Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Työyhteisöissä ei välttämättä ole selvää, miten häiritsevään palautteeseen liittyviä ongelmia puretaan ja kenen on vastuu puuttua. Tällöin vihapuhetta kohdannut jää yksin selviämään.
Kriittinen julkinen palaute voi kouraista ammatillisuutta syvältä, ja joskus se saattaa pakottaa palautteensaajan ja hänen työyhteisönsä päivittämään ammatilliset identiteettinsä. Jotta usko omaan ammattitaitoon ja oman asiantuntijuuden arvostus säilyvät myös häirintätapauksissa, on hyvä sanoittaa palautteen herättämät tunteet ja reaktiot sekä pohtia, sisältyykö palautteeseen jokin todellinenkin sanoma mahdollisesti loukkaavan ulkoasun, esimerkiksi alatyylisen kielenkäytön takana.
Häiritsevä palaute taas tavoittelee kohteen arvon tai vaikutusvallan alentamista. Seuraavat ensiapuohjeet sopivat tilanteeseen, jossa häiritsevä palaute yllättää:
Rauhallinen häirintätilanteen selvittely on vahva viesti hyvästä johtamisesta ja työpaikkakulttuurista. Vastuu selvittämisestä on organisaation johdolla tai vähintäänkin yksikön esimiehellä, henkilöstöhallinnon johtajalla, viestintäjohtajalla ja työsuojelutoimikunnalla yhdessä.
Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajan vastuihin kuuluu työympäristön vaaratekijöiden jatkuva tarkkailu, myös häiritsevän palautteen osalta. Lähiesimiehen pitää varmistaa, että vastuut haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä ovat selvät. Kun häirintätilanteiden hoitamiseen on ohjeet, konfliktien kärjistymistä voidaan todennäköisemmin estää.
Esimiehen on tärkeää vahvistaa työntekijän ammattiylpeyttä ja luottamusta työhönsä ja asiantuntemukseensa. Kun työyhteisön jäsen saa häiritsevää palautetta, kannattaa pohtia yhdessä, kenen olisi järkevintä vastata palautteeseen, jos kenenkään. Vastaako työntekijä itse, esimies vai esimerkiksi työyhteisön viestinnän ammattilainen?
Joskus häirintää voidaan kokea myös tahattomien väärinkäsitysten vuoksi. Tällöin konfliktin kärjistymistä estää, jos häiritseväksi koetun palautteen antajan ja saajan näkemyksiä ja tunteita yritetään aidosti ymmärtää: mietitään yhdessä ja erikseen, miksi reagoin kuten reagoin, ja entä jos olisin itse vastapuolen asemassa.
Työ ei saa vanhingoittaa tekijäänsä.
Jos häiritsevä puhe leviää julkisuuteen, voi olla mielekästä, että työyhteisön muut jäsenet jatkavat keskustelua julkisuudessa, jotta asioiden monet ulottuvuudet ja näkökulmat pysyvät mukana keskustelussa eikä häiritsevä tilanne kärjisty henkilöiden väliseksi kiistaksi.
Jos tilanne jatkuu, kannattaa työyhteisöissä sopia yhdessä, miten mahdolliset uudet häiritsevät viestit käsitellään. Sovitaan, kuka lukee sosiaalisen median kautta tulevat palautteet, sähköpostit, tekstiviestit tai muita kanavia pitkin tulevat viestit, jotta yksittäinen työntekijä ei kuormitu kohtuuttomasti.
Työ ei pitkälläkään aikavälillä saa vahingoittaa tekijäänsä. Työsuojelun avulla työn tekijöilleen aiheuttamia haittoja voidaan vähentää. Siksi työnantajan pitää organisoida työpaikoille työsuojelutoimikunta. Työnantajan edustaja työsuojelutoimikunnassa on työsuojelupäällikkö. Henkilöstö puolestaan valitsee työsuojeluvaltuutetun edustamaan itseään.
Usein työsuojelun toimintaohjelmissa keskitytään työn fyysisiin vaaroihin ja ongelmiin, mutta yhä enemmän työ kuormittaa myös psykososiaalisesti. Työstä saatu häiritseväksi koettu palaute on kuormitustekijä, johon työyhteisön kuuluu laatia toimintatavat työsuojelupäällikön johdolla.
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden valitsema edustaja, joka edustaa koko henkilöstöä työsuojelutoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus jopa keskeyttää työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijälle. Häiritsevästä palautteesta voi syntyä vakava vaara, mikäli palautetta on paljon, se kohdistuu työntekijään henkilönä, mitätöi hänen tekemäänsä työtä tai sisältää uhkauksia työntekijää tai hänen läheisiään kohtaan.
Työterveyshuollon tehtävänä on auttaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisyyn. Työsuojelun edustajat tekevät työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksen, jolla selvitetään työn, työyhteisön ja työympäristön vaikutukset terveyteen ja työkykyyn. Sen pohjalta tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, johon voidaan liittää ohjeistus häiritsevän palautteen käsittelyyn.
Jos työntekijän työkyky heikkenee, työterveyshuollon tehtävänä on työntekijän terveyden seuranta, kuntoutusneuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen. Häiritsevän palautteen kohde voi tarvita esimerkiksi työterveyspsykologin apua tunteidensa ja ajatustensa käsittelyyn.
Sikke Leinikki
VTT, Kehittämisasiantuntija, TJS Opintokeskus
Annamari Huovinen
KTT, tutkija, Osuuskunta Mediakollektiivi
TJS Opintokeskus ja Osuuskunta Mediakollektiivi ovat toteuttaneet Työsuojelurahaston tuella verkkosivuston, josta saa tukea häiritsevän palautteen yhteisölliseen käsittelyyn. Sivusto on osoitteessa häiritseväpalaute.fi.
Yhteistyökumppaneita ovat Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede ‑hanke sekä Opettajien ammattijärjestö OAJ, Tieteentekijöiden Liitto, Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia ja KT Kuntatyönantajat.