Ota masennus tosissaan

Jos alat väsyä eikä mikään enää kiinnosta, älä jää sinnittelemään yksin. Masennus pitää hoitaa, sillä pitkittyessään se voi kroonistua ja muun muassa nostaa kuolemanriskiä.

Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, väittää psykiatrian tohtori Niina Markkula. Se tarkoittaa, että jos ihminen kärsii masennuksesta ja sydän- ja verisuonisairaudesta, hänen riskinsä kuolla on suurempi kuin molempien sairauksien riski yhteensä.

– Vaikka muita sairauksia ei olisi, pelkkä masennus nostaa kuolemanriskin kaksinkertaiseksi. Siksi masennus on vakava sairaus, joka kannattaa ottaa tosissaan jo kun ensimmäisiä oireita ilmenee. Masennushäiriöt ovat kasvava kansanterveyden ongelma, ja niihin liittyy vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia, Markkula sanoo.

Masennus voi kroonistua

Masennushäiriöitä ovat masennustila ja pitkittynyt masennus. Masennustila on sairaus, johon liittyy eripituisia, syviä masennuskausia. Pitkittyneen masennuksen oireet ovat lievempiä, mutta sairaus kestää kauan. Kolmas masennussairaus on kaksoismasennus. Siihen liittyy piirteitä sekä masennustilasta että pitkittyneestä masennuksesta.

Markkula tutki tuoreessa väitöskirjassaan suomalaisia, joilla oli todettu masennushäiriö vuonna 2000. Hän katsoi, mitä masennusdiagnoosin saaneille kuului vuonna 2011. Lisäksi hän vertasi tutkimukseen osallistuneiden tietoja kuolintilastoihin.

Kävi ilmi, että suurella osalla masennus- häiriöstä vuonna 2000 kärsineistä oli masennusoireita myös vuonna 2011 eli yli vuosikymmenen myöhemmin. Erityisen sitkeä on pitkittynyt masennus. Kolmella viidestä potilaasta oli merkittäviä masennusoireita myös tutkimuskauden loppupäässä. Monella oli masennuksen lisäksi ahdistusta ja alkoholiongelmia. Joka toisella masennustiladiagnoosin saaneella oli merkittäviä masennuksen oireita myös 11 vuoden kuluttua.

Masennus voi hiipiä pikkuhiljaa ja niin, että sen oireisiin tottuu.

– Heillä on voinut olla hyviä jaksoja välissä, eli masennus ei välttämättä ole jatkunut koko aikaa. He kuitenkin arvioivat elämänlaatunsa ja terveytensä selvästi huonommiksi kuin muut. Masennuksella oli pitkät jäljet näiden ihmisten elämässä.

Se näkyy myös kuolleisuudessa. Masentuneita kuoli kaksi kertaa muuta väestöä enemmän vuosina 2000–2008. Tarkastelussa suljettiin pois muut selittävät syyt, esimerkiksi muut sairaudet sekä elintapojen ja sosiaalisen aseman vaikutus elinikään.

Ota vakavasti mielialan lasku

Masennus voi hiipiä pikkuhiljaa ja niin, että sen oireisiin tottuu, Markkula kuvaa. Siksi itse on vaikea heti huomata, mistä on kyse. Oireet liittyvät myös moniin muihin sairauksiin sekä elämäntilanteisiin. Niitä ovat muun muassa unettomuus, väsyminen tai uupumus, surullisuus ja apea mieliala sekä ilottomuus.

– Jos elämä alkaa väsyttää ja siitä menee maku pois, alavireen kanssa ei pidä sinnitellä yksin. Masennus pitää hoitaa. Piste, Markkula sanoo.

Huolestuttava merkki on kyvyttömyys tuntea nautintoa. Ne asiat, jotka aiemmin tuottivat mielihyvää, eivät tuota sitä enää. Se on usein helpompi huomata kuin alavireinen olo.

Tärkeää on myös se, miten kauan ilottomuus ja muut oireet jatkuvat. Jos paha olo kestää suurimman osan päivää kahden viikon ajan, kyse on jo sairaudesta. Markkula neuvoo menemään terveyskeskukseen tai työterveys- lääkärin juttusille matalalla kynnyksellä, jos huomaa, että oireita alkaa tulla.

Työpaikallakin saa ottaa puheeksi. Se on oikeaa välittämistä.

On hyvä myös puuttua asiaan, jos työkaveri tai ystävä muuttuu. Usein toinen ihminen näkee, että läheinen ei ole enää oma itsensä. Markkula kehottaa puhumaan asiasta läheiselle hienotunteisesti kahden kesken ja niin, että läheinen tai työkaveri saa mahdollisuuden reagoida asiaan. Hänelle voi sanoa esimerkiksi, että hei, miten sinulla menee. Olen huomannut, että et enää tykkää istua kahvitunnilla seurassa tai että et enää halua tavata tai lähteä lenkkiseuraksi. Sovitaanko, että puhutaan tästä myöhemmin uudelleen?

– Työpaikallakin saa ottaa puheeksi, jos työkaveri on selvästi muuttunut. Se on oikeaa välittämistä.

Masennusta on turha hävetä

– Masennus on yleinen mutta alihoidettu sairaus Suomessa. Ihmiset yrittävät selvitä arjesta huonon olon kanssa turhaan yksin. Masennusta osataan jo hoitaa hyvin lääkkeillä ja terapialla, Markkula sanoo.

Eri tutkimusten mukaan joka kymmenes suomalainen kärsii masennushäiriöistä. Huolestuttavaa on, että kaksi kolmasosaa masentuneista ei saa hoitoa eikä heillä oli sairaudesta diagnoosia.

– Masennukseen liittyy yhä häpeää. Se on turhaa. Masennus voi tulla kenelle vain. Se ei ole heikon ihmisen tauti. Ei ole ihmistyyppiä, joka masentuu.

Joillakin kuitenkin on keskimääräistä suurempi todennäköisyys sairastua masennukseen. Yksi tekijä on sukupuoli: naisilla on kaksi kertaa enemmän masennushäiriöitä kuin miehillä. Sairauden ennuste kuitenkin on saman- lainen miehillä ja naisilla.

– Naiset ovat yhä monen taakan kantajia. Naisen elämää kuormittavat monet asiat. Naisten masennuksista on syytetty myös hormoneja. Asiaa koskevat tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia

Masennus iskee etenkin 20–30-vuotiaisiin naisiin useammin kuin saman ikäluokan miehiin. Viime vuosina naisten masennukset ovat vain yleistyneet. Toisaalta monilla naisilla on masennukselta suojaavia tekijöitä: harrastukset, vapaaehtoistyö ja muu sosiaalinen toiminta. Masennukselta suojaavat myös sosiaalinen pääoma eli ystävät ja perhe sekä kyky kokea luottamusta muihin ihmisiin.

Masennus voi parantua myös ilman hoitoa, mutta masentunutta ei voi pyytää odottelemaan.

Masennushäiriön riskejä sen sijaan ovat nuori ikä, useat lapsuuden vastoinkäymiset, ahdistuneisuushäiriö, lievät masennusoireet ja heikko kyky tuntea luottamusta.

Hoitoa vai sittenkään ei?

Psykiatri Juha Lehti näkee lievän masennuksen eri lailla kuin psykiatrian tohtori Niina Markkula. Lehti työskentelee vierailevana tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Siellä myös Markkula teki väitöskirjansa. Lehden mukaan lievästä ja lyhyestä masennuksesta voi olla jopa hyötyä, eikä sen aiheuttamasta pahasta olosta pidä pyristellä irti. Sen sijaan hän kehottaa käyttämään masennusta hyväksi, jolloin se yleensä poistuu itsestään.

– Alakulo auttaa löytämään uusia, parempia keinoja reagoida stressiä aiheuttaviin asioihin, Lehti sanoo. Lehden näkemyksiä esittelee Lääkärilehti (19/2016).

Lehden mukaan lievä masennus syntyy, kun ihmisen normaalisti käyttämät stressinhallintakeinot eivät toimi.

Masennus pakottaa silloin etsimään ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Siksi se on Lehden mukaan avuksi. Masennuksen välttelyn sijaan Lehti suosittelee masennustaitojen opettelua.

Kun masennus iskee, pitää yrittää keksiä, mikä elämässä on pielessä: työ, perhe-elämä, ystävät? Samalla kannattaa käydä läpi, mitä tunteita ne synnyttävät minussa ja miten ne saavat minut käyttäytymään. On hyvä myös miettiä, voisiko omaa käyttäytymistä korjata. Toinen masennustaito on avun pyytäminen, Lehti opettaa.

”Itku, suoraan puhuminen tai paniikkikohtaus voivat olla ihan hyviä tapoja viestittää läheisille, että tarvitsee apua.”

Niina Markkulan mielestä oman elämän kipukohtien löytäminen ja korjaaminen masennusoireiden tultua on hyvä ajatus. On kuitenkin tärkeätä, ettei masentuneelle jää käsitys, että asiasta on selvittävä yksin. Avun pyytämisen tärkeydestä Markkula ja Lehti ovat samaa mieltä.

Masennus voi parantua myös ilman hoitoa, Markkula sanoo. Silloin taustalla on jokin muutos, jonka masentunut on tehnyt elämässään.

– Mutta hyvä viesti masennusoireista kärsivälle ei ole se, että odota vain, se menee ohi.

Jaana Laitinen