Sosionomi Krista Rytkönen tekee käytännön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä Linnunlaulun päiväkodissa. Kuva: Jyrki Komulainen
Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kasvatus hyödyttää kaikkia lapsia. Nyt päiväkodeissa tehdään suunnitelmia, joilla varmistetaan, että kaikki lapset ja vanhemmat tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi.
Perheiden moninaisuus on hyvin tavallista: kolmannes suomalaisperheistä on jotain muuta kuin kokoonpano, johon kuuluu Suomessa syntyneet isä, äiti sekä heidän biologiset lapsensa.
Perheessä saattaa lähtökohtaisesti olla useampia kuin kaksi vanhempaa, tai vanhempia voi olla vain yksi. Uusperheessä saattaa olla useampia osoitteita ja ei-biologisia sisaruussuhteita.
Monenpäiväkotilapsen kotona saattaa olla kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa, arki voi pyöriä useammalla kielellä, ja siellä saattavat yhdistyä useamman kulttuurin tavat.
Lisäksi on monta lasta kerralla saaneita monikkoperheitä, perheenjäsenen menettäneitä perheitä sekä sijais- ja adoptioperheitä sekä näiden kaikkien yhdistelmiä.
Helsinkiläisessä Linnunlaulun päiväkodissa työskentelevä sosionomi Krista Rytkönen on tottunut huomioimaan erilaisia kotitilanteita.
– Jokainen perhe on omanlaisensa, ja jokainen perhe voi myös määritellä itsensä useammalla eri tavalla, Rytkönen sanoo.
Moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta korostava ote on erityisen tärkeä silloin, kun päiväkotiin tulee keskenään samankaltaisia lapsia. Näin he osaavat myöhemmin suhtautua siihen, että jollakulla on vähän erilainen elämä kuin itsellä.
– Moninaisuutta ei voi ohittaa vetoamalla siihen, että juuri nyt ja juuri meillä ei ole tarvetta tiedolle. Tämä on hyvä muistaa myös työyhteisön sisällä, Rytkönen sanoo.
Ennakkoasenteita voidaan ehkäistä kannustamalla lapsia kohtamaan monenlaisia ihmisiä sekä kuvailemaan itseään ja toisiaan kunnioittavilla tavoilla. Erilaisuudesta kannattaa puhua, ja samalla voi tuoda esille sitä, että meissä on myös paljon yhteistä.
Lapsen ajattelutapa ei ole yhtä jäykkä kuin aikuisen.
Jotkut tilanteet edellyttävät varhaiskasvatuksen henkilökunnalta herkkyyttä ja hoksottimia.
Toisinaan esimerkiksi kannattaa asioida vanhempien kanssa erikseen ja järjestää myös erilliset varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut.
Sijaisperheessä asuvan lapsen aloittaessa päiväkodin kannattaa varhaiskasvattajan kutsua koolle verkostotapaaminen, jossa asioista sovitaan sijaisvanhempien, lapsen sosiaalityöntekijän ja mahdollisesti myös syntymävanhempien kanssa.
Lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu on julkaissut perhehoitoon sijoitetun lapsen varhaiskasvattajille oppaan, josta voi olla apua monitahoisessa tilanteessa toimimiseen.
Välillä tarvitaan vaivannäköä
Laura Iivonen-Mellais on vantaalaisen päiväkodin johtaja ja pienen esikoululaisen äiti. Lapsi adoptoitiin Suomeen yksivuotiaana Etelä-Afrikasta, ja hän aloitti päiväkodissa kahden vuoden iässä.
– Varauduimme pitkään harjoitteluaikaan, sillä siirtymiset uuteen ryhmään tai uusien aikuisten pariin voivat olla hankalia. Lapsi tottui omassa tahdissaan päiväkotiin, ja jäi hoitoon koko päivän ajaksi kuukauden harjoittelujakson jälkeen. Tämä on tyypillistä lapsille, jotka ovat saaneet uuden kodin, Iivonen-Mellais kertoo.
Adoptiovanhemmaksi haluavat käyvät useimmiten adoptiovalmennuskurssin, jossa käydään läpi etukäteen päiväkodin ja koulun aloittamista. Adoptioperheet-yhdistys on laatinut materiaalia varhaiskasvattajille, ja sitä myös Iivonen-Mellais vei mukanaan lapsen päiväkotiin.
Yhdessä sovittiin, mitä lapsen taustasta voi kertoa, ja millaisia sanavalintoja käytetään.
– Meidät on otettu hienosti vastaan, ja vanhemmilta on kysytty, kun jostain on tarvittu lisää tietoa. Päiväkodissa on myös mukavasti huomioitu lapsen syntymämaa teemapäivien yhteydessä.
Linnunlaulun päiväkodissa pyritään huomioimaan yhdenvertaisesti kaikki lapset ja heidän perheensä esimerkiksi niin, että päiväkodissa käytettävissä kirjoissa ja kuvissa on ihmisiä, joilla on erivärinen iho. Esimerkiksi kommunikoinnin kuvatuessa käytetään usein sellaisia kuvia, joissa on valkoihoinen henkilö tekemässä jotain.
– Vaihtoehtoja on pitänyt hakea erikseen, mikä on edellyttänyt päiväkodin henkilökunnalta pientä vaivannäköä, Krista Rytkönen kertoo.
Myös Linnunlaulun viestinnässä huomioidaan erilaiset perhetilanteet. Päiväkodin isän- ja äitienpäivätapahtumien kutsuissa muistutetaan, että myös muu lapselle tärkeä ihminen on aivan yhtä tervetullut.
Pienet ja konkreettiset muutokset tärkeitä
Linnunlaulun päiväkodissa yhdenvertaisuussuunnitelma on toteutettu osana vuosittaista toiminnan suunnittelua, kuten muuallakin Helsingissä.
Erillinen toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on suunniteltu laadittavan varhaiskasvatusyksikössä tulevan syksyn aikana. Sukupuolten välisen tasa-arvon osalta toiminnallinen suunnittelu on ollut pakollista jo aikaisemmin.
Se ei tarkoita sukupuolen kieltämistä tai häivyttämistä.
– Tavoitteena on, etteivät sukupuolinormit rajoita lasten toimintaa, Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -toiminnan projektipäällikkö Nea Alasaari sanoo.
Uusien toimintatapojen opetteluun kannattaa varata aikaa.
Linnunlaulun päiväkodissa kiinnitetään huomiota sukupuolisensitiiviseen leikkiin ja lelujen käyttöön. Aikuinen osallistuu aktiivisesti leikkiin ja varmistaa, että lapset saavat kokeilla monipuolisesti erilaisia rooleja, ja leluja vaihdellaan leikin kuluessa. Näin leikit eivät ohjaudu yksinomaan sukupuolen mukaan.
Nea Alasaaren mukaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön suunnitteluun sekä uusien käytäntöjen ja toimintatapojen opettelemiseen kannattaa varata aikaa.
– On realistista ajatella, ettei valmista tule saman tien, mutta tärkeintä onkin aloittaa. Pienet ja konkreettiset muutokset ovat tärkeitä, ja kun aihe tulee tutuksi, niin työskentelyä on helpompaa jatkaa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on vain yksi varhaiskasvatustyötä ohjaavista asiakirjoista, ja sen toteutuminen on pitkälti kiinni työntekijöiden aktiivisuudesta. Rytkönen haluaa korostaa varhaiskasvatussuunnitelmien merkitystä.
– Varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen voi valmistautua, jotta osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja huomioida perheiden erityistarpeita. Se on luonteva hetki pysähtyä perheen asioiden äärelle ja varmistaa, että tieto kulkee. Jos perheessä on kielivaikeuksia, voi pyytää tulkin paikalle.
Lapset suhtautuvat luontevasti
Erilaiset perhetaustat tulevat esille myös lasten välisissä keskusteluissa, usein hyvin konkreettisella tavalla.
Lapset opettelevat hahmottamaan maailmaa, ja he myös kyselevät paljon. Laura Iivonen-Mellais kertoo, että hänenkin lapseltaan on tiedusteltu, miksi hän on syntynyt Etelä-Afrikassa.
Päiväkodissa tapahtuva kasvatustyö tapahtuu arjen tilanteissa. Sosionomi Krista Rytkönen työskentelee Linnunlaulussa 1–4-vuotiaiden ryhmässä ja saattaa kotileikissä herätellä keskustelua siitä, millaisia koteja ihmisillä on. Hän muistuttaa siitä, ettei lapsen ajattelutapa ole yhtä jäykkä kuin aikuisten.
– Hiljattain pohdin leikkijöiden kanssa sitä, voiko leikissä olla kaksi Ryhmä Haun Vainu-koiraa. Lopulta tilanne ratkesi niin, että Vainuja oli kolme. Lapset voivat suhtautua yhtä luontevasti siihen, että jollain lapsista on vain yksi vanhempi tai vaikka kaksi isää, Rytkönen sanoo.
Tukea suunnitteluun
Opetushallituksen julkaisema verkko-opas neuvoo käytännönläheisesti, miten varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtainen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään.
Nykyinen laki edellyttää, että toimipaikkakohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat on oltava valmiit kaikissa Suomen varhaiskasvatusyksiköissä 1.6.2025 mennessä.
Kesän aikana hallitus teki kuitenkin lakiesityksen, joka lakkauttaisi velvollisuuden laatia paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia. Ehdotetut lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2025.
Talentia vastustaa molempia esityksiä. Varhaiskasvatuksessa on tapahtunut runsaasti lainsäädännön uudistuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja myös toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Talentia katsoo, että kunnille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille on annettava mahdollisuus jatkaa varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa ja rakenteiden kehittämistä rauhassa ja pitkäjänteisesti ilman jatkuvia poukkoilevia uudistuksia.
Lehden mennessä painoon molemmat lakiedotukset olivat vielä lausuntokierroksella.
