Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Rahat olisivat saattaneet jäädä saamatta ilman talentialaisten Ritva Meritien ja Linda Sydänmäen pitkäjänteistä työtä. Meritie ja Sydänmäki toimivat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluottamusmiehinä Päijät-Hämeen kuntayhtymässä.
He huomasivat muutama vuosi sitten, että kuntayhtymä ei ollut maksanut tarpeeksi henkilökohtaisia lisiä työntekijöille. Lopulta 2019 alusta käynnistyi hidas neuvotteluprosessi työnantajan kanssa. Viime syksynä työnantaja lähti edistämään neuvotteluja ja kutsui mukaan myös muiden liittojen kuten Superin ja Tehyn edustajat.
– Loppuvuodesta työantaja päätti maksaa 2021 tammikuun lopun palkanmaksun yhteydessä kertakorvauksena työntekijöille maksamatta jääneet lisät, Linda Sydänmäki sanoo.
Reilun miljoonan euron potista 822 000 euroa meni noin 2 000:lle sosiaalihuollon työntekijälle. Heistä noin puolet työskentelee lähihoitajina, mutta joukossa on paljon myös sosiaalialan korkeakoulutettuja, Talentiaan kuuluvia jäseniä.
– Suurin sosiaalihuollon henkilöstölle maksettava kertakorvaus oli 420 euroa. Sen sai suurin osa työntekijöistä. Tällä ryhmällä pienin summa oli alle 200 euroa, Sydänmäki sanoo.
Kertakorvaukseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka ovat olleet Päijät-Hämeen kuntayhtymässä palvelussuhteessa 1.8.–30.9.2019 ja 1.8.–30.9.2020. Jos omasta mielestäsi täytät kriteerit ja jäit silti ilman korvausta, ota yhteyttä luottamusmieheen.
Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan henkilökohtaisiin lisiin on käytettävä vähintään 1,3 prosenttia koko henkilöstön palkkasummasta.
– Sopimusmääräyksessä ei todeta, kenelle henkilökohtainen lisä pitää maksaa. Kenelläkään ei siis ole siihen subjektiivista oikeutta. Työnantajan pitää kuitenkin huolehtia ja seurata, että vähintään työehtosopimuksessa sovittu henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tulee maksuun oikein, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen.
Hyvä tapa on, että työnantaja ilmoittaa esimerkiksi puolivuosittain luottamusmiehille henkilökohtaisiin lisiin käytetyn prosenttiosuuden.
– Näin toimimalla takautuvia palkkasaatavia ei todennäköisesti synny ja työntekijät saavat heille kuuluvan palkkansa oikeaan aikaan. Tämä on varmasti sekä työnantajan ja työntekijöiden etujen mukaista, Hyytinen jatkaa.
Hän kiittää Linda Sydänmäkeä ja Ritva Meritietä tarkkaavaisuudesta.
– Ilman talentialaisten pääluottamusmiesten aktiivisuutta olisivat korvaukset menneet sivu suun. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että palkanmaksua kannattaa seurata, Hyytinen sanoo.
Muutama vuosi sitten Porin kaupungille kävi vastaavanlainen kömmähdys kuin Päijät-Hämeen kuntayhtymälle. Tällöinkin luottamusmiesten ansiosta asiaan kiinnitettiin huomiota ja henkilökohtaiset lisät saatiin lopulta maksuun.
– KVTESin sopimussäännös henkilökohtaisista lisistä on varsin yksinkertainen. Jos säännöksen tuntee, ei sen toteuttaminen ole vaikeaa. Aina tätä ei kuitenkaan tunneta, joten luottamusmiesten kannattaa olla tarkkaavaisia, Hyytinen sanoo.
Johanna Merilä