.
Jo nyt hyvinvointialueilla on riittämättömän rahoituksen vuoksi vähennetty maksusitoumuksia päihdekuntoutuksiin, mikä on vaikeuttanut hoitoon pääsyä. Hoitojaksoja on myös lyhennetty.
Alkoholin kulutuksen kasvusta seuraavien haittojen korjaamiseen on siihenkin entistäkin heikommat resurssit.
Talentia on lausunut hallituksen lakiesityksistä sekä pitänyt kaikissa yhteyksissä esillä lainsäädännön aiheuttamia kielteisiä seurauksia.
Olemme myös etsineet kumppanuuksia vahvistaaksemme kritiikin ääntä, vastustaaksemme siirtymää kohti köyhäinhoitoyhteiskuntaa.
