Nyt on aika korjata yhteiskunnan kivijalan palkkakuoppa

Työehtosopimusten neuvottelukierroksesta on povattu kaoottista.

Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio kommentoi yhteiskuntaa sosiaalisesta näkökulmasta. Seuraa tai pyydä kaveriksi, niin tiedät enemmän!
Facebook
Twitter

Tämän kuun lopussa umpeutuvat teknologiateollisuuden työehtosopimukset. Vientialat, teknologia ja metsä, ovat olleet sopimuskierroksen päänavaajia. Niiden sopimusten pohjalta on määritelty palkankorotukset.

Tämän niin kutsutun Suomen mallin mukaan, muut kierroksella myöhemmin neuvottelevat alat eivät ylitä vientialojen palkankorotuksia, jotta maan kilpailukyky säilyy.

Keskitetty työmarkkinajärjestelmä on alkanut hajautua. Metsäteollisuus on irtautunut valtakunnallisesta työehtosopimuksesta.

Miesten ja naisten palkkaero on laahannut vuosikymmeniä, tällä hetkellä naisen euro on 84 senttiä.

Teknologiateollisuuden työnantajapuoli on ilmoittanut, ettei se enää neuvottele valtakunnallisista työehtosopimuksista, mutta sen jäsenyhdistykset voivat edelleen halutessaan mahdollistaa yleissitovan työehtosopimuksen säilymisen.

Työmarkkinajärjestelmän hajautuessa, on noussut kysymyksiä siitä, mitkä ovat perusteet nojautua perinteiseen Suomen malliin. Silti valtakunnansovittelija totesi syksyllä, että sovitteluissa lähdetään edelleen päänavaajan linjan puolustamisesta.

Ongelmallista on, että nykyisessä sovittelussa ei oteta toimialakohtaisia eroja lainkaan huomioon. Naisvaltaiset alat, kuten meidän sosiaali- ja varhaiskasvatusjäsenemme, ovat kärsineet tästä mallista.

Miesten ja naisten palkkaero on laahannut vuosikymmeniä, tällä hetkellä naisen euro on 84 senttiä. Kuntapuolen sopimukset päättyvät helmikuun lopussa ja yksityisen puolen sote-sopimukset huhtikuussa.

Nyt on aika katsoa vientiteollisuuden yli ja tehtävä tämän yhteiskunnan kivijalan muodostavia joukkoja aidosti huomioivat palkankorotukset.

Epäkohtia ei korjata hetkessä. Mutta nyt jos koskaan, on aika useampivuotiselle palkkaohjelmalle korjaamaan vinoutunutta rakennetta.

Neuvotteluissa käydään vaihtokauppaa. Asetelma ei silloin voi olla se, että kun työvoimapulaa huudetaan lehtien palstoilla, työnantaja saapuu neuvottelupöytään toiveena pienet palkat ja takataskussa heikennyslistat.

Talentialaisten sosiaalialan korkeakoulutettujen työ on muuttunut alati vaativammaksi.

Tämän täytyy näkyä palkkapussissa.