– Univajeesta kärsivä ihminen
ei yleensä käytä vapaa-aikaansa levätäkseen kunnolla, vaan paikkaa vajaata työtehoaan tekemällä rästitöitä, Soili Kajaste sanoo. Kuva: Veikko Somerpuro
Miten saada unenpäästä kiinni? Käsittele huolesi päivällä, äläkä mene liian aikaisin nukkumaan, asiantuntija vinkkaa.
Lyhytaikainen unihäiriö on lähes kaikille tuttu ongelma. Sairaudeksi luokiteltavasta pitkäaikaisestakin unettomuudesta kärsii joka kymmenes. Lyhyt univaje tuottaa ikäviä haittoja kuten äreyttä ja keskittymiskyvyn puutetta. Pitkä- aikaisena unettomuus lisää riskiä masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.
Mitä nukahtamisensa eteen voi tehdä? Älä ainakaan mene ennenaikaisesti sänkyyn unta yrittämään, psykoterapeutti ja uniasiantuntija Soili Kajaste sanoo.
− Terveelle ihmiselle unettomuus kehittyy tavallisesti silloin, kun hän yrittää mennä nukkumaan tavallista aikaisemmin, Soili Kajaste kertoo.
Uneen ei pääse etuajassa. Uni tulee oman rytminsä mukaan. Unen yrittämisestä seuraa ahdistusta ja kiukkua siitä, ettei nukahda. Myös huolet tapaavat paisua sängyssä pyöriessä kohtuuttomiksi: mieleen nousevat kauhuskenaariot nollasuoriutumisesta väsyneenä töissä ja varmoista potkuista seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Lyhyistä unettomuusjaksoista kärsivän kannattaa tarkastaa päivärutiininsa.
− Moni uniongelmista kärsivä on luonteeltaan tunnollinen ihminen, huolten kantaja, joka vaatii paljon itseltään. Sellainen, joka uhrautuu töissä tekemään toistenkin hommia. Tavallista on myös pyrkimys tulla hyväksytyksi. Tällainen ihminen ahdistuu unettomuudestaan voimakkaasti varsinkin nykyisessä työelämässä, jossa koko ajan pitää lunastaa paikkansa ja silti voi joutua poispotkituksi.
Älä stressaa unettomuudesta
Lukuisia unettomuudesta kärsiviä auttaneella Kajasteella on lohdun sanansa huonosti nukkuville: yleensä uniongelmaiset ovat luonteeltaan ja työntekijöinä sellaisia, jotka eivät ensimmäisinä ole potkuja saamassa.
− Valitettavasti univajeesta kärsivä ihminen ei yleensä käytä vapaa-aikaansa levätäkseen kunnolla. Ennemmin hän pyrkii paikkaamaan vajaata työtehoaan tekemällä pitempää päivää. Silloin stressi ja loppuunpalamisen vaara kasvavat.
Lyhyistä unettomuusjaksoista kärsivän kannattaa tarkastaa päivärutiininsa. Usein omilla toimillaan voi vaikuttaa siihen nukkuuko vai ei. Jos otat omaa aikaa vasta myöhään illalla, olet pitkään stimuloidussa tilassa. Tai jos väistelet päivällä jotakin hankalaa huolenaihettasi, se nousee varmasti unta yrittäessä mieleesi. Pyri siis selkeään vuorokausirytmiin ja käsittele huolet hyvissä ajoin.
− Vaikein mutta tehokkain apu unentuloon on yrittää olla stressaamatta siitä, ettei uni tule. En aina itsekään saa unta. Silloin pyrin ajattelemaan, että jaha, nyt se ei tule. Ja mennään sitten sillä.
Joskus unettomuus katkaistava lääkehoidolla. Unilääke on kuitenkin vain tuki, ei hoitomuoto, Kajaste painottaa.
Unettomuuden kierre voidaan katkaista lääkkeillä, mutta niillä ei poisteta unettomuuden syitä. Tärkeintä on alkaa purkaa syitä puhumalla joko läheisen, terveydenhuollon ammattilaisen tai sosiaalityöntekijän kanssa.
Ei ole leijonaa luolan suulla
Yhteiskuntamme suosii aamuvirkkuisuutta. Iltavirkkujen ei silti pitäisi potea aamu- väsymyksestään häpeää, sillä unirytmit ovat geneettisiä.
− Töissä monet kokoukset pidetään heti aamulla, mikä aiheuttaa yökukkujille ongelmia. Vaikea siellä on puhua väsymyksestään, sillä hämmästyttävän yleisesti aamuväsymys yhdistetään laiskuuteen. Sitä se ei missään nimessä ole, sanoo Kajaste.
Evolutiivinen selitys yön heräämispiikeille ja ihmisten unien erirytmisyydelle on, ettei lajillemme ole ollut turvallista kuorsata kahdeksaa tuntia unimaailmoissa yhtä aikaa.
Jonkun on aina pitänyt tarkastaa, ettei leijonaa ole maisemassa. Unen tuloa odotellessa tai yöllä herätessään olisikin hienoa pystyä rentoutumaan ja vakuuttaa itselleen, että ei, ei näy leijonaa. Eikä esimiestäkään. Voin nukkua rauhassa.
Tapio Ollikainen
Huolet paperille Pura päivällä huoliasi paperille noin 15 minuu- tin ajan. Voit käyttää apuna Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löytyvää huolihetkilomaketta. Laita puhelin hälyttämään ajan loputtua, jotta et pohdi huoliasi määrättömästi.
Tarkasta rytmisi Nouse vuoteesta säännölliseen aikaan myös viikonloppuna. Syö säännöllisesti. Rauhoita myöhäisillat. Vältä tupakkaa, alkoholia ja kahvia iltaisin.
Harjoittele rentoutumista Harjoittele joogan tai mietiskelyn tekniikoita, jotta voit ottaa ne illalla tai yöllä käyttöösi.
Suomalainen zen Zenissä tietoisuus keskitetään nykyhetkeen, mikä auttaa katkaisemaan päässä pyörivien ajatusten kehän. Elämän ja itsensä hyväksyminen sellaisenaan sekä turhia murehtimaton asenne ovat tärkeitä. Harrasta suomalaista zeniä: saunomista, sienestämistä, marjastamista, pilkkimistä, rauhallista murtomaahiihtoa.
Etsi turvapaikka Etsi mielikuvissasi paikka, jossa tunnet olevasi turvassa. Käperrytkö äidin syliin, lapsuuden ker- rossänkyyn vai maaemon suojiin?
Silitä itseäsi Silittäminen rauhoittaa suoraan pelkokeskuksiamme.
Jutun lähteenä on käytetty Soili Kajasteen ja Juha Markkulan kirjaa Hyvää yötä − apua univaikeuksiin (Kirjapaja 2015).
