Mitä kuuluu sosiaalialan ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle?
10.7.2017
Ylemmän ammattikorkeakoulu -tutkinnon suorittaneiden työmarkkina-asema on kohentunut hiukan.
Sosionomi (YAMK) ‑tutkinnon työmarkkina-asema on parantunut kymmenen vuoden aikana. Tutkinto tarjoaa entistä useammin väylän edetä uralla ja parantaa omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla.
Vuodesta 2005 lähtien sosiaalialalla on voinut vuorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto rinnastetaan koulutusjärjestelmässä maisterintutkintoon. Se ei tuo sosiaalityöntekijän ammattihenkilön statusta.
Ylempi AMK ‑tutkinto tarjoaa jatkokoulutusväylän ammatillisen osaamisen syventämiseen ja kehittämiseen. Se antaa myös johtamisosaamista ja valmiuksia verkostotyöhön. Sosionomi (YAMK) ‑tutkinto rakentuu sosionomi (AMK) ‑tutkinnon ja vähintään kolmen vuoden sosiaalialan työkokemuksen pohjalle.
Nykyiset sosiaalialan (YAMK) ‑tutkinnon koulutusohjelmat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1) sosiaalialan ja sosiaalityön profession viitekehykseen, 2) spesifiseen yhteiskunnan ilmiöpohjaiseen viitekehykseen, esimerkiksi päihteet ja syrjäytyminen ja 3) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattialat ylittäviin geneerisiin viitekehyksiin, kuten sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen.
Moni työskentelee esimies- ja asiantuntijatehtävissä
Sirppa Kinos selvitti vuodenvaihteessa 2014–2015 ylemmän ammattikoreakoulututkinnon loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden keskuudessa heidän työmarkkina-asemaansa. Kyselyyn vastasi 205 opiskelijaa 17 eri ammattikorkeakoulusta, vastausprosentti oli noin 35. Työkokemusta AMK-tutkinnon suorittamisen ja YAMK-tutkinnon aloittamisen välissä oli kertynyt keskimäärin 7,5 vuotta. Vastaajien iän keskiarvo oli 38 vuotta. Miehiä oli vastaajista 8 prosenttia.
Selvitys osoittaa, että sosionomi (YAMK) ‑tutkinnon suorittaneiden työmarkkina-asema on parantunut kymmenen vuoden kuluessa. Tutkinto tarjoaa entistä useammin väylän edetä uralla ja parantaa omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla. Tutkinto on mahdollista opiskella työn ohella. Perheellisyys ei näytä muodostavan opiskelulle estettä, eikä ikä.
Ohjaaja on yleisin ammattinimike, jolla työskenneltiin YAMK-opintojen suorittamisen jälkeen. Koulutus ei siis näkynyt nimikkeenmuutoksena, sillä myös sosionomi (AMK) ‑tutkinnolla tehdään työtä ohjaajan nimikkeellä.
Ylempi AMK -tutkinto tarjoaa jatkokoulutusväylän ammatillisen osaamisen syventämiseen ja kehittämiseen.
Sosionomi (AMK) ‑tutkinnon vahvistuneesta asemasta työmarkkinoilla kertoo se, että vastaavana ohjaajana työskenteli jo ennen YAMK-opintoja 19 prosenttia vastaajista (vertailutietona Suvi Linnanvirran 2013 aineistossa 5 prosenttia).
Huomattava osa oli työskennellyt ennen YAMK ‑opintojaan tai työskenteli edelleen lastentarhanopettajana. Sosiaalityöntekijänä oli ennen YAMK-opintoja työskennellyt Kinoksen kyselyssä (2015) vain muutama.
Kolmasosa tavoittelee esimiesasemaa
Esimiesasemassa työskentely jo ennen YAMK-opintoja on vuosien mittaan lisääntynyt: 22 prosenttia Kinoksen (2015) aineistossa ja Linnanvirran (2013) aineistossa 14 prosenttia työskenteli esimiesasemassa. Hyvinvointipalveluiden eri alueet ja sektorit olivat monipuolisesti edustettuna (nimikkeinä muun muassa rikosseuraamusesimies, vammaistyönjohtaja ja perhepalveluiden päällikkö).
Suurin osa opiskelijoista halusi parantaa mahdollisuuksiaan horisontaaliseen tai vertikaaliseen liikkuvuuteen työmarkkinoilla. Esimiestehtävät mainitsi tavoitteekseen 32 prosenttia vastaajista.
Yksityinen sektori kasvaa, yrittäjyys kiinnostaa
Sosionomi YAMK ‑opiskelijoiden kiinnostus suuntautuu asiantuntija‑, kehittämis- ja esimiestehtäviin. Hyvinvointipalvelujen tuotantorakenteiden muutos tulee lisäämään myös yrittäjyyden kiinnostavuutta.
Kyselyyn vastanneista loppuvaiheen YAMK-opiskelijat työskentelivät julkisella sektorilla (67 prosenttia), mutta myös kolmannella sektorilla (14 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla (19 prosenttia). Edelleenkään noin viidesosa työnantajista ei kannustanut eikä tukenut opinnoissa millään tavalla. Kyselyyn vastanneiden palkkatietoisuus näytti selkeästi kohentuneen: heistä 80 prosentilla oli selkeitä palkkatavoitteita valmistumisen jälkeen.
Muulla kuin julkisella sektorilla työskentelevien osuus sosionomeista (AMK ja YAMK) on vuosien mittaan noussut. Nyt suunniteltu sote-järjestelmä tulee vahvistamaan yksityisen ja 3. sektorin roolia palvelujen tuottajina. Sosionomien (YAMK) osaaminen on laaja-alaista hyvinvointipalveluosaamista. Se suuntautuu käytäntöjen kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä, ei vain kunnallisessa byrokratiatyössä. Uusi sote-ympäristö tullee lisäämään sosionomeille (YAMK) uusia mahdollisuuksia asiantuntijoina ja kehittäjinä sekä näin laajentaa heidän työmarkkina-asemaansa.
Työnantajilta toivotaan kannustusta opiskeluun
Työnantajien suhtautuminen opiskeluun on melko myönteistä, mutta parantamisen varaa on. Se, että merkittävä osa työnantajista ei tue opiskelua millään tavalla kertonee siitä, ettei YAMK-tutkinnon opiskelijan oppimista aina osata nähdä resurssina työpaikalla. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) ei huomioi sosionomi (YAMK) ‑tutkintoa lainkaan, eikä näin ollen edistä tutkinnon suorittaneiden työmarkkina-aseman kehittymistä ja paikantumista.
Uudistustarpeet tunnistettava
Radikaalisti muuttuva toimintaympäristö ja uudistuva lainsäädäntö haastavat alan koulutusta ja tehtävärakennetta uudistumaan. Myös sosiaalialan ammatillisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen on edelleen akuutti ongelma. Sosiaalialan koulutus ja asiakastyön käytännön osaamisvaatimukset pitäisi sovittaa yhteen ja johtamisosaamista vahvistaa (muun muassa Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012).
Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa sosionomien (AMK) osalta osaaminen jo tunnistetaan työelämässä. Sen sijaan sosionomi (YAMK) osaamisen paikka tehtävärakenteissa on ollut selkiytymätön. Rekrytointi-ilmoituksissa näkee jo useammin haettavan alalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kunnissa on myös muutettu alan tehtävärakenteita vastaamaan muuttuvia asiakastyön osaamisvaatimuksia.
Sirppa Kinos lehtori ja koulutussosiologian jatko-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu
Linnanvirta, Suvi (2013) Sosionomi (ylempi AMK) ‑tutkinnon suorittaneiden urakehitys. Selvitys ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden Talentian jäsenten kokemuksista urakehityksestään ja tutkinnon suorittamisesta. Talentia ry.
Nissinen, Anne (2014). Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto työmarkkinoilla ja osaamisen kehittäjänä. Opinnäytetyö, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Kokkola: Centria ammattikorkeakoulu.
Rousu, Sirkka & Sinkkonen Merja (toim.) ja sosiaalialan verkoston YAMK-työryhmä 2015. Käytännöllistä viisautta ja ammatillista sosiaalityön asiantuntijuutta. Sosionomi (ylempi AMK) ‑maisteritason tutkinto ‑esite. Kuvaus tutkinnon työmarkkina-asemasta ja tuotetusta osaamisesta.
Saari, Erkki & Viinamäki, Leena (2012) Sosionomi (ylempi AMK) Suomen hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Teoksessa Aija Töytäri (toim.) Kehittyvä YAMK – Työelämää uudistavaa osaamista. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21.
Viinamäki, Leena & Pohjola Anneli (2016) Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) ‑tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta. Sarja A. Tutkimukset 1/2016 Lapin ammattikorkeakoulu.
