Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu aloitettiin vuonna 2018 kuudessa kunnassa. Hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. Tässä juttu kerrotaan työntekijöiden käsityksiä kokeilusta. Kuva: JAKEOLIMB/ISTOCK.COM
Voidaanko sosiaalityön työtapoja muuttamalla vähentää pitkäaikaistyöttömien toimeentulotukiriippuvuutta ja löytää polkuja parempaan osallisuuteen sekä työllistymiseen. Malleja tähän on haettu osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa.
Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu aloitettiin vuonna 2018 kuudessa kunnassa. Tornion jäätyä pois kokeilu on jatkunut Kangasalalla, Kemijärvellä, Kuopiossa, Raisiossa ja Tampereella. Kokeilua hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL)
Kuntakokeilun taustalla on toimeentulotukiuudistus ja yhteiskunnallinen eriytymiskehitys. Vaikka työllisyystilanne parantui, viimesijaisten etuuksien käyttö lisääntyi.
Nähtävissä on ollut, että sellaisten ihmisten elämäntilanne on vaikeutunut entisestään, joilla on omien asioiden hoitamiseen liittyviä rajoitteita, kuten terveydellisiä tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
Kokeilun tarkoitus on ollut vähentää aikuisten pitkäaikaistyöttömien toimeentulotukiriippuvuutta ja auttaa heitä löytämään polkuja parempaan hyvinvointiin, osallisuuteen ja työllistymiseen. Lisäksi kokeilussa on kehitetty erilaisia interventioita ja mitattu niiden vaikuttavuutta THL:n kehittämällä AVAIN-mittarilla.
Hanke on päättymässä, pysyvyyttä toivotaan
Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Ensi keväänä saadaan kokeilusta loppuraportti, mutta nyt on jo käytössä kokeilukuntien sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille suunnatun kyselyn tulokset. Siinä selvitettiin heidän käsityksiään kokeilun merkityksestä asiakkaille ja aikuisten parissa tehtävälle sosiaalityölle.
– Työntekijöiden arviot kokeilusta ovat hyviä. Kokeilulla on pystytty parantamaan asiakkaiden osallisuutta sekä heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan, kertoo THL:n tutkija Erja Koponen.
Vaikuttavuutta on, jos aikuisten parissa tehtävä työ saa kehittyä.
Yleisimmin käytetty tuen keino on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, jolla vahvistetaan asiakkaiden elämisen perusedellytyksiä. Näiden rinnalla toimintakykyä ja osallisuutta tukevat myös erilaiset, hankkeessa kehitetyt uudet ryhmämuotoiset sosiaalisen kuntoutuksen muodot ja tehostettu yksilötyö.
– Kunnissa on kehitetty asukastupia, ‑raateja ja muita asiakkaille suunnattuja ryhmiä, joihin he voivat osallistua omien mahdollisuuksiensa mukaan, jatkaa Koponen.
– Nämä ryhmätoiminnat ovat myös tukeneet sitä, että sosiaalityö on siirtynyt toimistoista vaihtoehtoisissa paikoissa tehtäväksi. Tämä muutos on koettu hyvänä suuntana.
Arvio: työllistymisvaikutukset voivat näkyä vasta ajan päästä
Suurin osa työntekijöistä arvioi, että asiakkaita ohjautui pois toimeentulotuelta, kuten kokeilun tavoite oli. Heitä on ohjattu ensisijaisten etuuksien piiriin ja jonkin verran heille on löytynyt polkuja työelämään, pääasiassa tuettuun työhön tai palkkatukityöhön.
– Suorat työllistymisvaikutukset eivät työntekijöiden mukaan ole kovin suuret. Tähän varmasti vaikuttaa, että asiakkaiden tilanne on voinut olla pitkään vaikea ja kokeilun aikajakso on lyhyt, sanoo Koponen.
– Voidaan silti ajatella, että vaikka kokeilun aikana suoria työllistymisvaikutuksia ei ainakaan vielä ole, on voitu parantaa työllistymisedellytyksiä tai muita edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja samalla raivata polkua myös työelämään.
Kokeilukunnissa kunnan johdolta saatu tuki, lisäkoulutus ja uusien työmuotojen kehittäminen sekä lisäresurssit intensiiviseen asiakastyöhön näyttivät aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön mahdollisuudet ja sen, että vaikeassa elämäntilanteessa elävien ihmisten tilanne voi kohentua.
– Kokeilun päättyessä on varmistuttava siitä, etteivät kunnat tämän jälkeen palaa reaktiiviseen työtapaan eli ”tulipalojen sammuttamiseen”, toteaa Koponen.
Aikuissosiaalityön uusi aika
Työntekijäkyselyssä nousi vahvasti esille tarve kirkastaa sosiaalityön julkista kuvaa, lisätä ja parantaa sosiaalityöstä tiedottamista kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja päättäjille.
– Työntekijät kokevat, että kunnan organisaatiossa sosiaalityön asema on huono. Sana ”kaatoluokka” esiintyi useassa vastauksessa. Yleistä yhteiskunnallista näkyvyyttä tarvitaan siksi, että palveluita tarvitsevat kansalaiset rohkenevat hakeutua niihin varhaisessa vaiheessa ennen kuin elämä on kokonaan solmussa.
Kehitettävää on myös viranomaisyhteistyössä. Kelan ja TE-toimistojen jäykät toimintatavat ja tulkinnat vaikeuttavat sosiaalityön asiakkaiden tilanteita, kertovat kyselyyn vastanneet työntekijät.
– Kokeilun aikana näihin saatiin jo joitain parannuksia. Esimerkiksi pieniä kokemusasiantuntijapalkkioita ei enää oteta huomioon toimeentulotukilaskelmissa.
– Osassa kunnista oli otettu käyttöön Skype-rinki Kelan kanssa säännölliseksi yhteistyömuodoksi, ja tämä koettiin hyväksi toimintatavaksi. Vastausten perusteella nousee kuitenkin esille tarve jatkuvasti etsiä mahdollisuuksia yhteistyön ja erityisesti yhteisymmärryksen lisäämiseksi, esimerkiksi yhteisten rakenteellisiin ongelmiin keskittyvien moniammatillisten viranomaistapaamisten ja yhteistyöryhmien tuella.
AVAIN on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ja kuntien sosiaalityön ammattilaisten yhdessä rakentama työkalu, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2010. AVAIN sisältää asiakkaan tilanteeseen ja hänen käyttämiinsä palveluihin liittyviä kysymyksiä. Se ohjaa kokoamaan tietoa sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja niistä tilannetekijöistä, jotka edistävät tai vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista asiakkaan elämässä. Mittari myös tuottaa tietoa sosiaalityöstä ja sen vaikuttavuudesta. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja sekä asiakas täyttävät mittarin yhdessä. Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa mukana olleet työntekijät pitivät AVAIN-mittaria monipuolisena, keskustelua herättävänä ja loogisena työkaluna asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Osin se koettiin kuitenkin vaikeasti ymmärrettävänä ja liian laajana. Kehitysehdotuksena työntekijät kertoivat toivovansa visuaalista työkalua asiakkaan suunnitelman laatimiseen, mitä asiakas voisi täyttää osin itsenäisesti ja nähdä samalla oman tilanteensa sekä muutoksensa. Tämä voi tukea myös asiakkaan sitoutumista palveluihin.
