Monipuolinen leikki parantaa taaperon oppimismahdollisuuksia. Kasvattajana voit tukea lapsen leikkiä.
Mistä alle kolmevuotiaiden lasten leikki muodostuu? Miten varhaiskasvattajan olisi hyvä tukea leikkiä lapsen kehityksen näkökulmasta?
Alle kolmevuotiaiden lasten leikki koostuu suurimmaksi osaksi esineleikistä. Esineleikissä lelua tai materiaalia tutkitaan, kokeillaan tai sitä käytetään johonkin tarkoitukseen, mutta sillä ei kuitenkaan ole vielä omaa tahtoa tai tarinaa.
− Vaikka kerättyjen havaintojen perusteella on selvää, että alle kolmevuotiaat lapset leikkivät varhaiskasvatuksessa eniten esineleikkejä, muodostuu kaikenikäisten lasten leikki sekä esine‑, rooli- että sääntöleikeistä, painottaa kasvatustieteen dosentti Jyrki Reunamo.
Hän on tutkinut lasten toimintaa päiväkodeissa. Aineisto on kerätty havainnoimalla päiväkotien arkea Kehittävä Palaute ‑menetelmän avulla.
Leikki muuttuu iän myötä
Pienen lapsen leikin kehityksessä on nähtävissä selkeä muutos ajan kuluessa: lapsen kokemusten painopiste siirtyy tämänhetkisistä aistimuksista havaintoihin ja ajallisesti ja paikallisesti pysyvämpiin rakenteisiin. Leikkiin vaikuttavat lapsen henkilökohtainen kehitys ja kiinnostuksenaiheet sekä pedagogiset toimintatavat ja oppimisympäristö.
Esineleikeissä on syvällisen työstön hetkiä.
Alle kolmevuotiailla päiväkodin muut toiminnot, kuten hoito, ruokailu ja lepo, vievät suuren osan varhaiskasvatuspäivää. Siksi leikin suhteellinen osuus varhaiskasvatuksen arjessa jääkin pienemmäksi kuin muilla lapsilla.
Esineleikkiä harvinaisempia 1–3‑vuotiaille lapsille ovat roolileikit, joissa leluilla tai lapsella on jokin rooli ja motiivi toiminnalleen. Sääntöleikkejä alle kolmevuotiaat lapset leikkivät kaikista vähiten. Sääntöleikkejä ovat esimerkiksi pelit ja kilpailut, joiden säännöt ovat valmiiksi määriteltyjä ja annettuja.
Leikkien painopisteet vaihtelevat lapsen kasvaessa. Esineleikkeihin kulutettu aika vähentyy iän myötä, kun muiden leikin muotojen, kuten rooli- ja sääntöleikkien, määrä samalla lisääntyy.
Taaperoilla esineleikit vievät oppimista eteenpäin
Mutta miten meidän tulee suhtautua eri ikäkausien leikkeihin? Tulisiko meidän painottaa 1−3‑vuotiailla esineleikkejä, 4–5‑vuotiailla roolileikkejä ja esiopetuksessa sääntöleikkejä?
Jyrki Reunamo on tutkinut myös lapsen sitoutuneisuutta eri leikkeihin. Mitä syvemmin lapsia syventyy ja työstää leikkiessään asiaa, sitä enemmän hän voi tilanteessa oppia. Sitoutuminen mittaa näin lapsen oppimismahdollisuuksia tilanteessa. Havaintojen perusteella alle kolmevuotiailla esiintyi esineleikeissä paljon syvällisen työstön hetkiä.
Ei pidä pyrkiä ”korkeatasoiseen” vaan monipuoliseen leikkiin.
Esineleikit ovatkin tulosten perusteella käytännössä hyvä tapa parantaa taaperoiden oppimismahdollisuuksia. Kehittyvät esineleikit ovat pohja esimerkiksi ajattelun ja loogisen päättelyn kehittymiselle.
− Pedagogisesti ajatellen tärkeää alle kolmevuotiaille on kehittyvä esineleikki. Se, että esineleikissä on mahdollisuus syvempään ja muuttuvaan prosessiin.
Lähde: Jyrki Reunamo: 1–3‑vuotiaiden lasten esineleikit, roolileikit ja sääntöleikit. leikkipaiva.fi
Tarinallisuutta esineleikkeihin
Vaikka taaperot leikkivät vähän sääntö- ja roolileikkejä, ovat nekin lapsen kehityksen kannalta merkittäviä leikin muotoja. Sääntö- ja roolileikit nimittäin sisältävät tutkimuksen perusteella paljon syvällisen työstön hetkiä.
− Erityisesti roolileikki on taaperoiden oppimispotentiaalin ja kehityksen kannalta upea asia, sillä se sisältää muuhun toimintaan verrattuna eniten syvällisen prosessoinnin hetkiä, Reunamo toteaa.
Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lapsen leikkien rikkautta ja kehitystä. Tietyn leikin syventämisen lisäksi sen eri muotojen yhdistely on tärkeää. Tämän vuoksi onkin keskeistä tukea mahdollisimman monipuolisia leikkejä, sanoo Reunamo.
Kun esineleikkiin saadaan yhdistettyä motiiveja, eli tarinallisuutta ja juoni, lapsen oppimismahdollisuudet paranevat. Roolileikissä esiintyvä esineiden tutkiminen saattaa pienen kokeilijan asiantuntijan rooliin. Lisäksi kun roolileikkiin saadaan lisättyä sääntöjä, oppivat lapset erottamaan motiiveja.
− Lasten leikissä ei kuitenkaan ole suotavaa suosia pelkästään mahdollisimman ”korkeatasoista” leikkiä, vaan monipuolinen leikki on lapsen kehityksen kannalta mielekkäämpää, toteaa Reunamo.
Varhaiskasvattajalla onkin suuri rooli lapsen oppimismahdollisuuksien vahvistamisessa ja yleisen kehityksen tukemisessa.
− Kaiken kaikkiaan monenlainen leikki näyttää olevan hyväksi 1–3‑vuotiaalle lapselle. Erilaiset esineleikit ovat vallalla olevia upeita leikkejä, mutta rooli- ja sääntöleikkejä kannattaa aktivoida aina tilaisuuden tullen, Reunamo vinkkaa.
Minna Jerrman
