Maalittamisen käsittelyyn tarvitaan toimivat prosessit ja apua työntekijöille.
Joka viides korkeakoulutettu on kokenut maalittamista kuluneen viiden vuoden aikana. Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä tai vaikuttamaan heidän toimintaansa esimerkiksi uhkailemalla tai levittämällä heidän yksityisluontoisia tietojaan internetissä.
Maalittamista työssään kohdanneista sosiaalialan ammattilaisista 42 prosenttia oli pyrkinyt puuttumaan maalittamiseen selvittämällä asiaa itse. 27 prosenttia kertoi ilmoittaneensa maalittamisesta työnantajalle, joka oli myös puuttunut siihen.
44 prosentissa tapauksista työnantaja ei kuitenkaan ollut puuttunut maalittamiseen, vaikka se oli tullut työnantajan tietoon.
Yleisin maalittamisen muoto oli vastaajaa koskevan väärän tiedon levittäminen. Maalittamisen kohteeksi joutuneista 36 prosenttia oli joutunut työyhteisön ulkopuolisen painostuksen kohteeksi. 31 prosenttia vastasi, että heidän yksityisiä tietojaan oli levitetty ja 26 prosenttia oli uhkailtu työyhteisön ulkopuolelta.
Tiedot ilmenevät Akavan maaliskuussa toteuttamasta kyselystä, johon vastasi yli 7 300 eri alojen ammattilaista 14 akavalaisesta liitosta.
Kasvava ongelma
Talentia vaatii maalittamiselle nollatoleranssia ja penää työnantajilta entistä hanakampaa puuttumista ilmiöön. Maalittamisen käsittelyyn tulisi olla työpaikoilla kunnolliset ja toimivat prosessit sekä tarvittaessa tarjolla apua työntekijöille.
– Sosiaalialan tehtävä on auttaa kansalaisia ja heikoimmassa asemassa olevia. Tällä hetkellä maalittaminen on kasvava ongelma ja työntekijöiden oikeudet tehdä työtään ilman pelkoa on turvattava. Maalittaminen ei saa uhata tärkeän tehtävän toteuttamista, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Työnataja tulisi velvoittaa rikosilmoituksen tekemiseen maalittamisesta.
Talentia tukee Akavan esitystä, jonka mukaan Suomessa on toteutettava rikoslain muutos, jolla kootaan rikoslain maalittamiseen liittyvät teonkuvaukset yhteen ja tehdään maalittamisen kriminalisointia koskeva säännös. Lisäksi viranomaistoiminta on turvattava erikseen. Työturvallisuuden ja työsuojelun turvaaminen edellyttää myös selkeitä toimenpiteitä.
Maalittamisen kieltävällä kriminalisoinnilla pyritään suojelemaan oikeusvaltioperiaatteen kannalta erityisen tärkeitä oikeudellisesti suojattuja arvoja, joita ovat sananvapaus, mielipiteenvapaus ja viranomaisten virkavastuulla tekemän työn laillisuusperiaatteen toteutuminen ilman epäasianmukaista henkilöön kohdistuvaa häirintää.
Akavan puheenjohtaja Stude Fjäderin mukaan työhön liittyvä häirintä ja maalittaminen ovat uhka oikeusvaltiolle.
– Niiden yleistymiseen on puututtava rikoslailla.
Jenni Karsion mukaan järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen loukkaavat perustavanlaatuisesti ihmis- ja perusoikeuksia.
– Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on jo jonkin aikaa vaadittu tehokkaampia toimenpiteitä maalittamiseen puuttumiseksi. Tekojen aika on nyt, painottaa Karsio.
Sitaatti Akava Worksin maalittamiskyselystä.
