Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki jämäköittää kuraattorityötä

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei näytä ollenkaan huonolta. Päinvastoin se selkiyttää ja jämäköittää kuraattorin roolia koulumaailmassa, sanoo kuraattori Maarit Ulkuniemi.

Kuraattori Maarit Ulkuniemi työskentelee neljän kollegansa kanssa Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä. Lapin ammattiopisto on suurin Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kolmesta ammatillisesta oppilaitoksesta. Ammattiopistossa voi opiskella ja hankkia ammatillista perus ja aikuiskoulutusta niin oppilaitoksessa kuin oppisopimuksella kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta liikunta-alaa ja matkailu, ravitsemis ja talousalaa.

Ammattiopisto toimii maantieteellisesti laajasti alueella. Toimipisteitä on viidellä eri paikkakunnalla Lapissa: Kemijärvellä, Kittilässä, Ranualla, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Aikuiskoulutusta on lisäksi tarjolla myös muilla paikkakunnilla PohjoisSuomessa.

Ammattiopistossa opiskelee vuosittain noin 5 500 opiskelijaa. Heistä 2 600 on ammatillisessa peruskoulutuksessa, 1 400 ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja yli 400 oppisopimuskoulutuksella.

Rovaniemellä ennakoitiin

Oppilas ja opiskelijalain tultua voimaan kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin ja vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut.

Kuraattori ja psykologipalveluita tulee olla tarjolla esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti.

Palveluiden tarjoamisessa on määräaikoja. Oppilaan on päästävä keskustelemaan kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun hän on pyytänyt tapaamista. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Jos tarve on, palveluita on määräajassa järjestettävä myös muun henkilön kuin oppilaan yhteydenoton perusteella.

Rovaniemellä kuraattoritilanne on ollut hyvä jo hetken aikaa, sillä kuraattorityötä oli järjestetty ennakoivasti jo etukäteen ennen lakia oppilas ja opiskelijahuollosta. Reipas vuosi sitten, viime vuoden elokuun alussa voimaan tullut laki on otettu tyytyväisin mielin vastaan siksikin, että laki on vahvistanut kuraattorityötä.

– Jos kuraattorin työ on jossain vaiheessa ehkä ollut joka paikan höylänä olemista, on nyt kuraattorin asiantuntijuudella selkeästi oma tila kouluyhteisössä, sanoo Maarit Ulkuniemi.

– Olemme kollegoiden kesken hyvin pitkälle yhtä mieltä myös siitä, että laki on selkiinnyttänyt ja jämäköittänyt kuraattorin roolia ja tehtävänkuvaa. Samoin kuraattorityöhön tullut kelpoisuusvaatimusten täsmennys suuntaa tehokkaasti työn sisältöä, Ulkuniemi toteaa.

Tämä on kaikki ollut lainlaatijan tarkoitus. Voimassa olevan oppilas ja opiskelijahuoltolain mukaan jokaisessa oppilaitoksessa on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava vastaava kuraattori. Kuraattorin tehtävän kelpoisuus on sosionomi (AMK) ‑tutkinto.

Nimikkeet eivät ole hierarkkisia. Työnantajilla ja kunnilla on vastuu arvioida, millaisiin tarpeisiin kuraattoripalveluita tarvitaan ja millaista koulutusta kuraattoripalveluiden tehtävistä suoriutumiseen vaaditaan. Ulkuniemi on yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineenaan hän opiskeli sosiaalityötä.

Myönteisiä puolia Ulkuniemen mielestä on sekin, että laki antoi evästystä dokumentointiin. AmmattiAura-opiskelijatietojärjestelmän käyttöönotto on koettu hyödylliseksi, joskin se tietysti aiheuttaa lisätyötä.

Aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtenäistä kirjaamis-

järjestelmää.

– Nyt opiskelijatietojärjestelmään dokumentoidaan opiskelijoiden käynnit ja yhteisesti asetetut tavoitteet. Opiskelijatietojärjestelmästä saa seurantatietoa siitä, minkälaisiin asioihin työ painottuu. Tämä auttaa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa.

Huolen aihe puheeksi

Ulkuniemi on työskennellyt viisi vuotta Lapin ammattiopistossa. Työt eivät hänestä ole niinkään lisääntyneet viime vuosina, vaan tilanteet ovat muuttuneet vaativimmiksi. Koulu ei ole irrallinen saareke muusta yhteiskunnasta.

– Yhteiskunnan ongelmat heijastuvat vääjäämättä tänne. Opiskelijoiden ongelmiin ei aina löydy selkeitä ratkaisuja, eikä myönteiseen lopputulemaan pääsy ole yksin meidän käsissämme, sanoo Ulkuniemi.

– Opiskelijat kohtaavat monia haasteita, ja tulosvastuullisuus ja “vastikkeellisuus” näkyvät täällä. Opintojen etenemistä seurataan, ja taloudellinen tuki on siitä riippuvaista. Opintojen tulisi edetä ja tavoitteena on valmistua entistä lyhemmässä ajassa. Opiskelijoita patistetaan menemään nopeasti eteenpäin elämässä: siinä ei ole silloin paljon aikaa pulmille ja huolille.

Ammattioppilaitoksessa asiakkuuksien kestot vaihtelevat, osa kestää jopa kolme vuotta. Kuraattorin työ on rinnalla kulkemista ja tukea erilaisissa arkeen liittyvissä pulmissa. Yhteistyö paikkakunnan palvelujärjestelmän kanssa on tiivistä, moniammatillinen verkostoyhteistyö on Ulkuniemen mukaan vuosi vuodelta lisääntynyt.

– Opiskeluterveydenhuolto, mielenterveys ja päihdepalvelut ovat olennainen osa verkostoja. Lisäksi opiskelijoiden perheet ovat tärkeässä roolissa.

Hektisessä työssä tulee päivittäin eteen tilanteita, joita on vaikea ennakoida.

– Oppilas ja opiskelijahuoltolaissa korostetaan ehkäisevää ja varhaista puuttumista. Koko oppilaitosyhteisöä tukeva yhteisöllinen opiskeluhuolto on silloin merkittävässä roolissa.

– Tärkeää on, että huolen herätessä huolen aihe otetaan puheeksi. Se on mielestäni opiskelijan etu. Silloin on tärkeää tietää, kenen tehtäviin kuuluu mikäkin asia ja mikä marssi järjestys on.

Kuraattorit pysyvät koululla

Lapin ammattiopistolla on opiskeluhuollon moniammatillinen ohjausryhmä toiminut jo pitkään. Kokoontumisia opiskelijahuoltotyöryhmän kanssa on pidetty säännöllisesti jo ennen uuden lain voimaan tuloa. Yhteistyö opiskeluterveydenhoitajien kanssa on tiivistä, ja tapaamisia on viikoittain.

– Me olemme koululla helposti tavoitettavissa ja se on hyvä, sillä kasvotusten kohtaaminen on tärkeää, kertoo Maarit Ulkuniemi.

Rovaniemen kaupunki on ostanut kuraattoreiden palvelut koulutuskuntayhtymältä 1.8.2014 jälkeen. Nyt on meneillään liikkeenluovutusprosessi, jonka jälkeen kuraattorit siirtyvät 1.1.2016 kaupungin työntekijöiksi. Suunnitelmien mukaan kuraattorit pysyvät kouluilla ja ovat jatkossakin helposti tavattavissa.

– Tässä työssä tarvitaan joustavuutta. Oppi lasta voidaan tavata niin koululla kuin hänen asunnollaankin. Asioita ei aina voida hoitaa koulun seinien sisällä, vaan tilanteet vaativat usein välitöntä toimintaa.

– Voi olla sellainen pulmatilanne, että pitää lähteä heti, hakea työpari ja mennä opiskelijan luo, tai mennä hänen kanssaan terveydenhuollon palveluihin. Lastensuojeluhuolet ovat meillä lisääntyneet aivan selvästi sen viiden vuoden aikana, minkä olen ollut näissä tehtävissä.

Suuri hyöty työssä jaksamiseen koituu Ulkuniemen mukaan yhteisistä palavereista oman ammattiryhmän kanssa. Yhteistyö niin oppilaitoksen sisällä kuin opiskelijan tukiverkostojen kanssa antaa voimia.

– Työtä ja suunnittelua tarvitaan vielä paljon, että tämä uusi laki saadaan toimimaan arjen tilanteissa. On myös pohdittava, miten painopiste saadaan siirretyksi entistä enemmän ehkäisevään työhön, kuten lainlaatijan ajatus on ollut, sanoo Ulkuniemi.

Riitta Ahonen