Sote-uudistus myllännee työterveyshuollon uusiksi. Tulevaisuudessa työterveyshuollon kautta järjestetty sairaanhoito saattaa vähetä.
Mikä on työterveyshuollon tarkoitus? Lain mukaan se on aina ollut ehkäisevää, työntekijöiden työkykyä ja terveyttä ylläpitävää toimintaa. Työterveyslääkärit jatkokouluttautuvat erityisesti työpaikkojen tiettyihin olosuhteisiin ja riskeihin.
Vuosikymmenten saatossa työterveyshuolto on kuitenkin ottanut hoitaakseen myös perusterveydenhuollon palveluja − ja ajanut komeasti tehokkuudessaan ohi kunnallisista palveluista. Hyvässä työpaikassa saat sairastuttuasi ilmaista ja nopeaa lääkäri- ja sairaanhoitopalvelua siinä, missä kunnallinen terveydenhuolto on vain kallistunut ja hidastunut resurssipulansa kourissa.
Pidän sietämättömänä ajatusta, että parhaiten toimeentulevat eli työssä käyvät, ovat erillisen, ilmaisen ja paremman terveydenhoitojärjestelmän piirissä,
Pekka Virtanen
Kolme vaihtoehtoa
Työterveyslaitoksen tutkijat ovat pohtineet työterveyshuollon roolia uudessa sote-järjestelmässä. He esittävät yhteenvetona tilanteesta kolme eri skenaariota. Karkeasti ottaen 1‑skenaariossa työterveyshuollon mallia laajennettaisiin entisestään, ja sairaanhoidon järjestäminen tulisi työnantajille pakolliseksi.
Toisessa vaihtoehdossa työterveyshuolto palautuu lähemmäksi lainmukaista rooliaan ennakoivana toimijana, jolloin muu kuin työhön liittyvä sairaanhoito siirtyisi kunnalliselle ja yksityiselle puolelle. Kolmannessa skenaariossa ei tehdä mitään vaan katsotaan, mitä tapahtuu.
Vaihtoehto, jossa työterveyshuollon sairaanhoitovelvollisuudet vain laajenisivat, tuskin sopii työnantajille, Virtanen arvioi. Skenaario pönkittäisi nykytilannetta, joka terveyssosiologin mielestä on kestämättömän eriarvoinen.
− Pidän sietämättömänä ajatusta, että yhteiskunnassa osa ihmisistä, vieläpä parhaiten toimeentulevat eli työssä käyvät, ovat erillisen, ilmaisen ja paremman terveydenhoitojärjestelmän piirissä, Virtanen sanoo.
− Nykyinen malli ylläpitää ja ehkäpä lisää terveyseroja. Tämä on ristiriidassa paitsi oikeustajun, myös sotelle asetetun väestöryhmien terveyserojen kaventamiseen tähtäävän tavoitteen kanssa.
Kakkosvaihtoehtoa vastustaisivat todennäköisesti eniten yksityiset työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset, joille työterveyspalvelujen sairaanhoito on iso bisnes.
Virtanen arvioi, ettei nykyisen työterveyshuollon kaltainen malli tänä päivänä ehdotettuna menisi läpi. Nykyjärjestelmä ei ole kansalaisten, eikä edes työntekijöiden suhteen oikeudenmukainen, sillä työntekijöidenkin
työterveyshuollon laatu riippuu työnantajan valinnoista, Virtanen muistuttaa.
Takaisin juurille?
Työterveyslaitoksen tutkijoiden tavoin Virtanen suosii kakkosskenaariota, jossa työterveyshuolto
sote-uudistuksen myötä palaisi juurilleen. Siitä tulisi ennakoiva, hyvinvoinnin ja työn terveellisyyteen keskittyvä toimija.
− 2‑skenaariossa lähestytään alkuperäistä lainsäädännön ajatusta, jossa työterveyshuolto nähdään työsuojelun ja työterveystarkastajien kaltaisena viranomaistyönä. Tämän vaihtoehdon toteutuessa työterveyshuollossa ei enää hoidettaisi muita kuin työhön liittyviä sairauksia.
− Tällöin nämä nykyisin työterveyshuollon piirissä toimivat tuhatkunta lääkäriä resursseineen voitaisiin siirtää soteen, jossa koko kansalle pyrittäisiin kehittämään kunnon palvelut.
Tässä mallissa etuna olisi sekin, että erityiskoulutuksen saaneet työterveyslääkärit pääsisivät käyttämään työperäisten sairastumisriskien koulutustaan nykyistä enemmän. Esimerkiksi sosiaalialalla paluu juurille lisäisi työterveyshuollon voimavaroja selvittää psykososiaalisen kuormituksen kaltaisia riskejä eri työpaikoilla.
Kakkosvaihtoehtoa vastustaisivat todennäköisesti eniten yksityiset työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset, joille työterveyspalvelujen sairaanhoito on iso bisnes. Heille Työterveyslaitoksen tutkijat uskovat töitä kuitenkin riittävän
kunnallisellakin puolella perustason palveluiden tuottajina.
Tarkoittaisiko työterveyshuollon paluu juurilleen lopulta kaikille huonompaa terveydenhoitojärjestelmää? Toivottavasti ei. On helppoa vaatia rakennettavaksi kaikille kansalaisille yhtä hyvä järjestelmä kuin työterveyshuolto
parhaimmillaan nykyään on, mutta huonon talouden aikana tällaista tuskin on realistista odottaa.
Työterveyshuollon piirissä toimivat tuhatkunta lääkäriä resursseineen voitaisiin siirtää soteen.
− Näin kertyneet tulot voitaisiin kanavoida kunnalliseen avohoitoon muiden väestöryhmien hyväksi. Tämä olisi oikeudenmukaista ja lisäisi kansalaisten tasa-arvoa perusterveydenhuollossa.
Tapio Ollikainen
