Päiväkodit avattiin yhtä aikaa peruskoulujen kanssa toukokuussa. Tartuntojen määrä ei lähtenyt nousuun. Koronavirus ei ole kadonnut, ja siksi on tärkeä pitää edelleen kiinni turvaohjeista.
Opetushallitus on ohjeistanut, miten lasten varhaiskasvatus järjestetään koronaoloissa. Lapsiryhmät on pidettävä pieninä, eikä ryhmiä pidä yhdistellä, hygieniasta on pidettävä erityisen hyvä huoli ja siivousta tehostettava.
Työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Erityisesti pitää huomioida riskiryhmiin kuuluvat työntekijät. Työpaikan työsuojeluvaltuutettu on henkilöstön tukena. Työnantajan tulee varmistaa myös psykososiaalinen työsuojelu ja tuki.
Oireileva henkilö ei saa mennä töihin, vaikka oireet olisivat vähäisiä. Lasten ei pidä tulla lievästikään sairaana päiväkotiin. Suositus etätyöstä on edelleen voimassa ja sitä tulee noudattaa myös varhaiskasvatuksessa, jos se mahdollista. Etätyön tekemisestä sovitaan työnantajan kanssa.
Korona on osoittanut, että varhaiskasvatus nähdään edelleen ennen kaikkea työvoimapolitiikkana, joka mahdollistaa työssäkäynnin.
Koronatilanne vaikuttaa myös varhaiskasvatuksen kesäajan toimintaan. Kesä- ja loma-aikojen suunnittelussa on tärkeää huomioida pienemmät lapsiryhmät. Varhaiskasvatuksen toimipaikkoja ei myöskään pidä yhdistellä liian suureksi kokonaisuudeksi. Henkilöstön ei pitäisi siirtyä yksiköstä toiseen, jotta tartunnat eivät leviä.
Tutustumisia uusille lapsille ja perheille voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lapset voivat käydä leikkimässä päiväkodin pihalla toiminta-ajan päätyttyä omatoimisesti vanhempiensa kanssa.
Talentia selvitti varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsentensä näkemyksiä poikkeusolojen aikaisesta toiminnasta. Niistä voidaan ottaa oppia vastaisen varalle.
– Korona on osoittanut, että varhaiskasvatus nähdään edelleen ennen kaikkea työvoimapolitiikkana, joka mahdollistaa työssäkäynnin. Varhaiskasvatuksella on kuitenkin tehtävänä edistää lasten osallistumista ja hyvinvointia pedagogisen toiminnan lisäksi, sanoo Talentian erityisasiantuntija Marjo Katajisto.
Vaikka koronakriisi on aiheuttanut perheissä ongelmia, vain kolmannes Talentian varhaiskasvatuskyselyyn vastanneista kertoo, että kunnassa oli vahvistettu perheille tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Suurimmassa osassa niitä ei edes aiottu järjestää.
Yhteydenpito vanhempiin ja lapsiin vaihteli paljon. Enimmäkseen yhteydenpitoon ei kannustettu, vaikka välineitä tähän olisi ollut käytössä. Jotkut päiväkodit järjestivät kotona oleville lapsille toimintatuokioita ja vinkkejä vanhemmille. Toisissa päiväkodeissa yhteydenpito jäi järjestelmäviesteihin kerran parissa viikossa.
Sosionomien osaamista ei hyödynnetty lasten auttamiseen, vaikka heidän asiantuntemukselleen olisi ollut käyttöä esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Joissakin kunnissa varhaiskasvatuksen henkilöstöä jopa lomautettiin, kun lasten määrä päiväkodeissa vähentyi.
Sosionomit voisivat olla vastuussa yhteydenpidosta perheiden kanssa ja kehittää siihen toimivia malleja. Perheethän ovat ammattilaisille jo tuttuja, joten tuen tarjoaminen ja yhteistyö olisi helppoa, Marjo Katajisto sanoo.
Kristiina Koskiluoma
