Talentian ammattieettinen lautakunta linjasi kehitysvammahuollon sosiaalityön päätöksentekoa ja päätöksiä valmistelevan sosiaalityöntekijän ammattieettistä vastuuta päätöksenteossa.
Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijät tekevät ostoesityksiä kehitysvammaisten asiakkaiden lyhytaikaishoidoista, henkilökohtaisista avustajista, tutkimusjaksoista, työ- ja päivätoiminnasta ja kuntoutusjaksoista. Heidän myönteiset ostoesityksensä perustuvat ammatilliseen arviointiin ja harkintaan asiakkaiden tarpeista.
Päätöksen ja linjauksen tuen myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä tekee vammaistyön johto, kuten vammaistyön päällikkö, vammaispalvelujen johtaja tai ostopalvelupäällikkö. Johto saattaa hylätä työntekijän tekemän esityksen, mutta velvoittaa työntekijän allekirjoittamaan päätöksen, josta puuttuu hylkäyksen perustelut ja todellinen päätöksentekijä.
Sosiaalityöntekijät pyytävät Talentian ammattieettiseltä lautakunnalta linjausta, pitääkö päätökseen saada näkyviin päätöksen todellinen tekijä ja se, että sosiaalityöntekijä on puoltanut tuen myöntämistä?
Onko sosiaalityöntekijällä vain esittelijän vastuu? Kuka vastaa päätöksestä?
Yleisesti voidaan todeta, että työntekijän on noudatettava johdolta saamiaan ohjeita. Toisaalta ammattieettinen velvollisuus sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä velvoittaa työntekijää ammattitoiminnassaan noudattamaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta sekä oikeuksista annettua lakia ja lisäämään asiakkaan yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi sosiaalihuoltolaki velvoittaa 48 §:ssä työntekijää toteuttamaan sosiaalipalveluja laadukkaasti ja ilmoittamaan epäkohdista toiminnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoitusvelvollisuudessa korostuu ammattieettinen velvollisuus ilmoittaa viipymättä epäkohdasta tai ilmeisestä epäkohdasta, joka aiheuttaa uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottajan on ilmoitettava epäkohdasta sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Ilmoitusvelvollisuutta koskevat menettelyohjeet tulee kirjata sosiaalihuoltolain mukaiseen omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa vastatoimia.
Linjaus ja toimintamalli
Ammattieettinen lautakunta toteaa, että työntekijän velvollisuus toimia kehitysvammahuollon lyhytaikaishoitoon liittyvissä epäkohdissa ja niiden korjaamisessa pohjautuu sekä ammattihenkilölakiin että sosiaalihuoltolakiin. Ammattieettisen lautakunnan linjauksen mukaan
1. työntekijältä ei voida oikeudellisesta näkökulmasta vaatia enempää kuin, että hän ilmoittaa epäkohdasta ja siitä, ettei palvelu ole asiakastarpeiden mukainen.
2. työntekijää ei voida vaatia allekirjoittamaan päätöstä, joka on palvelusuunnitelman tai lain vastainen.
Vammaispalvelussa asiakkaan palvelusuunnitelmaan on kirjattava se, mitä asiakas tarvitsee. Jos työntekijä toteaa vammaispalvelun palvelusuunnitelmassa asiakkaan tilanteen muuttuneen ja asiakas tarvitsee esimerkiksi lyhytaikaishoidon päiviä lisää, on johdon ja lautakunnan otettava tämä uudelleen harkintaan ja toisaalta myös perusteltava päätös, joka rajoittaa palvelusuunnitelmassa todettuja asiakkaan oikeuksia tarvitsemaansa palveluun.
Asiakkaalle annettavassa päätöksessä on perusteltava, mihin seikkoihin kielteinen ratkaisu perustuu, miksi palvelua ei voida myöntää ja millä perusteella palvelu voitaisiin myöntää. Päätökseen on merkittävä perustelut ja päätöksentekijä. Lain vastaista päätöstä ei pidä allekirjoittaa.
Kunnan tekemien päätösten lainmukaisuuden arviointi kuuluu kunnan ja toimialan johdolle ja lautakunnalle sekä tarvittaessa valvoville viranomaisille, joita ovat aluehallintovirasto ja oikeusasiamies.
Ammattieettinen arvio
Uusi sosiaalihuollon ammattihenkilölaki velvoittaa työntekijää noudattamaan ihmisoikeuksia, perustuslakia ja ottamaan huomioon sen, miten päätöksenteko vaikuttaa asiakkaan elämään. Ammattieettisiin periaatteisiin kuuluu asiakkaan ihmisarvon kunnioittaminen ja kyky pohtia omaa ammatillista toimintaa ja päätöksentekoa.
Juuri näin on toimittu tässä ammattieettiselle lautakunnalle esitetyssä kehitysvammahuoltoa koskevassa kysymyksessä. Työntekijän oman oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hän kirjaa epäkohdat ja ilmoittaa niistä, jos asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisiin tarpeisiin ei voida myöntää palvelua hallinnollisin tai taloudellisin perustein. Näkymätön päätöksenteko ei suojaa työntekijää ammattihenkilön eettisiltä velvollisuuksilta.
Alpo Heikkinen
sihteeri, erityisasiantuntija
Ammattieettinen lautakunta, Talentia
alpo.heikkinen@talentia.fi
