Suomessa suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteiden ruokien rinnalla vähintään yhden vuoden ikään asti. Kuva: Anna Romanova / Shutterstock.com
Onko sinun päiväkotisi imetysmyönteinen vai vihjaillaanko teillä äidille tai lapselle, että päiväkodin alkaessa imetyksen voisi lopettaa.
Imetyksen tuki ry koulutuskoordinaattorin, kätilö Niina Mäkisen mukaan näinkin tapahtuu, mutta onneksi monissa päiväkodeissa imetykseen suhtaudutaan luontevasti ja ymmärretään sen arvo.
− Jotkut äidit ovat kertoneet, kuinka iltapäivän hektinen lapsen hakutilanne saadaan rauhoitetuksi, kun lapsi pääsee hetkeksi rinnalle ja päivän kuulumiset voidaan vaihtaa rauhassa imetyksen lomassa, sanoo Mäkinen.
Imetysmyönteisyys syntyy sallivista asenteista
Päivähoidon henkilökunta voi kasvatuskumppanuuden hengessä osoittaa arvostavansa imetystä ja hyväksyä perheen valinnat.
− Kun vanhempien kanssa puhutaan päiväkodissa olevan lapsen isoista ja pienistä asioista, voi ottaa puheeksi senkin, että mitä maitoa lapsi juo. Toisaalta kaikki äidit eivät edes tuo aktiivisesti päiväkodin tietoon, että lasta imetetään, kertoo Niina Mäkinen.
Imetyksellä on monia myönteisiä lapsen ja äidin terveydelle ja hyvinvoinnille.
Sekin on haivattu, ettei lapsilla ole kielteisiä asenteita niitä lapsia kohtaan, joita imetetään.
− Lapset suhtautuvat imetykseen hyvin luontevasti. Imetys voi myös ihanasti siirtyä aiheena lasten leikkeihin.
Imetys hoitaa äitiä ja lasta
Suomessa suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteiden ruokien rinnalla vähintään yhden vuoden ikään asti. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että imetystä jatkettaisiin kiinteiden ruokien ohella ainakin kaksivuotiaaksi saakka. Suomessa yli yksivuotiaiden imetystä kutsutaan taaperoimetykseksi.
Imetyksellä on monia myönteisiä lapsen ja äidin terveydelle ja hyvinvoinnille.
− Tutkimuksista tiedetään, että pitkään imetetyt lapset sairastavat vähemmän tai sairaudet tulevat lievempinä. Tällä on iso merkitys, jotta lapset voivat olla päiväkodissa eikä vanhemmille tule lasten sairastaessa poissaoloja työstä, kertoo Mäkinen
Äidinmaidon koostumus muuttuu lapsen kasvaessa. Vanha uskomus, että äidinmaito muuttuisi ”vesilitkuksi” pitkään imetettäessä ei pidä paikkaansa, vaan se on päinvastoin koostumukseltaan hyvin ravintorikasta.
− Jo muutama imetyskerta päivässä kattaa kolmasosan taaperoikäisen lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta ja 40 prosenttia A- ja D‑vitamiinien tarpeesta.
Imetys tukee lapsen puheen kehittymistä ja itseluottamusta sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, ja sillä on todettu olevan yhteys parempiin sosiaalisiin taitoihin.
Imetyksen emotionaalista ja hyvinvointia tukevaa merkitystä ei saa unohtaa. Imetys tuo lapselle ja äidille lohtua ja turvaa stressaavissa tilanteissa imettäessä erittyvän oksitosiinin ansiosta.
− Taaperoimetys saa perheissä kannatusta siksikin, että se helpottaa monia lapsiperhearjen siirtymätilanteita. Jos lapsi nukahtaa illalla helpoimmin rinnalle, miksipä sitä ei silloin suosita.
