Hyvinvointialueilla työskentelee professiojohtajia, mutta mitä he oikein tekevät? Talentia-lehti tutustui kolmen sosiaalialan professiojohtajan arkeen, työnkuvaa ja palkkaan.
Kun hyvinvointialueet aloittivat vuoden alussa, alkoi niillä toimia kokonaan uusi ammattiryhmä. He ovat professiojohtajia, joita työskentelee sosiaalihuollossa, terveydenhuollossa, hoitopalveluissa ja ainakin yhdellä alueella myös pelastustoimessa.
Professiojohtajilla on monia eri virkanimikkeitä. On professiojohtajia, mutta useimmilla alueilla professiojohtajat käyttävät sosiaalipalveluissa nimikkeitä sosiaalijohtaja, sosiaalityön johtaja, sosiaalipalvelujen johtaja ja sosiaali- ja integraatiojohtaja. Professiojohtaminen on sisällytetty niiden tehtäviin.
Koska hyvinvointialueet ovat suunnitelleet hallintonsa itse, professiojohtajien tehtävät vaihtelevat alueelta toiselle. Useilla alueilla kuitenkin integraation edistäminen on määritelty professiojohtajan tärkeimpiin tehtäviin. Professiojohtaja toimii silloin oman alansa ammatillisen osaamisen eli profession edustajana ja edistäjänä hyvinvointialueella.
Myös professiojohtajien paikka organisaatiossa vaihtelee.
Kaikilla alueilla ei ole nimetty professiojohtajaa tai vastaavaa lainkaan. Integraatio on niissä eri virkojen toimenkuvien sisällä.
Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä toimialajohtajat vastaavat oman toimen ohella professiojohtamisesta. Etelä-Pohjanmaalla entiset kuntien sosiaalijohtajien tehtävät on jaettu professiojohtajan ja perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä ikäihmisten palveluiden toimialuejohtajien kesken. Professiojohtaja hoitaa paitsi integraation ja vastaa sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Hänellä ei ole omaa henkilökuntaa tai budjettia. Toimialajohtaja vastaa henkilöstö- ja talousasioista.
Uusi, mielenkiintoinen tehtävä
Etelä-Pohjanmaalla sosiaalityön professiojohtajana toimii sosiaalijohtaja Tanja Penninkangas. Alueella on myös lääketieteen ja hoitotieteen professiojohtajat, jotka toimivat johtajaylilääkärinä ja johtajaylihoitajana. Lisäksi pelastusjohtaja toimii professiojohtajana töidensä ohella.
Professiojohtajat toimivat suoraan hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa omana tiiminään. He kuuluvat alueen johtoryhmään tasavertaisina toimialuejohtajien kanssa.
– Me varmistamme, että integraation näkökulma pysyy mukana kaikessa toiminnassa, Penninkangas kuvaa.
Hänen tehtäviinsä kuuluu sosiaalihuollon palveluiden järjestämisen asianmukaisuudesta ja sosiaalihuollon asiakasrekisteristä vastaaminen, hyvinvointialueen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoiminta, lausuntojen antaminen, uusien palveluntuottajien hyväksyminen ja oman toimialan kehittäminen. Hän toimii myös sosiaalialan verkostoissa ja vastaa yhteistyöalueen yhteistyöstä.
Professiojohtajien paikka organisaatiossa vaihtelee.
Penninkangas toimii hyvinvointialueellaan myös sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Hän vastaa, että sosiaalipalvelut järjestetään lakien mukaan.
– Etelä-Pohjanmaalla on laitettu yhteen 12 organisaatiota. Monessa asiassa ollaan vielä aika lailla siiloissa. Terveydenhuollossa palveluja on jo sovitettu yhteen. Silti ollaan vielä kaukana siitä, että integraatio ulottuisi kokonaisvaltaisesti myös sosiaalihuollon palveluihin.
Ajatuksen tasolla integraatiossa ollaan pidemmällä, Penninkangas kertoo. Hän kokee, että hän saa nyt tehdä työtä uraa uurtavassa kohdassa sosiaalihuollon kehitystä.
– Uskon, etten ikinä unohda työuralla tätä vaihetta. Olen saanut olla mukana muokkaamassa uutta, mielenkiintoista tehtävää.
Ei yksittäisen ihmisen tehtävä
Etelä-Karjalassa professiojohtajat toimivat toimialuejohtajien alaisuudessa. Esimerkiksi sosiaalityön johtajan Merja Heinosen esihenkilö on sosiaalipalvelun toimialuejohtaja. Heinonen toimii lisäksi sosiaalityön ylimpänä viranhaltijana. Hän on hyvinvointialueen johtoryhmän jäsen. Alueen muut professiojohtajat ovat hoitotyön johtaja ja johtajaylilääkäri.
– Meidän yhteisiä tehtäviämme ovat palvelutuotannon välisen toiminnallisen integraation edistäminen, eri ammattiryhmien välinen prosessi-integraatio ja yhteistyö, palvelupolkujen kehittäminen sekä asiantuntija-avun ja konsultaation antaminen yli toimialueiden, hän kertoo.
Heinoselle kuuluvat myös yhteistyö toimialuejohtajien kanssa, sosiaalityön tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen edistäminen, tutkimustiedon edistäminen, oppilaitosyhtiö ja sosiaalityön kansalliset verkostot.
– Lisäksi vastaan sosiaalihuollon asiakasrekisteristä. Siihen liittyy nyt perehtymistä.
Pirkanmaalla professiojohtamisesta vastaavat työskentelevät sosiaali- ja terveysjohtajan alaisina. He sijoittuvat organisaatiossa johtamisen tuen palveluihin.
Nyt on riittävät natsat kaikkeen tekemiseen.
Professiojohtajia ovat vastaava sosiaalihuollon johtaja Minna Kuusela sekä vastaava johtajaylilääkäri ja vastaava hoitotyön johtaja. Kuusela sanoo, että jokainen hoitaa oman siivunsa professiojohtamisesta. Integraation edistäminen on kiinteä osa kaikkien työtä.
– Integraatio on meillä kirjoitettu tehtäviin sisään. Integraatio on tärkeää, sillä siihen nivoutuu osaamisen ja asiakasprosessien kehittäminen ja laatu, resurssien jakautuminen, vaikuttavuus, tutkimusyhteistyö, moniammattilaisuus, eettiset kysymykset ja työhyvinvointi.
Me muodostamme professiojohtamisen tiimin, Kuusela kuvaa yhteistyötä kollegojen kesken.
– Professiojohtaminen ei ole yksittäisen ihmisen tehtävä. Kaikki me pirhalaiset edistämme sitä päivittäin.
Kuusela toimii myös sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana ja sosiaalihuollon rekisterinpitäjänä. Hän vastaa osaltaan myös varautumiseen ja häiriötilanteisiin liittyvistä asioista sekä yta-sopimuksen valmistelusta sisä-Suomen alueella.
Sosiaalihuollon professionjohtajan työnkuva muokkaantuu vielä, Kuusela kertoo.
– Haemme kollegoiden kanssa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea professiojohtaminen on.
Arvostuksen eteen vielä töitä tehtävänä
Kaikki kolme professiojohtajaa on yhtä mieltä siitä, että heillä on nyt hyvä tilaisuus nostaa sosiaalityön arvostusta.
– Olemme yhdenvertaisia terveydenhuollon kanssa. Haluamme sosiaalipalveluja terveydenhuollon rinnalle, Merja Heinonen Etelä-Karjalasta kuvaa.
Hänet on otettu hyvin vastaan uudessa tehtävässä.
– Meillä korostetaan professiojohtajien työn merkitystä. Koen, että minulla on riittävästi vaikutusvaltaa ja minua on kuultu. Ainakin tässä vaiheessa minulla on riittävät natsat kaikkeen tekemiseen.
– Nimenomaan sosiaalialan profiilin ja palvelujen tunnettavuuden nostaminen ovat se juttu.
Tanja Penninkangas sanoo, että sosiaalityön profiilia on nostettu Etelä-Pohjanmaalla jo aiemmin eri sotehankkeissa. Hyvinvointialueen valmistelutyö on vahvistanut sitä.
– Toki arvostuksen eteen on vielä tekemistä. Näen kuitenkin, että verrattuna terveydenhuoltoon arvostus ei ole niin huonoa kuin usein ajatellaan.
Myös Merja Heinoselle professiojohtajan työ on iso mahdollisuus vaikuttaa sosiaalialan arvostukseen.
Hänkin sanoo, että häntä on arvostettu hyvinvointialueella sosiaalihuollon osaajana. Joissakin aiemmissa tehtävissä tunne on ollut toinen.
Kun rakennetaan yhteistä sotea, samalla vahvistetaan sosiaalialan asemaa.
– Ei ole erikseen so ja te, vaan työ on yhteistä ja moniammatillista.
Aluehallitus määritellyt palkat
Näkyykö tasa-arvo ja arvostus palkoissa? Etelä-Pohjanmaalla sosiaalityön professiojohtajalla ja hoitotieteen professiojohtajalla on sama palkka. Myös toimialojen toimialajohtajat saavat saman.
Sen sijaan lääketieteen professiojohtaja sekä terveyden- ja sairaanhoidon toimialuejohtaja saavat enemmän palkkaa.
Penninkangas sanoo, että tilanne heijastanee yleistä palkkatasoa.
– Aluehallitus on määritellyt palkat.
Etelä-Karjalassa hoitotyön johtajalla ja sosiaalityön johtajalla on sama palkka. Merja Heinonen arvelee, että johtajaylilääkärillä voi olla hieman isompi.
– Linjaisin kuitenkin, että me olemme palkka-asiassa samalla viivalla.
Kaikki toimialuejohtajat saavat samaa palkkaa.
Minna Kuusela Pirkanmaalta kertoo, että palkoista ei ole toisten professiojohtajien kanssa keskusteltu.
– Jos eroa on, se ei ole ainakaan minua vaivannut.
Talentiassa sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien palkkaeroihin suhtaudutaan kielteisesti.
– Katsomme, että sosiaalityön johtamisesta tulee maksaa samaa palkkaa kuin lääketieteen tai hoitotyön johtamisesta. Myös johtajia tulee kohdella yhdenvertaisesti työelämässä ja palkkojen sekä palkkausperusteiden tulee olla läpinäkyviä, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Kuka keksi sanan professiojohtaja?
Professiojohtaja-sanan alkuperää on vaikea löytää. Soteuudistusta valmistelleessa sosiaali- ja terveysministeriössä tai THL:ssä ei osata sanoa, mistä nimike tuli.
Lainsäädännöstä sitä ei löydy. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen julkaisuun Johtamisen rakenteet asiakas- ja potilasturvallisuuden sekä valvonnan menettelyjen kannalta vuodelta 2022 se kuitenkin on löytänyt tiensä.
Sosiaalityöntekijä, johtava asiantuntija Satu Koskela keskuksesta esittää arvauksen.
– Taustalla lienee ajatus ammatillisen osaamisen eli professio-osaamisen varmistaminen moniammatillisissa palveluissa. Olen kuullut hyvinvointialueilta, että professiojohtamisesta on haettu sitä.
Jaana Laitinen
