Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Pieni punavalkoinen sirkusteltta nököttää pinkin haitarioven vieressä. Nipsulan avoimen varhaiskasvatustoiminnan tilat hohtavat uutuuttaan Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK).
– Muutimme näihin tiloihin marraskuussa 2017, kun tämä uudisrakennus valmistui, kertoo sosionomikoulutuksen koulutuspäällikkö Saija Silvennoinen.
Nipsula on sosiaalialaa ja hoitotyötä opiskelevien oma oppimisympäristö, ja se sijaitsee Visamäen korkeakoulukeskuksessa Hämeenlinnassa.
– Meillä on toki simulaatiotilatkin, mutta onhan Nipsulassa ihan erilaista toimia, kun täällä on oikeat asiakkaat, Silvennoinen sanoo.
Samaa mieltä on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Rosa Latva-Koivisto.
– Nipsula on todella hyvä lisä opintoihin. Opiskelu ei ole pelkkää teoriaa, kun luennolla opittuja asioita pääsee täällä heti kokeilemaan käytännössä, hän sanoo.
Nipsulan rahoitus on ratkaistu sopimuksella Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
Opiskelijat saavat Silvennoisen mukaan hyvin vapaasti suunnitella ja toteuttaa ohjattua toimintaa Nipsulaan. Toisaalta myös vastuu on suurempi kuin päiväkodeissa, joissa toiminta on mietitty pitkälti valmiiksi.
– Opiskelijat lähettävät suunnitelmansa aina opettajien kommentoitavaksi ja saavat niistä palautetta jo suunnitelmavaiheessa, Silvennoinen kertoo.
Uutta Nipsulassa on vain tilat, sillä HAMK on tarjonnut avointa varhaiskasvatustoimintaa jo vuodesta 2001.
– En tiedä toista ammattikorkeakoulua, jolla olisi vastaavaa tarjolla. Pohjois-Suomessa avointa varhaiskasvatustoimintaa on kokeiltu, mutta pitkäkestoisena sitä ei tietääkseni ole muilla, Silvennoinen sanoo.
Nipsula onkin herättänyt Silvennoisen mukaan runsaasti kiinnostusta. Vuosien varrella kymmenet kotimaiset ja kansainväliset ryhmät ovat tulleet tutustumiskäynneille.
– Muiltakin oppilaitoksilta löytyisi kyllä tahtoa vastaavan toiminnan järjestämiseksi, mutta monella ongelmana on rahoitus, Silvennoinen kertoo.
Hämeen ammattikorkeakoulussa rahoitus on ratkaistu yhteistyösopimuksella Hämeenlinnan kaupungin kanssa.
Nipsulassa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan vanhempien kohtaamisen taitoa heti opintojen alusta alkaen.
– Perheet tulevat tänne kaupungin myöntämällä palvelusetelillä. Olemme yksi yksityinen palveluntuottaja muiden joukossa, sanoo palvelukoordinaattori Niina Mäkinen.
Hän on se, joka on Nipsulassa aina paikalla ja koordinoi toimintaa.
Nipsula on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 9–12. Päivät koostuvat ohjatusta toiminnasta, vapaasta oleskelusta ja leikistä. Ohjatusta toiminnasta vastaavat pääasiassa opiskelijat. He toimivat aina pareina.
– Kymmeneltä meillä on yhteinen aloitus, ja sen jälkeen opiskelijat ohjaavat toimintaa kahdessa noin 20–30 minuutin jaksossa. Opiskelijat eivät vain ohjaa, vaan he ovat läsnä koko aamupäivän, Nina Mäkinen kertoo.
Nipsulassa käy runsaat 20 lasta vanhemman tai hoitajan seurassa. Nuorimmat on yhdeksänkuisia ja vanhimmat viisivuotiaita. Suuri ikähaitari tuo oman haasteensa.
– Koskaan ei voi tietää, minkäikäisiä lapsia on paikalla, joten pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia todella nopeasti, ja sehän on opettavaista, sanoo Latva-Koivisto.
Nipsula on avoinna kaikille varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille HAMK:n opiskelijoille. Siellä harjoittelevat muutkin kuin sosionomiopiskelijat.
– Esimerkiksi tulevat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat käyneet pitämässä tietoiskuja lasten sairauksista, unesta ja ravinnosta, Mäkinen kertoo.
Nipsula on monella tapaa uniikki oppimisympäristö tuleville sosionomeille. Avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa lapset ovat aina vanhempansa tai hoitajansa seurassa.
– Tämä ei ole tavallinen päiväkoti, koska täällä on mukana myös lasten vanhemmat, Niina ja opiskelukaverit, joilta kaikilta saa heti palautetta, Latva-Koivisto kertoo.
Koska lapset ovat Nipsulassa vanhempiensa vastuulla, ei oppilaitoksen tarvitse miettiä henkilöstömitoituksia. Vanhempien läsnäolosta on hyötyä myös opiskelijoille.
– Vanhempien kohtaaminen on opiskelijoille usein vaativaa. Täällä he pääsevät harjoittelemaan tätä taitoa heti opintojen alusta alkaen, Silvennoinen sanoo.
Opiskelijaharjoittelun ohella yksi keskeisistä tehtävistä on tarjota perheille kohtaamispaikka. Silvennoisen mukaan monet perheet tapaavat myös Nipsulan ulkopuolella.
– Vertaistuki on osoittautunut perheille todella tärkeäksi. Se auttaa jaksamaan kotona, kun huomaa, että muutkin painivat samojen asioiden kanssa.
Jatkossa Nipsula saattaa olla avoinna perheille myös iltaisin, sillä Silvennoinen ja Mäkinen suunnittelevat perheryhmätoiminnan aloittamista. Muitakin ideoita heillä on.
– Voisimme järjestää iltapäiväkerhoja. Täällä voisi opettaa lapsille kieliä, kuvataiteita, käsitöitä, musiikkia ja liikuntaa. Niihin kaikkiin meiltä löytyy osaavia opettajia.
Meeri Ylä-Tuuhonen
Nipsula toimii kolmessa vierekkäisessä huoneessa, joista yksi on huipputekniikalla varustettu multisensorinen elämystila. Tila on suuri, ja siellä lasten on mahdollista käyttää kaikkia aistejaan ja liikkua ison tilan innoittamina esimerkiksi temppuradalla.
Isot ikkunat voi tarvittaessa peittää pimennysverhoilla. Kuvan heijastamista varten luokasta löytyy kaksi videotykkiä, ja valoa tilaan voi loihtia teatterivaloilla tai valokuutiolla.
Ääni kuuluu aktiivikaiuttimista, ja lapset voivat tuottaa sitä myös itse erilaisilla soittimilla tai Soundbeam-laitteella, joka reagoi liikkeeseen.
Elämystilassa lapset osallistuvat esimerkiksi tarinateatteriin ja rentoutuksiin. He voivat ihailla merenalaista elämää, kuunnella erilaisia äänimaisemia tai vaikka tanssia yhdessä.