Ilmoita laittomasta uhkauksesta välittömästi esihenkilöllesi.
Laittomasta uhkauksesta tuli 1.10.2021 virallisen syytteen alainen rikos, jos henkilöä uhataan hänen työtehtäväänsä liittyen. Jatkossa syyttäjä voi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta.
Talentia on puoltanut lakimuutosta, sillä se parantaa sosiaalialan ammattihenkilöiden oikeusturvaa ja tätä kautta työturvallisuutta. Samalla se edesauttaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomiin uhkauksiin. Jokaisen työpaikan tulee viestiä, että uhkailuun ja väkivaltaan on nollatoleranssi. Työnantajalla on tässä merkittävä vastuu.
Laiton uhkaaja on ulkopuolinen
Laittomasta uhkauksesta on kyse silloin, kun työpaikan ulkopuolinen henkilö uhkaa työntekijää rikoksella niin, että uhatulla on syytä pelätä oman tai läheistensä turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
Laiton uhkaus voi tapahtua työpaikalla, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Uhkaaja voi olla asiakas tai hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö. Uhka saattaa ulottua työpaikan ulkopuolisiinkin tilanteisiin, kuten työntekijän kotiin, kotimatkaan, perheeseen tai vapaa-aikaan.
Työpaikan sisäinen, työntekijöiden keskinäinen uhkailu käsitellään edelleen työsuojelulainsäädännön mukaisesti työsuojeluorganisaatiossa.
Ei enää yksityisasia
Aiemmin laiton uhkaus on ollut asianomistajarikos. Silloin sosiaalialan työntekijän tuli itse tehdä rikosilmoitus ja usein myös vastata oikeudenkäyntikuluista, vaikka häntä uhattiin työn vuoksi. Tämä on ollut monille hankalaa, jopa este oman oikeusturvan toteutumisessa.
Nyt laiton uhkaus ei ole enää vain työntekijän ja uhkaajan välinen yksityisasia. Muutos antaa uhkauksen tekijälle viestin, että laiton uhkaaminen on rikos, johon yhteiskunta ja uhatun työnantaja palvelun tarjoajana puuttuvat työntekijästä riippumattomista syistä.
Suunnitelmat kuntoon
Jokaisella työpaikalla tulee nyt ennakkoon selkiyttää työsuojelun suunnitelmassa, kuinka laittoman uhkauksen tilanteessa toimitaan, tai päivittää aiempi suunnitelma. Myös riskien kartoitus tulee päivittää niin, että on selvää, miten työntekijä saa tarvitsemansa tuen työterveyshuollossa, miten työ uhkatilanteessa uudelleenorganisoidaan ja mitkä ovat työpaikan turvallisuuskeinot. Lisäksi tulee selvittää, miten uhkailevan asiakkaan asiointi jatkossa hoidetaan.
Talentian mielestä työnantajan tai työsuojeluorganisaation nimeämän henkilön vastuunotto työntekijän suojelemisessa voi näkyä myös niin, että he ensisijaisesti tekevät ilmoituksen syyttäjälle. Näin uhkailu tulee paremmin tietoon ja tilastoitua sekä tukitoimet ja uhkauksen vastaiset toimet kirjataan ylös.
Minna Jerrman
