Laura Tiitinen on sosiaalityöntekijä ja väitöskirjatutkija, joka pohtii kolumnissaan sosiaalialan vaikuttamista ja julkista viestintää. Kuva: Timo Lindholm
Paikallispoliittinen päättäjä ihmetteli, etteivät sosiaalityöntekijät ole koskaan olleet häneen yhteydessä ja kertoneet, miltä maailma näyttää heidän silmin. Päättäjän näkökulmasta sosiaalialan vaikuttaminen näytti kovin ohuelta. Heille tuodaan viranhaltijoiden välityksellä näytille yhdenlainen kuva sosiaalialan työntekijöiden ja asiakkaiden todellisuudesta. Päätöksenteon hetkellä päättäjille esitellään yksi tai kaksi vaihtoehtoa, joista he valitsevat. Päätökset tehdään niiden tietojen varassa, joita on tarjolla.
Rakenteellisessa sosiaalityössä tuotetaan päätöksentekijöille ja muille yhteistyökumppaneille tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä. Lisäksi siinä arvioidaan sosiaalihuollon vaikutuksia, tehdään ehdotuksia kehittämiseksi ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi.
Rakenteellisessa sosiaalityössä tuotetaan useimmiten tietoa asiakastyön ruohonjuuritasolta organisaatiohierarkiassa ylöspäin. Asiakkaiden osallisuus on vaarassa jäädä paitsioon, mikäli tiedonvälityksessä keskitytään tiedon tuottamiseen johtajille ja päättäjille. Rakenteellisessa työorientaatiossa tarvitaan asiakkaiden aitoa ja monipuolista ääntä.
Todellisuuden monipuolinen kuvaaminen ilman riittävää asiakasosallisuutta on mahdotonta, vaikka sitä olisi tekemässä kokonainen viranhaltijoiden komppania.
Jotta asiakkaat voisivat osallistua tiedon tuottamiseen, tulee asioista viestiä organisaatiosta ulospäin, ja rakentaa asiakkaille houkuttelevia osallistumiskanavia. Asiakkaiden osallisuutta rakenteellisessa sosiaalityössä voidaan toteuttaa monella tavalla. Tällaisia ovat muun muassa kansalaisraadit ja ‑kahvilat, järjestöyhteistyö, somevaikuttaminen ja kehittäjäasiakastoiminta. Jotta kansalaisten osallisuus olisi mahdollista, tulee opetella viestimään asioista nykyistä aikaisemmin. Liian usein julkishallinnon asioista kerrotaan kansalaisille vasta kun päätökset on jo käytännössä tehty.
Deliberatiivinen demokratia on keskusteluun ja harkintaan pohjautuvaa demokratiaa. Siinä poliittisten päätösten oikeutus syntyy keskustelussa, jossa kansalaiset tuovat eri näkökulmia esiin. Tämänkaltaista keskustelua voidaan käydä julkisesti. Rakenteellinen sosiaalityö on parhaimmillaan deliberatiivista, voimaannuttavaa ja moniäänistä.
Todellisuus on aina moninaista. Rakenteellinen sosiaalityö ei ole yhden todellisuuden keskivertokuvausta, josta on typistetty pois sosiaalipalveluiden onnistumiset ja heikkoudet. On olemassa muutakin kuin organisaation virallinen näkökulma.
Päättäjille kannattaa näyttää sosiaalipalveluiden todellisuudet, hyvine ja huonoine puolineen, koska ilman monipuolista tietoa päätöstenteko on venäläistä rulettia. Suomalaisen demokratian tulisi kestää monipuolinen keskustelu keskeneräisistäkin asioista.
